Ehkäisevä päihdetyö
Ajankohtaista
Opiskelija Satu Nurkkala suoritti viestinnän opintoja HYTE- ja osallisuusyksikössä ja sen aikana tuotti alla olevan tekstin, jossa vanhempia ja muita aikuisia kannustetaan puhumaa pöihteistö ja myös huumeista nuorten kanssa jo riittävän varhain.
Varhainen keskustelu huumeista voi olla nuorelle iso turvatekijä
Päihteistä ja niiden riskeistä on tärkeä keskustella nuorten kanssa osana perheiden arkea. Alkoholista ja nikotiinituotteista puhuminen voidaan kokea tutummaksi kuin huumeista keskusteleminen, mutta lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijat, sairaanhoitajat Nea Halttunen ja Tiina Tahvanainen muistuttavat, että myös huumeista on tärkeää puhua avoimesti – aivan kuten mistä tahansa tärkeästä aiheesta.
Huumeiden riskit ulottuvat näkyvästi myös nuorten elämään. Huolestuttavaa on ollut erityisesti nuorten huumekuolemien poikkeavan korkea määrä viime vuosina. Riskeihin on tärkeää varautua varhaisessa vaiheessa. Perheissä käytävä avoin keskustelu on yksi keskeinen turvatekijä, jolla voidaan lisätä sekä vanhempien että nuorten tietoisuutta ja vahvistaa vanhemman ja nuoren luottamuksellista vuorovaikutusta. Pienelläkin keskustelulla voi olla suuri suojaava vaikutus.
Nea ja Tiina työskentelevät sairaanhoitajina lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Tiina toimii lisäksi Ylä-Savon Ankkuritiimissä, jonka toiminta keskittyy lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennaltaehkäisyyn.
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa kotona syntyy tunne siitä, että vaikeistakin asioista on turvallista puhua, sitä enemmän se lisää lapsen ja nuoren kokemaa turvaa. Silloin on helpompaa kertoa vanhemmille, jos joskus tulee tehtyä jotakin, mikä ei ole sallittua tai mikä voisi herättää huolta, Nea sanoo.
Myös Tiina korostaa matalan kynnyksen keskustelujen merkitystä perheissä.
– Sen pitäisi olla sellaista arjen keskustelua. Asiaa ei pitäisi pelätä.
Murrosiän kynnyksellä
Sairaanhoitajat Nea ja Tiina tuovat esille, että huumeista olisi hyvä keskustella nuorten kanssa jo ennen yläkouluikää. Noin 5.–6.-luokkalaisen kanssa aihe on jo hyvä ottaa puheeksi. Keskustelua kannattaa käydä nuoren ikä ja kehitystaso huomioiden – mistä asioista hän alkaa olla kiinnostunut ja mitä jo tietää. Tärkeä olla tietoinen siitä, missä nuori viettää aikaa, kenen kanssa ja millä sosiaalisen median alustoilla nuori liikkuu.
– Olen törmännyt siihen, että 5.–6.-luokkalaiset ovat jo kokeilleet huumeita. Jos keskustelu aloitetaan vasta 7. luokalla, se on usein myöhäistä. Nuoret joutuvat astumaan aikuisten maailmaan nykyään todella nopeasti, Tiina kertoo.
Myös Nean mukaan yläkouluikäisten kohdalla voidaan olla jo myöhässä.
– Se on valitettava tosiasia. Kuopiokaan ei ole enää mikään lintukoto, vaan se maailma voi olla nuorille aika raju.
Vanhemman ei tarvitse tietää ja osata etukäteen
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä toimivat sairaanhoitajat Nea ja Tiina painottavat, että keskustelua huumeista voi käydä matalalla kynnyksellä ilman erityistä valmistautumista tai osaamista. Tietoa voi etsiä yhdessä nuoren kanssa.
– Esimerkiksi Päihdelinkin sivuilla on hyvää tietoa, Nea kertoo.
Nuorelta voi esimerkiksi kysyä, mitä hän jo tietää aiheesta ja onko koulussa puhuttu huumeista.
– Näitä asioita voi ottaa esiin ihan arkisessa ruokapöytäkeskustelussa. Voi vaikka kysyä, mitä mieltä nuori on, kun uutisissa on puhuttu paljon nuorten kannabiksen käytöstä. Oletko kuullut siitä jotain? Mitä ajattelet? Jos nuori ei juuri sillä hetkellä ole kiinnostunut, voi todeta, että palataan asiaan myöhemmin. Tärkeintä on osoittaa halukkuutta ja avoimuutta keskustella yhdessä, Nea sanoo.
”Mitä jos” -tilanteiden pohtiminen auttaa varautumaan
Yhteisissä keskustelussa Nea ja Tiina pitävät toimivana ”mitä jos” -tilanteiden pohtimista, jossa vanhempi ja nuori voivat miettiä tilanteita, joissa nuori saattaa kohdata huumeita.
Mikä olisi hyvä tapa toimia, jos joku esimerkiksi tarjoaa jotakin itselle tai kaverille?
Nea nostaa esille, että tällainen ennakointi voi auttaa nuorta toimimaan harkitsevammin ja ymmärtämään tilanteisiin liittyviä riskejä paremmin.
– Ajattelen, että kun lapsen kanssa on puhuttu aiheesta, niin hän ehkä ymmärtää, mistä asiassa on kyse ja tilanteessa voi herätä ajatus, että onko tämä järkevää – ”tästä me ehkä puhuttiin äitin ja iskän kanssa.”
Jutelkaa riskeistä, säännöistä ja seurauksista
Nea ja Tiina pitävät tärkeänä, että huumeiden käyttöön liittyvistä terveysriskeistä keskustellaan avoimesti ja rehellisesti, sillä jokainen kokeilukerta voi vaarantaa terveyden.
– Esimerkiksi kannabiksen käyttö lisää merkittävästi mielenterveyden ongelmien riskiä. On myös tärkeää tiedostaa, että jo ensimmäinen kokeilu voi olla nuorelle kohtalokas, Tiina sanoo.
Huumausaineiden sisältöä ei voi koskaan tietää varmasti, Nea muistuttaa.
– Otat joka kerta riskin omasta elämästäsi käytännössä siinä.
Terveysriskien lisäksi huumeisiin liittyvä laittomuus ja rikosoikeudelliset seuraamukset ovat keskeisiä esiin nostettavia aiheita. Kaikki nuoret eivät esimerkiksi miellä kannabista huumeeksi, vaikka jo sen hallussapito on rikos.
– Nuorelle on hyvä sanoa selkeästi, että Suomessa kaikkien huumausaineiden käyttö on laitonta. Joka kerta, kun pidät vaikkapa kannabista taskussa, syyllistyt rikokseen, Nea muistuttaa.
Huumeisiin liittyy myös riski ajautua rikoskierteeseen.
– On tärkeää kertoa, että huumeisiin ei ole käyttöoikeutta missään. Samalla nuorelle pitää avata, miten helposti käyttö voi altistaa muille rikoksille. Velkaantuminen väärille ihmisille voi johtaa vakaviin seurauksiin, Tiina painottaa.
Riskeistä, säännöistä ja seurauksista puhuminen voi herättää voimakkaita tunteita niin vanhemmassa, kuin nuoressa.
– Vanhemman on oleellista viestiä nuorelle, ettei mikään tilanne ole niin vaikea, etteikö siitä voisi tulla kertomaan kotiin. Myös se, että vanhempi saisi välitettyä nuorelle tunteen siitä, että asia on hänelle tärkeä, koska on huolissaan ja hänen velvollisuutensa vanhempana on suojella nuorta, Nea toteaa.
”Mikään tilanne ole niin vaikea, etteikö siitä voisi tulla kertomaan kotiin.”
Kaverivanhemmuudesta kohti johdonmukaisia rajoja
Sairaanhoitajat Nea ja Tiina korostavat johdonmukaisesti asetettujen rajojen merkitystä päihteiden käytön ehkäisyssä. Heidän mukaansa yleistynyt kaverivanhemmuus näkyy työssä lasten ja nuorten lisääntyneenä turvattomuuden kokemuksena.
– Toivon todella, että vanhemmat havahtuisivat siihen, ettei se kaverivanhemmuus toimi. Se lisää lasten turvattomuutta. En ole kovin monta nuorta tavannut, jonka vanhemmat ovat olleet ”kaverivanhempia” ja joka voisi aidosti hyvin, Nea toteaa.
Tiinan mukaan aikuisen on uskallettava olla aikuinen.
– Vanhempi ei voi koskaan olla lapsensa kaveri – hän on vanhempi. Rajat ovat rakkautta, vaikka nuori niitä vastaan kapinoikin. Tärkeää on olla aidosti kiinnostunut nuoresta, hänen tekemisistään ja kavereistaan, Tiina muistuttaa.
Nea peräänkuuluttaa myös yhteisöllisyyden vahvistamista.
– Kun saataisiin se kulttuuri takaisin siihen, mitä se on joskus ollut, että oli semmoista yhteisöllisyyttä ja tunnetta sitä, missä se oma lapsi liikkuu ja kenen kanssa. Ja olisi niitä hetkiä, että koko perhe olisi kotona eikä kaikki juoksisi harrastuksissa.
Kuka tahansa nuori voi kohdata huumeita
Sairaanhoitajat Nea ja Tiina haluavat myös painottaa, etteivät huumeet koske vain tiettyä yhteiskuntaluokkaa.
– Hyväosaisuus ei itsessään ole suojaava tekijä. Ei ole olemassa sellaista lasta tai nuorta, jolla ei olisi riskiä kokeilla, jos aika on otollinen, Tiina sanoo. Hän kertoo hoitaneensa työssään nuoria aivan laidasta laitaan, erilaisista taustoista.
– Haluaisin sanoa vanhemmille, etteivät he olisi liian sinisilmäisiä oman lapsensa suhteen, vaikka kaikki puitteet olisivat kunnossa, Nea lisää.
”Mitä varhaisemmassa vaiheessa kotona syntyy tunne siitä, että vaikeistakin asioista on turvallista puhua, sitä enemmän se lisää lapsen ja nuoren kokemaa turvaa.”
Viisi nostoa:
1. Aloita keskustelu varhain – ja palaa aiheeseen säännöllisesti
Ota huumeet puheeksi osana arjen keskusteluja. Älä odota, että huoli herää, vaan toimi ennaltaehkäisevästi.
2. Ei tarvitse tietää ja osata etukäteen
Tietoa voi etsiä yhdessä. Keskustelkaa avoimesti, kuten mistä tahansa tärkeästä aiheesta.
3. Pohtikaa etukäteen mitä jos -tilanteita
Käykää läpi esimerkkitilanteita, joissa nuori voi kohdata huumeita, ja miettikää yhdessä, miten niissä voisi toimia.
4. Puhu riskeistä ja rajoista selkeästi
Jutelkaa terveysriskeistä, lainsäädännöstä sekä perheen pelisäännöistä.
5. Vaali avointa vuorovaikutusta
Vahvista viestiä siitä, ettei ole olemassa sellaista asiaa, josta nuori ei voisi tulla kertomaan kotona.
Jos nuoren päihteiden käyttö herättää huolta, vanhemmat voivat hakea tukea esimerkiksi seuraavista palveluista:
Paikalliset palvelut
- Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
- Pohjois-Savon hyvinvointialue, perhekeskusten neuvonta ja ohjaus
- Päihdepalvelusäätiö, Päihdeklinikka, sekä ilta-aikaan ja viikonloppuisin Päihdeosasto (Kuopio)
- Nuorisopalvelut: Erityisnuorisotyö, Etsivä nuorisotyö (16–29-vuotiaat nuoret)
Tukea ja tietoa verkossa
- Mannerheimin lastensuojeluliitto, Vanhempainpuhelin ja chat
- Päihdelinkki - A-klinikkasäätiö
- Irti Huumeista ry
- Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Tukea nuorille
Kirjoittaja: Satu Nurkkala, TtM
Viestinnän opiskelija, Itä-Suomen yliopisto
*****************************************************************************************
Ilmoittaudu mukaan alla olevista linkeistä:
5.5.2026 klo 9-10 Kuopion ja Koillis-Savon seutukunnat
https://link.webropolsurveys.com/EP/875A7D7AD4E1FA37
5.5.2026 klo 12-13 Sisä-Savon ja Varkauden seutukunnat
https://link.webropolsurveys.com/EP/39C927E1AB2AEBFC
6.5.2026 klo 9-10 Ylä-Savon seutukunta
https://link.webropolsurveys.com/EP/9A057C4581DEE3E1
**********************************************************************************************************
28 pv ilman verkkoryhmä
****************************************************************************************************
Lämpimästi tervetuloa tiistaina 19.5.2026 klo 12-13 järjestettävään infoon: Miten tuen vanhempia lasten digiarjessa?
Infossa käsitellään sitä, miten vanhempia ja perheitä voidaan tukea, jotta lasten (digi)arki olisi tasapainoista ja hyvinvointia vahvistavaa. Infossa tutustutaan kansallisiin 0-13-vuotiaiden lasten digisuosituksiin, perheiden tyypillisiin haasteisiin lasten digilaitteiden käyttöön liittyen sekä keinoihin, joilla ongelmia voidaan lähteä ratkomaan.
Tilaisuus toteutetaan Teamsilla, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Tilaisuuden järjestävät Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Pelituki.
Osallistu infoon linkistä: https://teams.microsoft.com/meet/39488861500194?p=YCUZBr2MZkpapaBZp5
Lämpimästi tervetuloa torstaina 21.5.2026 klo 12-13 järjestettävään infoon: Miten tuen peli- ja nettihaittoja kokevaa nuorta aikuista?
Infossa käsitellään, miten peli- ja nettihaittoja kokevaa nuorta aikuista voidaan tukea, jotta (digi)arki olisi tasapainoisempaa. Infossa tutustutaan tyypillisiin pelaamisen ja netin käytön aiheuttamiin haasteisiin nuorilla aikuisilla ja tutustutaan keinoihin, joilla asiakkaan elämänhallintaa voidaan vahvistaa.
Tilaisuus toteutetaan Teamsilla, eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Tilaisuuden järjestävät Pohjois-Savon hyvinvointialue ja Pelituki.
Osallistu infoon linkistä: https://teams.microsoft.com/meet/35398436509729?p=MvMztjLWsaizVqAAIR
******************************************************************************************************
Rahapelaamisen tilanne, tunnistaminen ja puheeksiotto
Pohjois-Savossa –webinaari (15.4.2026 klo 13.00–15.00, Teams)
Koulutus on maksuton ja avoin Pohjois- Savon alueella toimiville ammattilaisille ja aiheesta kiinnostuneille. THL:n asiantuntijat pitävät puheenvuoroja ja kertovat ajankohtaisesta tilanteesta.
Tilaisuudessa käydään läpi rahapelihaittojen alueellinen tilanne, ammattilaisten rooli haittojen tunnistamisessa ja ohjauksessa sekä raha- ja digipeliongelmien hoito, hoitopolut ja jatkotuen muodot.
Lisäksi tarkastellaan palvelujärjestelmän toimivuutta tutkimustiedon pohjalta.
Ohjelmaan sisältyy yhteinen keskustelu ja yleisön kysymyksiä.
Webinaari järjestetään yhteistyössä THL:n kanssa.
Hyvinvointialueen ammattilaiset: Ilmoittautuminen OSS / Talentin kautta, viimeistään 12.4.2026.
**************************************************************************************
Tietoa huumeista ja niiden puheeksiotosta koulutus pidettiin 11.2.2026. Ks. alla.
Ja tilaisuuden tallenne on katsottavissa 13.3.2026 saakka: Linkki tallenteeseen: https://dreambroker.com/channel/ds1dw6y1/kw8jr39l
Tietoa huumeista ja niiden puheeksiotosta
11.2.2026 klo 13.00–15.00, Teams
Järjestäjä: HYTE- ja osallisuusyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Koulutus on osallistujille maksuton.
Kohderyhmä: Kaikki asiasta kiinnostuneet ammattilaiset, jotka tarvitsevat ajankohtaista tietoa huumeista. Mahdollisuus myös saada tietoa huumeiden puheeksiotosta
Kouluttaja: Erityisasiantuntija Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Ilmoittautuminen viimeistään 4.2.2026
PSHVA henkilökunta: OSS Koulutuskalenteri
Lisätietoja
Sisältö: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Helena Törmi, helena.tormi@pshyvinvointialue.fi
Käytännön järjestelyt: henkilöstön kehittämisasiantuntija Kati Vesterinen, kati.vesterinen@pshyvinvointialue.fi
*********************************************
Mitä on ehkäisevä päihdetyö?
Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja, sekä edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuuta.
Tavoitteena on ehkäistä erityisesti lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä ja rahapelaamista sekä lykätä päihde- ja rahapelikokeilujen aloittamista. Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään myös aikuisten päihteiden ja rahapelien riskikäyttöä sekä niiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Toiminnalla lisätään päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyvien ilmiöiden ymmärrystä ja hallintaa.
Laki ehkäisevästä päihdetyöstä tuli voimaan 2015. Lain mukaan ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelihaittojen ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa valtakunnallisesti ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista ja ohjauksesta.
Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma tukee kunnissa ja alueilla tehtävää lakisääteistä työtä. Toimintaohjelmassa on kuusi painopistettä:
1. Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa
2. Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden ja yhteisöjen valintojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi
3. Riskikäytön haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa
4. Paikallista alkoholi, tupakka., rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä (PAKKA- toimintamalli)
5. Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä
6. Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista
Ehkäisevän päihdetyön tarvitsee toteutuakseen kunassa ja hyvinvointialueella tehokkaasti ja vaikuttavasti rakenteen, jossa kunnan hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan kirjattuja ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja toimenpiteitä mietitään suunnitellusti ja toimintaa tehdään koordinoidusti.
Ehkäisevän päihdetyön lain mukaan kunnan on nimettävä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaa toimielin, joka vastaa ehkäisevän päihdetyön toteutumisesta kunnassa. Toimielin voi valtuuttaa monialaisen työryhmän tai muun ryhmä käytännössä hoitaamaan tätä tehtävää. Kunnassa on hyvä olla myös ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta koordnoiva ehkäisevän päihdetyön koordinaattori tai - yhdyshenkilö tai koordnaatio on yhdistetty HYTE- koordinaattorin tehtävään. Joissakin kunnissa toimii yhdistetty ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori.
Ehkäisevä päihdetyö toteutuu kuntalaisten arkiympäristöissä. Työtä tehdään muun muassa perheissä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä erilaisissa vapaa-ajan ympäristöissä sekä 3. sektorin toiminoissa ja seurakunnissa. Tärkeää on tarjota kuntalaisille itselleen mahdollisuuksia osallistua päihdehaittojen ehkäisyyn. Ehkäisevä päihdetyö on monialaista ja kaikki ikäkaudet kattavaa. Hyvinvointialueen palveluissa totetetaan ehkäisevää päihdetyötä mm. puheeksioton ja mini-intervetion avulla.
Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat aiheuttavat haittoja sekä yksilölle että hänen perheelleen, sosiaalisille suhteille, lähiyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Toimintakenttä on siis laaja ja kaikki kunnan toimialat ja yhteistyötahot toteuttavat työtä omasta perustehtävästä käsin.
********************************************************************************************************
Päihdetilannekysely 2025 Pohjois-Savo
Pohjois-Savon hyvinvointialue teki yhteistyössä alueen kuntien kanssa 13.1 -31.1.2025 välisenä aikana päihdetilannekyselyn, johon osallistui 4895 alueen asukasta. Vastaajista oli alaikäisiä (13–17 v) 2611 ja täysi-ikäisiä 2284. Päihdetilannekysely on osa Pakka-toimintamallia. Kyselyllä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä päihteiden ja rahapelaamisen ilmiöistä sekä kartoitettiin alueen ehkäisevän päihdetyön kehittämistarpeita. Kysely antaa tietoa kuntien ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja päihteisiin liittyvien ilmiöiden seurantaan.
Alaikäisten päihteiden käyttö on yleistä
Alaikäisten päihteidenkäyttöä havaitsi suurin osa vastaajista ja alaikäisten rahapelaamista havaitsi neljäsosa. Huomionarvoista oli, että impattavien aineiden käyttöä havaitsi n. 10 % nuorista. Kyselyn mukaan lähes puolet aikuisista koki, että asuinkunnassa käytetään liikaa alkoholia, ja kolmasosa arvioi, että humalajuomiseen suhtaudutaan kunnassa liian vapaasti. Aikuisista 39 % oli huolissaan myös läheisen alkoholinkäytöstä.
Päihteiden välittäminen alaikäisille
Päihteitä välitetään alaikäisille varsin yleisesti, yleisimmin alkoholia, savukkeita, nikotiinipusseja sähkösavukkeita ja nuuskaa. Aikuisten mielestä alkoholin myyntiin tai tarjoiluun päihtyneille tulisi suhtautua entistä tiukemmin. Päihteiden ikärajavalvonta kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla toteutuu hyvin, mutta nuorelta näyttävän henkilöiden papereiden tarkastukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota.
Päihteitä käyttävät henkilöt eivät yleisesti aiheuta kyselyyn vastanneille henkilöille turvattomuuden tunnetta. Kuitenkin pelkoa, ahdistusta tai häirintää myös esiintyy, esim. liian lähelle tulemista, huutelua tai uhittelua, seksuaalissävytteistä kommentointia tai lähestymistä tuli avoimissa vastuksissa esiin.
Kysy päihteistä
Yli puolet (57 %) nuorista kertoi, ettei vanhempi kotona ollut kysynyt, onko hän kokeillut tai käyttänyt päihteitä. Nuoret hankkivat tietoa päihteistä yleensä netistä, mutta tietoa saadaan myös koulusta ja vanhemmilta. Jokaisella nuorella tulisi olla tieto siitä, mistä voi saada tukea tai apua, jos sitä tarvitsee. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotoilla päihteistä ja rahapelaamisesta kysymistä myös aikuisilta tulee lisätä.
Huoli erityisesti nuorista
Kuntalaisten mielestä ehkäisevän päihdetyön tulisi kohdentua erityisesti nuoriin. Huolta on nuorten huumeiden käytöstä, mutta myös huoli nikotiinituotteiden käytöstä oli suurta. Nuorten päihteiden käyttöön ja päihteiden välittämiseen pitää puutua tiukemmin. Koulun päihdekasvatus koettiin tärkeänä. Vanhempien tulee tietää missä lapset liikkuvat ja pitää heistä huolta. Vapaa- ajalle toivottiin nuorille tekemistä ja aikuisten jalkautumista nuorten pariin. Myös aikuisten alkoholinkäyttö huolestuttaa. Hoitoon pääsy mielenterveys- ja päihdeasioissa olisi tulisi olla helpompaa.
Lisätietoja: Helena Törmi, Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, HYTE- ja osallisuus palveluyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue. helena.tormi@pshyvinvointialue.fi p. 044 717 6878
Päihdetilannekysely 2025 Pohjois-savo