Meistä varmasti joku on jollakin tavalla kohdannut, nähnyt tai kuullut väkivaltaa. Joku on kokenut sitä itse, toinen on itse tehnyt, osa ollut paikalla sivusta seuraajana, joku saattanut kuulla väkivallan ääniä naapurista. Jollekin toiselle on kerrottu henkisestä väkivallasta ja joku tietää häirinnän kohteeksi joutuneen digimaailmasta. Lasta on voitu kiusata koulussa, toinen kokenut seksuaalista väkivaltaa tai pakottamista, joku vainoamista ja toista on voitu taloudellista kohdella kaltoin. Kaikki tämä on väkivaltaa. Väkivaltaa tapahtuu erilaisissa ympäristöissä niin kotona, työssä, kadulla, koulussa, netissä tai vapaa-ajalla harrastusten parissa.

Väkivalta voi herättää pelkoa ja siksi onkin hyvä miettiä, uskallanko itse puuttua väkivaltaan, ottaa väkivaltaa puheeksi tai hakea väkivaltaan apua? Lyömiseen ja hakkaamiseen eli fyysiseen väkivaltaan voi olla helpompi puuttua, voi soittaa 112 ja apua saa paikalle. Mutta entä henkinen väkivalta tai taloudellinen väkivalta? Mistä silloin voisi saada apua tai tukea?  Nämäkin ovat rikoksia ja tulisi ilmoittaa poliisille. Hyvä olisi myös pysähtyä miettimään sitä, että tunnistaako kaiken väkivallaksi.

Onko taloudelliselta ja henkiseltä väkivallalta helpompi sulkea silmät, etenkin jos tätä tapahtuu lähipiirissä? Etenkin iäkkäiden kohdalla taloudellista väkivaltaa voivat tehdä uhrin lapset ja voi olla vaikea havaita milloin asia muuttuu väkivallaksi, painostetaanko tai uhkaillaanko jollakin? Piilossahan nämä monesti tapahtuvat ja puuttuminen ei ole helppoa.

Kenelle puolestaan soitat tai pyydät apua, jos koet että joku painostaa, uhkailee tai muuten hankaloittaa elämään henkisellä tasolla? Tai koet uhkailua tai kiristystä verkossa? Silloin apua on saatavissa ja yksin ei tule jäädä. 

Väkivaltaa kokeneiden määrä

Väkivaltaa niin henkistä kuin fyysistä kokee Suomessa noin 6,8 % asukkaista ja meillä Pohjois-Savossa luku on hieman tätä korkeampi. 

Terve Suomi -tutkimuksessa selvitään vastaajilta "Onko joku käyttäytynyt sinua kohtaan väkivaltaisesti 12 viime kuukauden aikana? Vastausvaihtoehtoja on useita: 
a) uhannut kasvokkain, puhelimitse tai internetin välityksellä vahingoittaa fyysisesti, 
b) estänyt liikkumasta, tarttunut kiinni, tyrkkinyt, töninyt tai läimäissyt, 
c) lyönyt sinua nyrkillä tai esineellä, potkinut, kuristanut, tukehduttanut, polttanut tai käyttänyt jotakin asetta satuttaakseen sinua, 
ja d) nimitellyt lannistaakseen tai nöyryyttääkseen sinua,
e) yrittänyt rajoittaa tai rajoittanut yhteydenpitoasi (esim. perheeseesi, sukulaisiisi tai ystäviisi). 

Ja kysytään samalla, kuka väkivaltaa on tehnyt :1) ei kukaan, 2) nykyinen tai entinen puoliso tai seurustelukumppani, 3) muu perheenjäsen tai sukulainen, 4) muu tuttu henkilö, 5) tuntematon henkilö

Pohjois-Savossa asuu yli 20-vuotiaita hieman reilut 200 000. Niin jos tästä asukkaiden määrästä otetaan tuo 7,1 %, jotka ovat kokeneet fyysistä tai henkistä väkivaltaa niin luku on 14 000 pohjoissavolaista. Se on aika paljon. Kysymys tutkimuksessa perustuu vastaajaan omaan kertomaan, joten osa saattaa jättää kertomatta samoin kuin jättää hakematta apua.  Yksikin väkivallan teko lyönti, uhkailu, henkinen nöyryytys tai kiristys on liikaa, joten asiaan tulee puuttua meidän jokaisen.

 
Kaavio 1. Terve Suomi -tutkimuksen tulokset Sotkanetistä koko maan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen osalta fyysistä ja henkistä lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden yli 20-vuotiaiden osalta. 

Apua ja tukea on saatavilla monenlaista, jokaisen väkivaltaa tai sen uhkaa kokevan on mahdollista hakea apua, mutta sosiaali- ja terveyspuolella on myös osattava kysyä ja ohjata eteenpäin. Jokaiselle pohjoissavolaiselle tulisi turvata turvallinen ja väkivallaton arki ja elämä.

Väkivallan kokijalle avun hakeminen on usein haastavaa ja monia pelkoja tulee voittaa, jotta uskallus avun saamiseen madaltuu. Tähän kuitenkin kaikkia kannustamme. 

Lopuksi haluan muistuttaa, että väkivallan tekijöille on apua myös saatavilla, jotta väkivallan kierre saataisiin loppumaan. 

Apua on saatavilla, tästä linkistä pääset, katsomaan väkivaltatyön toimijoita Pohjois-Savossa, joilta voi hakea apua. 

Blogin kirjaili,

Merja Kaija
vs. hyvinvointikoordinaattori
HYTE – ja osallisuuspalvelualue
Pohjois-Savon Hyvinvointialue