Kansallinen terveysindeksi on julkaistu 31.5.2023. Tiedot perustuvat vuosien 2019-2021 rekisteritietoihin ja kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla, jatkossa tiedot päivittyvät vuosittain. Sairastavuus on koko maan tasoon verrattuna yleisintä Kainuun ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla ja vähäisempää Pohjanmaan ja Länsi- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueilla sekä Helsingissä. Pohjois-Savo on sairainta aluetta varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden osalta. Pienin luku Pohjois-Savossa on syöpätaudeissa. Kuntien ja viiden yhteistyöalueen terveysindeksitiedot eli sairastavuus- ja työkyvyttömyystiedot julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Terveysindeksi sisältää siis tietoa sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä. Terveysindeksin luvut kuvaavat hyvinvointialueiden väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on. Mitä pienempi luku on, sitä terveempiä olemme ja jos luku on alle 100, olemme sen sairauden osalta muuta maata terveempiä. Sairastavuutta kuvataan 10 sairausryhmän kautta. Se kuvaa syöpien, sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden, tapaturmien, muistisairauksien, keuhkosairauksien, diabeteksen ja alkoholisairauksien yleisyyttä. 

Kuva 1: Lähde: Hyvinvointialueiden väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat samansuuntaisia: paras tilanne Uudellamaalla ja Pohjanmaalla (julkari.fi) 

Kuva 2: Lähde: Tulostaulukko - Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden erojen takana on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat toimintakykyyn. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta ja ravintotottumukset vaikuttavat sairastavuuteen ja elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja toimintakykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä. Useimmat sairaudet ovat iäkkäillä paljon yleisempiä kuin nuoremmilla. Tällaisia iän myötä yleistyviä sairauksia ovat muun muassa muistisairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet ja syöpä. Vaikka sairastavuus on vähentynyt ja tämä myönteinen kehitys näyttää useimpien sairauksien osalta jatkuvan, iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa, jolloin sairaiden ihmisten kokonaismäärä lisääntyy. Indeksilukuja vertaillessa on huomioitava, että myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Vastaavalla tavalla myös työkyvyttömyyteen vaikuttaa terveyspalvelujen saatavuus, joka riippuu mm. työterveyshuollon palvelujen kattavuudesta ja laajuudesta. 

Koska syyt sairastavuuden ja työkyvyttömyyden takana ovat moninaiset, täytyy myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olla yhtä monipuolista. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on yhteinen hyvinvointisuunnitelma eri toimijoiden kanssa. Suunnitelma on tehty ja toteutetaan hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja yhdistysten, oppilaitosten, poliisin, aluehallintoviraston, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden kanssa. Suunnitelmassa on kuvattu ja sovittu yhdessä toteutettavaksi keinoja vähentää yksinäisyyttä, vahventaa vanhemmuutta, edistää itsestä huolehtimisen mahdollisuuksia, terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia sekä ehkäistä riippuvuuksia, tapaturmia ja väkivaltaa. 

Vuoden 2022 vuosiraportissa kuvataan pohjoissavolaisten hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointia edistävä työ on kantanut myös hedelmää ja yhdessä tekemällä hyvä suunta varmasti jatkuu. 

Kuva 3: Pohjois-Savon hyvinvoinnin vuosiraportti vuodesta 2022: Pohjoissavolaisten hyvinvoinnin kehitys väestöryhmittäin.

Hyvinvoinnin edistäminen ja siten sairastavuuden ja työkyvyttömyyden ehkäisy tapahtuu meidän kaikkien arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukkaan kouluruuan syömistä, arkiliikuntaa, liikuntaryhmissä käymistä, ammattilaisten taitoa ottaa puheeksi asioita, kohtaamispaikkoja eri ikäisille yksinäisyyden ehkäisemiseksi, ihmisen kokonaisuuden huomioivia hoitopolkuja, kulkureittien liukkauden ehkäisyä, istumisen tauottamista, kuulumisten kysymistä ja monia muita pieniltäkin tuntuvia asioita, joita emme aina edes huomaa. Meillä jokaisella on vastuu huolehtia itsestämme ja läheisistämme voimavarojemme mukaisesti niin vapaa-ajalla kuin työssämmekin. 
Hyvinvoinnin edistämisen ei tarvitse olla jokin erityinen palvelu tai erityinen tehtävä, saisimmeko kanavoitua savolaisen leppoisuuden myös hyvinvointiimme ja ajattelisimme hyvinvointimme edistämistä mukavana arjen touhuna ja itsensä hyvänä pitämisenä. Ja toki me ammattilaiset ja asiantuntijat teemme edelleen parhaamme, jotta jokaisella olisi mahdollisuus voida mahdollisimman hyvin ja sairauksia saataisiin hoidettua oikea-aikaisesti ja parhailla mahdollisilla tavoilla. 

Lähde: Kansallinen terveysindeksi 2019–2021 - THL 

Terveysindeksiä pohti
Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuus palvelualueelta
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti ja vs. HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen