Hyte-työ banneri

Hyte-työ bannerikuva

Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savossa sairastavuus suurinta tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveydessä ja pienintä syöpätaudeissa

Kansallinen terveysindeksi on julkaistu 31.5.2023. Tiedot perustuvat vuosien 2019-2021 rekisteritietoihin ja kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla, jatkossa tiedot päivittyvät vuosittain. Sairastavuus on koko maan tasoon verrattuna yleisintä Kainuun ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla ja vähäisempää Pohjanmaan ja Länsi- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueilla sekä Helsingissä. Pohjois-Savo on sairainta aluetta varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden osalta. Pienin luku Pohjois-Savossa on syöpätaudeissa. Kuntien ja viiden yhteistyöalueen terveysindeksitiedot eli sairastavuus- ja työkyvyttömyystiedot julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.


Terveysindeksi sisältää siis tietoa sairastavuudesta ja työkyvyttömyydestä. Terveysindeksin luvut kuvaavat hyvinvointialueiden väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on. Mitä pienempi luku on, sitä terveempiä olemme ja jos luku on alle 100, olemme sen sairauden osalta muuta maata terveempiä. Sairastavuutta kuvataan 10 sairausryhmän kautta. Se kuvaa syöpien, sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitautien, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien, vakavien mielenterveyden häiriöiden, tapaturmien, muistisairauksien, keuhkosairauksien, diabeteksen ja alkoholisairauksien yleisyyttä. 


 

Kuva 1: Lähde: Hyvinvointialueiden väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat samansuuntaisia: paras tilanne Uudellamaalla ja Pohjanmaalla (julkari.fi) 

 


 

Kuva 2: Lähde: Tulostaulukko - Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi

 

Sairastavuuden ja työkyvyttömyyden erojen takana on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat toimintakykyyn. Elintavat, kuten tupakointi, alkoholinkäyttö, liikunta ja ravintotottumukset vaikuttavat sairastavuuteen ja elintapoihin vaikuttavat monet seikat. Työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus heijastuvat väestön terveyteen ja toimintakykyyn. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudella sekä kulttuurisilla ja geneettisillä tekijöillä on merkitystä. Useimmat sairaudet ovat iäkkäillä paljon yleisempiä kuin nuoremmilla. Tällaisia iän myötä yleistyviä sairauksia ovat muun muassa muistisairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet ja syöpä. Vaikka sairastavuus on vähentynyt ja tämä myönteinen kehitys näyttää useimpien sairauksien osalta jatkuvan, iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa, jolloin sairaiden ihmisten kokonaismäärä lisääntyy. Indeksilukuja vertaillessa on huomioitava, että myös hyvin toimiva terveydenhuolto voi näkyä korkeampana sairastavuutena, kun sairauksia seulotaan, löydetään ja hoidetaan tehokkaasti. Vastaavalla tavalla myös työkyvyttömyyteen vaikuttaa terveyspalvelujen saatavuus, joka riippuu mm. työterveyshuollon palvelujen kattavuudesta ja laajuudesta. 


Koska syyt sairastavuuden ja työkyvyttömyyden takana ovat moninaiset, täytyy myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olla yhtä monipuolista. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on yhteinen hyvinvointisuunnitelma eri toimijoiden kanssa. Suunnitelma on tehty ja toteutetaan hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja yhdistysten, oppilaitosten, poliisin, aluehallintoviraston, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden kanssa. Suunnitelmassa on kuvattu ja sovittu yhdessä toteutettavaksi keinoja vähentää yksinäisyyttä, vahventaa vanhemmuutta, edistää itsestä huolehtimisen mahdollisuuksia, terveellisiä elintapoja ja mielen hyvinvointia sekä ehkäistä riippuvuuksia, tapaturmia ja väkivaltaa. 


Vuoden 2022 vuosiraportissa kuvataan pohjoissavolaisten hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointia edistävä työ on kantanut myös hedelmää ja yhdessä tekemällä hyvä suunta varmasti jatkuu. 

 


 

Kuva 3: Pohjois-Savon hyvinvoinnin vuosiraportti vuodesta 2022: Pohjoissavolaisten hyvinvoinnin kehitys väestöryhmittäin.

Hyvinvoinnin edistäminen ja siten sairastavuuden ja työkyvyttömyyden ehkäisy tapahtuu meidän kaikkien arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukkaan kouluruuan syömistä, arkiliikuntaa, liikuntaryhmissä käymistä, ammattilaisten taitoa ottaa puheeksi asioita, kohtaamispaikkoja eri ikäisille yksinäisyyden ehkäisemiseksi, ihmisen kokonaisuuden huomioivia hoitopolkuja, kulkureittien liukkauden ehkäisyä, istumisen tauottamista, kuulumisten kysymistä ja monia muita pieniltäkin tuntuvia asioita, joita emme aina edes huomaa. Meillä jokaisella on vastuu huolehtia itsestämme ja läheisistämme voimavarojemme mukaisesti niin vapaa-ajalla kuin työssämmekin. 
Hyvinvoinnin edistämisen ei tarvitse olla jokin erityinen palvelu tai erityinen tehtävä, saisimmeko kanavoitua savolaisen leppoisuuden myös hyvinvointiimme ja ajattelisimme hyvinvointimme edistämistä mukavana arjen touhuna ja itsensä hyvänä pitämisenä. Ja toki me ammattilaiset ja asiantuntijat teemme edelleen parhaamme, jotta jokaisella olisi mahdollisuus voida mahdollisimman hyvin ja sairauksia saataisiin hoidettua oikea-aikaisesti ja parhailla mahdollisilla tavoilla. 


Lähde: Kansallinen terveysindeksi 2019–2021 - THL 


Terveysindeksiä pohti
Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuus palvelualueelta
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti ja vs. HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen

Sisältöjulkaisija

Blogit

  1. 7.11.2024 Blogi

    Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin

    Julkaistut 7.11.2024

    TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.

    Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.

    Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä 

     

    Kuva: TEAviisari

    Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?

    • Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
    • Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
    • Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
    • Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
    • Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
    • Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)

    Mitä voisi vielä kehittää?

    • Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
    • Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
    • Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
    • Kuntien pallokenttien määrää (25/100)

     

    Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:

    Heikentynyt tulos:

    • Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
    • Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
    • Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69

    Parantunut tulos:

    • Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
    • Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
    • Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
       

    Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.

    Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024

     

    Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,

    hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti

    Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö

     

    Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä

  2. 8.10.2024 Blogi

     “Onko tää joku projekti?”

    Julkaistut 8.10.2024

    Nykyinen kuva

    Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?

    Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein) 

    Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa. 

    Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.  

    Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.  

    Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen! 

    Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista

     

     

    Näytä kontekstissa »