Hyte-työ banneri

Hyte-työ bannerikuva

Sisältöjulkaisija

Olisiko ehkäisevän päihdetyön arvioinnin aika?

Pohjois – Savossa on kuntien ehkäisevä päihdetyö vahvistunut ja kehittynyt hyvään suuntaan. Kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat yhtenäistyneet ja yhteisiä toimintamalleja on otettu käyttöön. Jokaisessa kunnassa/kaupungissa on ehkäisevän päihdetyön lain vaatima toimielin sekä monissa kunnissa on työryhmä, joka hoitaa toimielimelle asetettuja tehtäviä. Lisäksi lähes jokaisessa kunnassa/kaupungissa on tällä hetkellä ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö tai -koordinaattori. Yhdyshenkilöt/koordinaattorit muodostava Pohjois-Savon ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöverkoston. Verkoston yhteisen suunnittelun tuloksena on syntynyt ehkäisevän päihdetyön vuosikello, jonka avulla tuetaan suunnitelmallista ja ajantasaista ehkäisevää päihdetyötä alueellisesti ja kuntiin päin. Mutta pitääkö olla huolissaan?

 

Ehkäisevän päihdetyön vastuutaho on toiminnan perusta

Laki ehkäisevästä päihdetyöstä (2015) määrittää, että kunnassa tulee olla ehkäisevän päihdetyön vastuutaho. Monissa kunnissa vastuutahona on voinut olla esimerkiksi perusturvalautakunta, joka nyt lakkaa hyvinvointialueuudistuksen myötä. Kunnan on nimettävä uusi vastuutaho ja on tärkeä huolehtia uuden tahon perehdyttämisestä Ehkäisevän päihdetyön lain kunnalle määrittämiin tehtäviin. Tässä tilanteessa on myös hyvä konkretisoida mitä nämä tehtävät kunnan toimintana vuosittain tarkoittavat, arvioida tehtyä toimintaa ja tietysti raportoida toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Näin saadaan taas perusta kuntoon.

 

Ehkäisevän päihdetyön monialinen ryhmä on kunnan ehkäisevän päihdetyön toiminnan kulmakivi

Riittävän laaja-alisen ja vaikuttavan ehkäisevän päihdetyön toteutukseen tarvitaan kaikkia kunnan toimialoja, järjestöjä ja seurakuntia, sekä jatkossa yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa. Pohjois-Savossa Pakka- toimintamalli on tuonut uudenlaista yhteistyötä ehkäisevässä päihdetyössä myös elinkeinonharjoittajien ja valvovien viranomaisten sekä myös kuntalaisten kanssa tehtävään työhön.

Yksi toimiala tai toimenpide ei voi yksin saavuttaa vaikuttavia tuloksia. Kunnan ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö/- koordinaattori ei selviä tehtävästään yksin. Koordinaattorin päätehtävä on koordinoida, nostaa asioita esiin, kutsua toimijat yhteiseen suunnitteluun ja ohjata toimintaa samaan suuntaan. Ehkäisevä päihdetyö tapahtuu kuitenkin pääosin  toimialoilla ja järjestöissä, osana perustyötä ja niiden toimintaa. Ehkäisevän päihdetyön monialaisessa ryhmässä tulisi huolehtia siitä, että asioita käsitellään kaikki ikäryhmät huomioiden.

Haasteena tai mahdollisuutena tulevan hyvinvointialueen alkamisen jälkeen on, miten kuntien monialaisiin ryhmiin saadaan hyvinvointialueelta riittävän hyvä edustus, esim. eri ikäryhmät huomioiden? Hyvinvointialueen tehtäviin kuuluu riittävän asiantuntemuksen antaminen kunnan ehkäisevään päihdetyöhön ja toisaalta hyvinvointialueelle tulee siirtyä riittävästi tietoa kuntalaisten tilanteesta.

 

Ehkäisevän päihdetyön henkilö tai koordinaattori jää kuntaan

Kuntien nimeämät ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt, joilla työtehtävä on ollut kunnan sosiaali-/ terveydenhuollossa, siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen. Kunnan suositellaan nimeämään uusi ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö tai – koordinaattori, joka käytännössä edistää ehkäisevän päihdetyön tehtävien eteenpäin viemistä kunnassa. Uuden henkilön aloittaessa tehtävässä, olisi tärkeä tarkistaa, että hänen tehtävänsä on kuvattu ja toiminta on riittävästi resurssoitu. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö on tärkeä lenkki kunnan ja alueellisen työn välillä.

 

Ehkäisevän päihdetyön suunnitelmallisuus

Pohjois-Savon kuntien hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat ovat valmistuneet hyvin ja niihin on kirjattu ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja toimenpiteitä. Kun tavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu riittävän konkreettisesti, ei välttämättä erillistä ehkäisevän päihdetyön suunnitelmaa tarvita. Kunnalle voi olla hyötyä myös erillisen suunnitelman tekemisestä, erityisesti siinä vaiheessa, kun kunnan ehkäisevä päihdetyön on pirstaleista ja ehkäisevän päihdetyön toiminnat vielä uutta. Suunnitelman tekeminen kokoaa tarvittavat tahot yhteiseen keskusteluun, tutustumaan toinen toistensa työhön ja sopimanaan mahdolliset yhteiset asiat.

 

Ehkäisevän päihdetyön opas kunnille ja hyvinvointialueille 2022

Syksyllä 2022 ilmestyi Ehkäisevä päihdetyö – opas kunnille ja hyvinvointialueille (THL). Tämä opas antaa hyvän tietopohjan sille, mitä ehkäisevä päihdetyötä on ja miten sitä kunnassa ja hyvinvointialueella toteutetaan suunnitellusti ja vaikuttavasti. Välillä on hyvä pysähtyä tarkastelemaan jo olemassa olevaa, hyvääkin toimintaa ja arvioida mahdollisia kehittämisen paikkoja. Tämä opas antaa siihen hyvän mahdollisuuden. Ehkäisevästä päihdetyöstä ei tarvitse olla huolissaan, jos kunta ja hyvinvointialue hyödyntää riittävissä määrin tämän teoksen oppeja omassa toiminnassaan.

Helena Törmi, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, PSSHP/HYTE- tiimi

Kannattaa lukea:

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ® (2015)

Ehkäisevä päihdetyö : opas kunnille ja hyvinvointialueille (julkari.fi) (2022)

Sisältöjulkaisija

Blogit

  1. 7.11.2024 Blogi

    Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin

    Julkaistut 7.11.2024

    TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.

    Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.

    Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä 

     

    Kuva: TEAviisari

    Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?

    • Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
    • Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
    • Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
    • Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
    • Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
    • Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)

    Mitä voisi vielä kehittää?

    • Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
    • Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
    • Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
    • Kuntien pallokenttien määrää (25/100)

     

    Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:

    Heikentynyt tulos:

    • Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
    • Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
    • Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69

    Parantunut tulos:

    • Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
    • Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
    • Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
       

    Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.

    Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024

     

    Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,

    hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti

    Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö

     

    Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä

  2. 8.10.2024 Blogi

     “Onko tää joku projekti?”

    Julkaistut 8.10.2024

    Nykyinen kuva

    Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?

    Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein) 

    Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa. 

    Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.  

    Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.  

    Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen! 

    Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista

     

     

    Näytä kontekstissa »