Olemme kiertäneet Pohjois-Savon kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) teemoilla ja keskusteltu viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa HYTE-työstä. 

Keskustelujen ja aikaisemman tiedon pohjalta on muotoutunut ajatus siitä, mitä on onnistunut HYTE-työ. Silloin kun HYTE-työ on onnistunutta, toimijoilla on selkeä yhteinen suunta, joka on syntynyt hyvinvointianalyysistä eli hyvinvointikertomuksesta. Havaittuihin ongelmiin pohditaan ratkaisut vaikuttavin menetelmin taasen hyvinvointisuunnitelmassa. Hyvinvointityö on tällöin suunnitelmallista, vastuut on määritelty ja seurannasta sovittu. Hyvinvointityön työkalut, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sekä vuosittaiset raportit nähdään tärkeinä työkaluina.

Onnistuneessa HYTE-työssä kunnan johto niin viranhaltija kuin luottamushenkilötasolla näkevät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeäksi asiaksi. Hyvinvoinnin edistäminen nähdään laaja-alaisena eri toimialojen asiana niin, että jokainen ymmärtää oman roolinsa ja kukin on sitoutunut HYTE-työhön suunnitelmallisesti vieden suunniteltuja toimenpiteitä käytäntöön osana normaalia arkityötä. 

Hyvinvointityö on onnistuneessa HYTE-työssä myös koordinoitua. Asian koordinointiin on osoitettu henkilö, jolla on määritelty työnkuva ja riittävät resurssit. Hän kutsuu eri toimijoita yhteen ja koordinoi suunnitelman toteuttamista, muistuttaa ja kokoaa poikkihallinnollisen HYTE-ryhmän yhteen. 

Onnistuneessa HYTE-rakenteet ja toimintatavat ovat kunnossa ja selkeinä. Poikkihallinnollisella HYTE-ryhmällä tulee olla myös päätösvaltaa ja heidän keskeinen ja toimintaa ohjaava työkalu on juuri hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. HYTE-työtä tehdään samaan suuntaan, hyvinvointiongelmia taklaten yhteistyökumppanien kanssa ja resurssit ovat riittävät myös yhteistyötahoilla. Yhteistyötahot ”rekrytoidaan” yhdessä HYTE-ongelmia ratkaisemaan ja yhteistyötahot nähdään laajasti niin seurakunnan, yleishyödyllisten yhteisöjen, yritysten, yksittäisten kuntalaisten tahoiksi. 

Onnistuneessa HYTE-työssä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyy myös strategiassa, talous- ja toimintasuunnitelmassa, tilinpäätöksessä ja kunnan eri ohjelmissa niin, että ne ovat linjassa hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kanssa. Tästä saimme nähdä hyvän esimerkin Pielaveden kunnassa, ks Pielaveden talousarvio 2022 ja taloussuunnitelma 2022-2023 https://www.pielavesi.fi/fi/Sujuva-arki/Hallinto--ja-tukipalvelut/Taloushallinto

Havaitut onnistumisentekijät ovat paljolti samanlaisia kuin mitä FCG on myös raportissaan” Kunta hyvinvoinnin edistäjänä – hankkeen Hyvinvoinnin edistäminen – kuntien nykytilanne sekä näkemyksiä tulevaan” vuonna 2019 haastattelututkimuksen pohjalta tuonut esille. 

Eri kokoisissa kunnissa kierrettyäni on tullut sellainen tuntuma, että noin 20 000 asukkaan kunnassa HYTE-työ on hallittavaa ja parhaiten toteutettavissa. Tätä pienemmissä kunnissa HYTE-työn koordinointiin on usein varattu sen verran vähän aikaa, että HYTE-työn koordinointi on haasteellista ja se jää helposti oman toimen ohessa muiden töiden jalkoihin. Isoissa kunnissa taas eri toimijoita ja yksiköitä sekä hallintoportaita on sen verran paljon, että yksittäisen hyvinvointikoordinaattorin tekemän työn, HYTE-työn yhteisen suunnan pitämisessä on kovasti haasteita, saati yhteisten vaikuttavien menetelmien juurruttamisessa vaaditaan runsaasti koulutusta, sopimista, seurantaa ja arviointia. Kuntaliitostyössäkin jossain vaiheessa kannustettiin enempi pienempiä kuntia lyöttäytymään yhteen ja tällöin pidettiin myös noin 20 000 asukkaan kuntaa ideaalina. Toisaalta on todettu myös se, että aina kunnan koko ei ole ratkaiseva vaan tapa, kuinka kunta organisoi tehtäviään ja joskus hyvällä yhteistyöllä päästään toivottuihin tuloksiin.

Ajatuksia herättelemässä myös: Kunta hyvinvoinnin edistäjänä – hankkeen haastattelututkimus. Hyvinvoinnin edistäminen – kuntien nykytilanne sekä näkemyksiä tulevaan. Raportti. FCG. 2019.  https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kunta%20hyvinvoinnin%20edist%C3%A4j%C3%A4n%C3%A4%20-hankkeen%20haastattelut_raportti.pdf 

Blogin kirjaili, 

Säde Rytkönen, hyvinvointikoordinaattori, PSSHP, HYTE-tiimi