Hyte-työ banneri
Sisältöjulkaisija
Olemme kiertäneet Pohjois-Savon kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) teemoilla ja keskusteltu viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa HYTE-työstä.
Keskustelujen ja aikaisemman tiedon pohjalta on muotoutunut ajatus siitä, mitä on onnistunut HYTE-työ. Silloin kun HYTE-työ on onnistunutta, toimijoilla on selkeä yhteinen suunta, joka on syntynyt hyvinvointianalyysistä eli hyvinvointikertomuksesta. Havaittuihin ongelmiin pohditaan ratkaisut vaikuttavin menetelmin taasen hyvinvointisuunnitelmassa. Hyvinvointityö on tällöin suunnitelmallista, vastuut on määritelty ja seurannasta sovittu. Hyvinvointityön työkalut, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sekä vuosittaiset raportit nähdään tärkeinä työkaluina.
Onnistuneessa HYTE-työssä kunnan johto niin viranhaltija kuin luottamushenkilötasolla näkevät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tärkeäksi asiaksi. Hyvinvoinnin edistäminen nähdään laaja-alaisena eri toimialojen asiana niin, että jokainen ymmärtää oman roolinsa ja kukin on sitoutunut HYTE-työhön suunnitelmallisesti vieden suunniteltuja toimenpiteitä käytäntöön osana normaalia arkityötä.
Hyvinvointityö on onnistuneessa HYTE-työssä myös koordinoitua. Asian koordinointiin on osoitettu henkilö, jolla on määritelty työnkuva ja riittävät resurssit. Hän kutsuu eri toimijoita yhteen ja koordinoi suunnitelman toteuttamista, muistuttaa ja kokoaa poikkihallinnollisen HYTE-ryhmän yhteen.
Onnistuneessa HYTE-rakenteet ja toimintatavat ovat kunnossa ja selkeinä. Poikkihallinnollisella HYTE-ryhmällä tulee olla myös päätösvaltaa ja heidän keskeinen ja toimintaa ohjaava työkalu on juuri hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. HYTE-työtä tehdään samaan suuntaan, hyvinvointiongelmia taklaten yhteistyökumppanien kanssa ja resurssit ovat riittävät myös yhteistyötahoilla. Yhteistyötahot ”rekrytoidaan” yhdessä HYTE-ongelmia ratkaisemaan ja yhteistyötahot nähdään laajasti niin seurakunnan, yleishyödyllisten yhteisöjen, yritysten, yksittäisten kuntalaisten tahoiksi.
Onnistuneessa HYTE-työssä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen näkyy myös strategiassa, talous- ja toimintasuunnitelmassa, tilinpäätöksessä ja kunnan eri ohjelmissa niin, että ne ovat linjassa hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman kanssa. Tästä saimme nähdä hyvän esimerkin Pielaveden kunnassa, ks Pielaveden talousarvio 2022 ja taloussuunnitelma 2022-2023 https://www.pielavesi.fi/fi/Sujuva-arki/Hallinto--ja-tukipalvelut/Taloushallinto
Havaitut onnistumisentekijät ovat paljolti samanlaisia kuin mitä FCG on myös raportissaan” Kunta hyvinvoinnin edistäjänä – hankkeen Hyvinvoinnin edistäminen – kuntien nykytilanne sekä näkemyksiä tulevaan” vuonna 2019 haastattelututkimuksen pohjalta tuonut esille.
Eri kokoisissa kunnissa kierrettyäni on tullut sellainen tuntuma, että noin 20 000 asukkaan kunnassa HYTE-työ on hallittavaa ja parhaiten toteutettavissa. Tätä pienemmissä kunnissa HYTE-työn koordinointiin on usein varattu sen verran vähän aikaa, että HYTE-työn koordinointi on haasteellista ja se jää helposti oman toimen ohessa muiden töiden jalkoihin. Isoissa kunnissa taas eri toimijoita ja yksiköitä sekä hallintoportaita on sen verran paljon, että yksittäisen hyvinvointikoordinaattorin tekemän työn, HYTE-työn yhteisen suunnan pitämisessä on kovasti haasteita, saati yhteisten vaikuttavien menetelmien juurruttamisessa vaaditaan runsaasti koulutusta, sopimista, seurantaa ja arviointia. Kuntaliitostyössäkin jossain vaiheessa kannustettiin enempi pienempiä kuntia lyöttäytymään yhteen ja tällöin pidettiin myös noin 20 000 asukkaan kuntaa ideaalina. Toisaalta on todettu myös se, että aina kunnan koko ei ole ratkaiseva vaan tapa, kuinka kunta organisoi tehtäviään ja joskus hyvällä yhteistyöllä päästään toivottuihin tuloksiin.
Ajatuksia herättelemässä myös: Kunta hyvinvoinnin edistäjänä – hankkeen haastattelututkimus. Hyvinvoinnin edistäminen – kuntien nykytilanne sekä näkemyksiä tulevaan. Raportti. FCG. 2019. https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kunta%20hyvinvoinnin%20edist%C3%A4j%C3%A4n%C3%A4%20-hankkeen%20haastattelut_raportti.pdf
Blogin kirjaili,
Säde Rytkönen, hyvinvointikoordinaattori, PSSHP, HYTE-tiimi
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 BlogiPohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 Blogi7.11.2024 Blogi
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
Julkaistut 7.11.2024
TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.
Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.
Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Kuva: TEAviisari
Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?
- Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
- Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
- Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
- Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
- Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
- Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)
Mitä voisi vielä kehittää?
- Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
- Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
- Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
- Kuntien pallokenttien määrää (25/100)
Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:
Heikentynyt tulos:
- Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
- Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69
Parantunut tulos:
- Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
- Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
- Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.
Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
-
“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi8.10.2024 Blogi
“Onko tää joku projekti?”
Julkaistut 8.10.2024
Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?
Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein)
Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa.
Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.
Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen!
Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista