Pohjoissavolaisten koettu hyvinvointi on edelleen hyvällä tasolla

Pohjoissavolaisten koettu hyvinvointi on edelleen hyvällä tasolla

Pohjois-Savossa toteutetussa kyselyssä kartoitettiin sekä ihmisten hyvinvointia, että asuinseudun tuottamaa hyvinvointia eli sosiaalista hyvinvointia vuosina 2019, 2020 ja 2024. Sosiaalinen hyvinvointi kuvastaa ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta eri näkökulmista. Paikallisen sosiaalisen hyvinvoinnin mittari on kehitetty kartoittamaan näitä seikkoja. Mittari koostuu 12 ulottuvuudesta ja näitä yhdistävästä yleisestä elämään tyytyväisyydestä. 

Elinympäristön asioista Pohjois-Savon vastaajat ovat olleet koko 2020-luvun tyytyväisimpiä mahdollisuudestaan nauttia luonnosta, etenkin koronavuosina. Myös turvallisuuteensa ja kohteluun saamissaan (julkisissa) palveluissa ovat vastaajat varsin tyytyväisiä kaikkina tutkimusajankohtina. Koronavuosien tilanteeseen verrattuna asukkaiden sosiaaliset suhteet ovat hieman parantuneet, mikä näkyy esimerkiksi kulttuurista nauttimisena. Pohjoissavolaisten koettu hyvinvointi on edelleen hyvällä tasolla, vahvistaa tutkija Sakari Kainulainen, Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

Kuva: Paikallinen sosiaalinen hyvinvointi eli asuinseudun tuottama hyvinvointi Pohjois-Savossa 2019, 2020 ja 2024.

Asukkaat haluaisivat vaikuttaa itseä koskeviin asioihin enemmän ja päätöksentekojärjestelmässä olisi parannettavaa

Sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueista kaikkein matalinta tyytyväisyys on aina ollut itselle tärkeisiin asioihin vaikuttamisen kokemuksessa ja luottamuksessa poliittisiin toimijoihin. Näiden asioiden kohdalla ovat tulokset myös selkeästi laskeneet edellisestä kyselykerrasta. Suurin ajallinen heikennys vuodesta 2020 vuoteen 2024 on tunteessa siihen, että asuinseutu voi tarjota hyvän elämän mahdollisuuksia.

Hyvinvointialueuudistus on toteutunut vuoden 2023 alusta alkaen, jolloin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueelle. Demokratian kannalta ja kansalaisten silmin hyvin nopea palvelu- ja päätöksentekojärjestelmän muutos oli suuri ja mahdollisesti myös hämmentävä. Oletettavasti tämä muutos näkyy erona vuoden 2020 ja 2024 tuloksissa.

Useampi kuin joka kolmas (38 %) vastaaja oli vuoden 2024 lopulla sitä mieltä, että he eivät voi vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Tulos on laskenut kymmen prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta ja näkyy vastaajien avoimissa kommenteissa seuraavasti:

“Keskittämiset vaikuttavat koko perheeseen ja kyläyhteisöön heikentävästi…. Kuntalaisena en ole kokenut voivani vaikuttaa asioihin vaan päättäjät ovat jyränneet päätöksensä läpi seuraamuksista huolimatta”

”Kunnassa ei järjestetä tilaisuutta, jossa kuntalaiset ja kuntapäättäjät voisivat yhdessä keskustella tuulivoimahankkeista”

Matalinta asioihin vaikuttamisen kokemus on eläkkeellä olevilla, yksinäisillä ja keskusta-alueilla asuvilla pohjoissavolaisilla. Edellä lueteltujen ryhmien kohdalla kokemus siitä, ettei pysty vaikuttamaan, on heikentynyt enemmän kuin nuoremmilla, parisuhteessa elävillä, työssä käyvillä, työttömillä, opiskelevilla pohjoissavolaisilla ja muun tyyppisillä asuinalueilla asuvilla.  

Luottamus poliitikkoihin on heikkoa ja joka toinen vastaaja on tyytymätön heihin. Luottamuksen taso on laskenut edellisen neljän vuoden aikana noin kymmenen prosenttiyksikköä, eli saman verran kuin on laskenut ihmisten kokemus voivansa vaikuttaa asioihin.

“Tieto siitä, ettei päättäjätaho olekaan kiinnostunut asukkaiden asioista eikä asukkaalla ole mitään arvoa”

Väestöryhmistä eniten luottamus on laskenut yksinhuoltajilla, keski-ikäisillä tai juuri eläkkeelle jääneillä, sekä työttömillä. Asuinalueista luottamus on laskenut eniten harvaan asutuilla alueilla ja vähiten keskusta-alueiden asukkailla.

Asukkaiden on halutessaan mahdollista vaikuttaa yhteisiin asioihin ja luottamusta päätöksentekijöihin voidaan vahvistaa

“On hyvä, että kysellään. Kysyvä ei tiedä minnekä eksy. Saattaa saada jopa oikeita tietoja. Jos päättäjät tekisivät päätöksiä kuuntelematta väestön toiveita, niin melko varmasti päätökset herättäisivät vahvaa arvostelua.”

“Päättäjät - jalkautukaa työpaikoille, tehkää siellä töitä, kuunnelkaa työntekijöitä ja heidän ajatuksiaan ja ehkä jopa ideoita talouden tasapainottamiseen liittyen... sieltä ruohonjuuritasolta voisitte saada varteenotettavia säästämisideoita - ehdotuksia...”

Jotta luottamus päättäjiin säilyisi, se edellyttää jatkuvaa asukkaiden kuuntelemista. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan luottamukseen päättäjiin vaikuttaa erityisesti asukkaiden arviot talouden hoidosta, päätöksenteon oikeudenmukaisuus, viestinnän avoimuus ja päättäjien kyky edistää paikallista hyvinvointia. Myös keskustelukulttuuri ja vaikeat päätökset voivat näkyä luottamuksessa (Kuntalaistutkimus 2024.).

“Kun asukkaita osallistetaan oikea-aikaisesti se parantaa vaikeidenkin päätösten hyväksyttävyyttä ja rakentaa luottamusta päätöksentekoon” (Sitra 2022).

”Vieremällä kaikkia asukkaita käsitellään ja huomioidaan tasapuolisesti. Kunnan päättäjät ovat kuntalaisten asialla ja haluavat palveluiden pysyvän lähellä. Lisäksi kunnan kehittäminen näkyy ihan arjessa. Toivon päättäjien jatkavan samaan tyyliin ja voimia ko. tehtävään.”

Pohjois-Savon hyvinvointialue on analysoinut aikaisempien vuosien tilannetta ja nykyisin alueella työskentelee osallisuustyötä koordinoiva hyvinvointikoordinaattori, jonka tehtävänä on edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. 

Luottamusta voi lisätä vähentämällä etäisyyttä asukkaiden ja päättäjien välillä, tekemällä päättäjiä, organisaation tehtäviä ja palveluita tutuksi alueen asukkaille. Luottamusta voi vahvistaa myös yhdenvertaisella kohtelulla, kuuntelemalla, keskustelemalla, tiedon antamisella ymmärrettävässä muodossa ja osallistamalla asukkaita toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon eri vaiheissa, vahvistaa asian hyvinvointikoordinaattori (osallisuustyö) Laila Hytönen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet myös maksavat. Pohjois-Savossa on selvästi Sitran tekemässä hyvinvointialueiden kustannusten ja päätöksenteon rakenteiden välitarkastelun (2025) mukaan muita hyvinvointialueita enemmän lakisääteisiä ja ei-lakisääteisiä toimielimiä. Vaikka toimielimien lukumäärä on suuri, niin ne on taloudellisesti organisoitu, sillä vuosikustannus asukasta kohden on vain hieman hyvinvointialueiden keskitason yläpuolella ja suhteutettuna hyvinvointialueen budjettiin keskitasolla.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella työstetään parhaillaan uutta hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Näillä tuloksilla on vaikutusta asetettaviin tavoitteisiin. HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Säde Rytkönen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta koordinoin hyvinvointikertomus ja -suunnitelmatyötä. 

Tutustu Pohjois-Savon hyvinvointialueen osallistumis- ja vaikuttamiskanaviin:

https://pshyvinvointialue.fi/osallistu-ja-vaikuta

https://pshyvinvointialue.fi/osallisuuskanavat

https://pshyvinvointialue.fi/fi/vaikuttamistoimielimet

Lähteet:

Pohjois-Savon kokemuksellinen hyvinvointikysely v. 2019, v.2020-2021 ja v. 2024

Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi

Kuntalaistutkimus 2024 https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2024/luottamus-kuntapaattajiin-vakaata-mutta-kaipaa-vahvistamista

Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? - Sitra)

Nuorisobarometri (kiinnostusta politiikkaan) Nuorisobarometri: Suomalaiset nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan, mutta heidän tulevaisuususkonsa on vähentynyt - Nuorisotutkimus

Pohjoissavolaisten koetusta hyvinvoinnista tietoa säännöllisesti toteutettavasta kyselystä

Pohjois-Savossa toteutettiin kysely, jossa kysyttiin asukkaiden kokemasta hyvinvoinnista marras-joulukuun 2024 välisenä ajankohtana. Kysely oli verkkokysely, johon oli mahdollista vastata suomen, englannin, ukrainan tai venäjän kielellä. Vastauksia saatiin kaikista Pohjois-Savon kunnista, yhteensä 2962 henkilöltä. Kysely tuotettiin yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Pohjois-Savon kuntien ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Vastaava kysely toteutettiin vuonna 2019 ja 2021, joten tuloksia voidaan verrata aiempien vuosien takaiseen tilanteeseen.

• Lisätietoja:
  • Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Pohjois-Savon kuntien päättäjille: Hyvinvointitietoa johtamisen tueksi. Työkaluja ja ratkaisuehdotuksia omaan työhön. 14.5.2025 klo 14–15.30. Kutsu toimitettu päättäjille. Ohjelma: Hyvinvointitietoa johtamisen tueksi - Työkaluja ja ratkaisuehdotuksia omaan työhön - Pohjois-Savo
  • Pohjoissavolaisille asukkaille: Hyvinvointi Pohjois-Savossa – mikä mättää, mikä kantaa? 6.5.2025 klo 18–19 Liity tästä tilaisuuteen  Ohjelma: Hyvinvointi Pohjois-Savossa – mikä mättää, mikä kantaa? - Pohjois-Savo
• Pohjois-Savon hyvinvointialue, HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö, HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen, sade.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 6370
• Diakonia ammattikorkeakoulu, Sakari Kainulainen, asiantuntija, tutkija, sakari.kainulainen(at)diak.fi, p. 040 869 6018
• Pohjois-Savon hyvinvointialueen osallisuustyö; Pohjois-Savon hyvinvointialue, HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö, hyvinvointikoordinaattori Laila Hytönen, laila.hytonen(at)pshyvinvointialue.fi. p. 044 717 6175

Aikataulut - helpotus vai kuristus

Alkuvuosi 2025 on alkanut ja mennyt kyllä vauhdikkaasti. Syksykin oli kiireinen, mutta alkuvuotta on tahdittanut nyt useampikin aikataulu. Uuden hyvinvointikertomuksen laadinta vuosille 2025–2029 on kiivaimmillaan ja sen tekeminen itselleni on ollut uutta. Aloitin hyvinvointikoordinaattorin YAMK-opinnot syksyllä 2024 ja ensimmäisiä kursseja oli perehtyä kuntien ja hyvinvointialueiden laatimiin hyvinvointikertomuksiin ja -suunnitelmiin. Se oli hyvä alustus nyt tehtävälle työlle. 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen alueellinen hyvinvointikertomus – ja suunnitelma koostuu monesta seurattavasta indikaattorista ja tilastoihin ja menetelmiin tutustuminen omalla kohdallani on ollut silmiä avaavaa. Lukuja on verrattu niin Pohjois-Savon kuntiin kuin vertailu hyvinvointialueisiin nähden. Alun ihmettelyn ja ymmärtämisen jälkeen työ alkoi sujua, mutta en varmasti ole vielä tällä kokemuksella täysin oppinut. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa. Tilastojen vertailu ja tekstin tuottaminen oli itselleni ensikertalaisena hidasta ja näin ollen alkuvuoden muiden työtehtävien aikataulut ovat joutuneet joustamaan. 

Internetin ihmeellisestä maailmasta löytyy monia hyviä ja ihan tutkittujakin vinkkejä työelämän ajanhallintaan. Työterveyslaitos Viisi vinkkiä parempaan ajanhallintaan työssä | Työterveyslaitos  esimerkiksi suosittelee priorisoimaan työtehtäviä ja asettamaan ne kiireellisyysjärjestykseen. Lisäksi aikataulut on hyvä laatia realistisiksi ja pyrkiä vähentämään keskeytyksiä. Itseään on myös mahdollista auttaa keskittymään erilaisilla tekniikoilla kuten Pomodora -tekniikalla, jossa keskitytään tehtäviin 25 minuutin jaksoissa, jonka jälkeen pidetään lyhyt tauko.  

Itseäni auttoi aikataulujen kalanterointi ja selkeä hoidettavien tehtävien aikatauluttaminen päivä- ja viikkokohtaisesti. Näin kokonaisuus on pysynyt paremmin hallinnassa, vaikka aikataulut pyrkivätkin kuristamaan. Toki olen joutunut myös joustamaan ja venymään työpäivässä sekä kieltäytymään osallistumasta joihinkin tapaamisiin. Olen kuitenkin huomannut, että oma keskittymiskykyni valpastuu, kun aikataulu puristaa. En ihan pysty tuohon 25 min työtä ja tauko -tekniikkaan, mutta olen huomannut tarvitsevani lyhyen tauon, kun tehtävässä tulee sellainen kohta, että tauko mahdollistuu. Pieni jaloittelu, veden juonti, ikkunasta uloskatselu tai lyhyt keskustelu kollegan kanssa auttaa minipalautumaan ja työtä on hyvä taas jatkaa. 

Aikataulut ovat loppujen lopuksi hyvästä. Omaa ajanhallintaa on hyvä tarkastella ja luoda siihen itselle toimivat keinot. Aina löytyy apuja ja kollegoiden kanssa jaettu yhteinen tuska lievittää pahinta kuristusta. 

Ihanaa kevään odotusta!

Sirpa Kononen
hyvinvointikoordinaattori
HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli asiakastyötä ja työtyytyväisyyttä edistämässä

Julkaistu 29.1.2025

Monet hyvinvointialueen ammattilaiset ohjaavat osana työtään asiakkaita myös kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistävään HYTE-toimintaan. Toimintaan ohjauksen tavoitteena on parantaa asiakkaiden ja asukkaiden hyvinvointia sekä pitkällä tähtäimellä vähentää sairastavuutta yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. Monialaisella asiakas- ja palveluohjauksella viitataan siihen, että asiakkaan neuvonnan, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tunnistetaan tarve eri toimijoiden tarjoamille HYTE-palveluille tai -toiminnalle ja ohjataan hänet niiden pariin. Pohjois-Savo on Suomen sairastavin maakunta – yhteistyö eri toimijoiden kesken on erityisen tärkeää. 

Järjestimme jälleen hyvinvointialueen ammattilaisille HYTE-toimintaan ohjaamisesta kyselyn, ja tulokset olivat hyvin samansuuntaiset vuoden 2023 kyselyyn verraten. Kyselyyn vastasi 155 terveydenhuollon ammattilaista ja vastaukset ovat suuntaa antavia.  

Eri toimijoiden tarjoamat HYTE-toiminnat ja -palvelut ovat tärkeitä, mutta kyselyn tulosten perusteella niiden tunnettuus ja saavutettavuus ovat yhdessä ratkaistavia haasteita – jopa 44 prosenttia hyvinvointialueen ammattilaista kokee, ettei tiedä HYTE-toiminnasta tarpeeksi. Yleisesti haasteena on tietojen löytymisen ongelmat eri somekanavien ja nettisivujen viidakossa. Esimerkiksi hakukoneemme Google ei mahdollista eri toimintojen selailua vailla selkeää hakulauseketta ja ”googlettamalla” löytää myös vanhentuneita tietoja, sillä sivuja ei aina muisteta päivittää. Tarvetta on siis täsmälliselle tiedolle, josta on nopeasti silmäiltävissä mitä, kenelle, millä ehdoin ja milloin. Tätä tietorakennetta mukailee 13.1.2025 Pohjois-Savossa avautunut Tarmoa.fi-palvelutarjotin.   

Haasteet tietojen löytymisestä koskevat kaikkia toimijoita. Ehkä hieman yllättäen kuntien toimintaan ja palveluihin ohjaaminen ei ole yhtä sujuvaa kuin järjestöjen toimintaan ohjaaminen – toki ero oli vastauksissa pieni. Jäämme seuraamaan tilanteen kehittymistä Tarmoa-palvelun avautumisen jälkeen: miten paljon tietojen näkyminen muuttaa tilannetta? Edelleen ohjaamista tapahtuu eniten mielenterveyden edistämisen, liikunnan ja osallisuuden toiminnan pariin, muuttuvatko ohjausmäärät tietojen ollessa helpommin löydettävissä?  

Kyselyn perusteella hyvinvointialueen ammattilaiset eivät aina miellä ohjaamista HYTE-toimintaan osaksi omaa työtään, saattavat epäillä sen hyväksyttävyyttä tai omaa osaamistaan sekä verkostojen tuntemustaan. Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallissa olemme koonneet jo olemassa olevia käytäntöjä yhteen sekä kehittäneet työvälineitä ammattilaisten arjen helpottamiseksi. Toimintamallin sisältämä yksi työkalu on Mitä sinulle kuuluu? -kortti, josta on tulossa hyvinvointialueen ammattilaisille koulutusta, jotta ohjaamista osataan ja uskalletaan tehdä. 

Yli 80 % kyselyyn vastanneista ajatteli yhteisen ohjaamisen toimintamallin helpottavan asiakastyötä, ja miltei 60 % ajatteli sen myös lisäävän omaa työtyytyväisyyttään. Toimintamallin käyttöönotto ei siten edistä vain asiakkaiden hyvinvointia, vaan myös työntekijöiden. Tämä on tärkeä huomio yksiköidemme esimiehille. 

Tarmoa-palvelutarjotinta kehitetään vuoden 2025 aikana. Voit jo tutustua palveluun, kokeilla sen käyttöä ja antaa palautetta osoitteessa tarmoa.fi. Palvelutarjotin ja monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli on tarkoitus saada ammattilaisten käyttöön huhtikuun 2025 alusta alkaen.