Kunnan ja myös hyvinvointialueen tulee jatkossa tehdä laaja hyvinvointikertomus ja –suunnitelma kerran valtuustokaudessa ja seurata sen toteutumista vuosittain vuosiraportin muodossa.
Hyvinvointisuunnitelma pohjautuu hyvinvointianalyysin perustana käytettyyn tietosisältöön ja siitä koostettuihin ilmiöihin. Analyysin pohjalta hyvinvointivajeet on nostettu HYTE-työn painopisteiksi ja hyvinvointitavoitteiksi ja näiden edistämiseksi on tehty toimeenpanosuunnitelma eli kirjattu vaikuttavat, mahdollisimman konkreettiset toimenpiteet ja seurantamittarit sekä vastuutahot, jotka vievät eteenpäin toimenpiteitä.
Hyvinvointikertomuksen ja –suunnitelman tärkein merkitys on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit väestön hyvinvointitietojen mukaan ja näin toteuttaa tiedolla johtamista.
Hyvinvointisuunnitelma on siis suunnitelma siitä, miten hyvinvointivajeet korjataan. Tärkein työ on kuitenkin suunnitelman konkretisointi teoiksi jonka tulisi näkyä hyvinvointivajeiden korjaantumisena. Tähän tarvitaan osaamista eri menetelmistä, vaikuttavuudesta sekä toimeenpanosta ja ennen kaikkea ryhtymistä ja konkreettisia tekoja tavoitteen saavuttamiseksi.
Mutta miksi suunnitelmat eivät aina mene käytäntöön? Mikä on vikana toimeenpanossa? Alhaisen toimeenpanokyvykkyyden merkkejä ovat muun muassa seuraavat: Tavoitteet on ilmaistu, niistä keskustellaan, mutta numerot eivät muutu ja toiminta jatkuu ennallaan tai palaverissa keskustellaan, mutta päätökset jäävät ilmaan tai toimeenpanevat henkilöt ovat ylityöllistettyjä tai jotkut alityöllistettyjä.
TYÖKALUJA HYVINVOINTISUUNNITELMAN TOIMEENPANOON
THL:n mukaan hyvinvointisuunnitelmassa kuvattujen painopisteiden ja niiden toteuttamiseksi valittujen toimenpiteiden toteutumista tukee toimeenpanosuunnitelma. Isoissa kaupungeissa toimeenpano voidaan varmistaa erillisillä ohjelmilla. Pienemmissä kunnissa riittää usein hyvinvointisuunnitelma.
Tehokkaan toimeenpanon työkaluja esihenkilöille ovat toimenpidesuunnittelu, kehittämiskohteiden valinta ja priorisointi, rakenteiden, prosessien, johtamiskäytäntöjen, järjestelmien ja osaamisen arviointi ja kehittäminen. Hyvinvointisuunnitelma on muutoksen aikaansaamisen tavoittelua, joka vaatii myös muutoskyvykkyyden vahvistamista ja muutosviestintää muutoksen johtamisen lisäksi. Tämä vaatii yhteistä keskustelua ratkaisuista, joita on käytännössä toivottavasti jo hyvinvointisuunnitelman työstämisvaiheessa pohdittu ja kirjattu toimenpiteiksi.
Työyhteisössä toimeenpanon työkaluina ovat muun muassa lean –ajattelu ja prosessin osana työskentely, palvelumuotoilu ja ratkaisukeskeinen työote. Kaikki nämä vaativat aikaa ja keskustelua ja henkilön joka koordinoi asian eteenpäin viemistä.
OSALLISUUS SITOUTTAA
Hyvinvointisuunnitelman toimeenpano alkaa jo suunnitelmaa tehdessä. Eri toimijoiden sitoutuminen hyvinvointisuunnitelmaan on tärkeää, jotta hyvinvointisuunnitelma saadaan jalkautettua. Sitouttaminen alkaa jo hyvinvointisuunnitelman työstämisvaiheessa osallistamalla eri toimijoita sen tekoon. Hyvinvointisuunnitelmaan on tärkeä ottaa mukaan laajasti eri toimijoita, kuunnella, ottaa huomioon eri toimijoiden näkökulmat, tiedot ja ajatukset ja mitä he itse ajattelevat, että voisivat tehdä asioiden parempaan suuntaan viemiseksi. Samalla voi hyvinvointikertomuksen pohjalta nostaa esille niitä asioita, joita on jo onnistuneesti viety eteenpäin ja antaa näistä tunnustusta onnistumisista. Voidaan tuoda myös esille kunkin toimijan työn merkitys yhteisen tavoitteen, hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Tämä tulisi tapahtua jo hyvinvointisuunnitelman työstämisvaiheessa ja uudelleen vielä seuranta ja vahvistuskäynnein itse suunnitelman valmistumisen jälkeen.
HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSITTAISEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELUUN
Hyvinvointisuunnitelman jalkauttamiseksi konkreettisiksi teoiksi kannattaa tarkentaa toimialoitteisia toimenpiteitä vuosittaiseen toiminnan ja talouden suunnitteluun. Hyvinvointisuunnitelmaan kirjatut tehtävät tulisi olla toimialojen käyttösuunnitelmissa ja näitä seurataan osana talous- ja toimintaraportointia.
Osassa kuntia on otettu käyttöön hyvinvointibudjetti, johon varattu raha suunnataan erityisesti HYTE-tavoitteisiin ja toimenpiteisiin osana talousarvioesitystä. Osa käyttää osallistuvan budjetoinnin mallia hyvinvointirahan suuntaamiseen, jolloin eri intressiryhmät (esimerkiksi asukkaat, järjestöt ja yritykset) käyvät vuoropuhelua rahasta ja resursseista löytääkseen yhteisen näkemyksen varojen käytölle. SOSTE:n (2021) julkaisussa tuodaan esille, että tulevaa olisi hyvinvointibudjettien kasvattaminen uusien rahoitusmekanismien kautta ja siten terveyden edistämisen vahvistaminen.
ONNISTUNEEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN JALKAUTTAMISEEN TARVITAAN VAHVAT HYTE-RAKENTEET JA KOORDINAATIO
Onnistuneen toimeenpanon tukena ovat kunnan vahvat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen rakenteet ja koordinaatio. Jokaisessa kunnassa tulisi olla riittävän hyvin resursoitu hyvinvointikoordinaattori ja poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä, jotka koordinoivat ja vievät hyvinvointisuunnitelmaa käytäntöön. Kunnissa tarvitaan usein hyvinvointiryhmän alaryhmiä eri hyte-teemojen eteenpäin viemiseksi. Lisäksi yhteys järjestötoimijoihin tulisi olla vahva esimerkiksi järjestöfoorumin kautta.
Jalkauttaminen henkilöstölle on esimiehen vastuulla, varsinkin jos hyvinvointikoordinaattorilla ei ole resursseja siten, että pystyisi kiertämään kaikissa toimipisteissä. Hyvinvointisuunnitelmaa käydään läpi eri johtoryhmissä ja pienemmissä henkilöstöpalavereissa. Monitoimijainen työskentely hyvinvointisuunnitelman saamiseksi käytäntöön vaatii aikaa ja yhteisiä keskusteluja ja yhteistä sopimista siitä, miten edetään. Myös kehityskeskustelussa pitäisi pohtia työntekijöiden kanssa sitä, miten kukin voisi omassa työssä toteuttaa hyvinvointisuunnitelmaa. Taitavan keskustelun ja dialogin sekä reflektiivisen arvioinnin taidot ovat tärkeitä vuorovaikutustaitoja hyvinvointisuunnitelman edistämistä teoiksi moniammatillisella yhteistyöllä.
SEURANTA JA ARVIOINTI OVAT OSA TOIMEENPANOA
Kunnissa sekä hyvinvointialueella tehdään valtuustolle vuosittain raportti, jossa kuvataan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tilan etenemistä, mihin suuntaan ollaan menossa sekä toteutettuja toimenpiteitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Raportti on osa hyvinvointikertomuksen toimeenpanoa ja lakisääteistä seurantaa. Raportin merkitys on toimeenpanossa tärkeä, sillä se kertoo, miten hyvinvointisuunnitelmaa on saatu jalkautettua, mitkä asiat eivät ole vielä edenneet ja vaativat siten lisää huomiota.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty – mutta onnistuneen toimeenpanon tuloksena vasta saadaan tuloksia ja "satoa"!
Blogiin ajatuksia kirjasi
Säde Rytkönen, hyvinvointikoordinaattori, PSSHP, HYTE-tiimi
Lähteet:
• Mäki-Opas, Vaarama, Valkonen, Leinonen & Syväjärvi: Työkalupakki vaikuttavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, 2019.
• Sisältö ja hyödyntäminen - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen - THL
• Carline Costongs ja Alba Godfrey. 2021 Voisiko hyvinvointitalous vahvistaa terveyden edistämisen lähestymistapaa. Hyvinvointitaloudesta Eteenpäin. SOSTE. Toimittanut Jussi Ahokas. SOSTE:n julkaisuja 1/ 2021. Hyvinvointitaloudesta Eteenpäin (soste.fi)
• Toteutus - Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen - THL
• Parppei, Riia. 2021. Toimeenpanon johtaminen PowerPoint Presentation (innokyla.fi)
Blogit
-
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 BlogiPohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 Blogi7.11.2024 Blogi
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
Julkaistut 7.11.2024
TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.
Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.
Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Kuva: TEAviisari
Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?
- Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
- Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
- Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
- Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
- Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
- Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)
Mitä voisi vielä kehittää?
- Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
- Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
- Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
- Kuntien pallokenttien määrää (25/100)
Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:
Heikentynyt tulos:
- Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
- Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69
Parantunut tulos:
- Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
- Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
- Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.
Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
-
“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi8.10.2024 Blogi
“Onko tää joku projekti?”
Julkaistut 8.10.2024
Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?
Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein)
Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa.
Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.
Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen!
Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista
