Tiesitkö että

Tiesitkö että banneri

Tiesitkö että

Tiesitkö että...

 

Pohjois-Savon HYTE kokoaa kahden viikon välein Tiesitkö että... vinkkejä asukkaille erilaisista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ajankohtaisista teemoista. 

 

Tiesitkö että, lapsille ja nuorille on tarjolla monenlaista tukea puhelimitse ja netissä

Lapsille ja nuorille on tarjolla monenlaista tukea kiusaamiseen ja moneen muuhunkin mieltä askarruttavaan asiaan niin netissä, puhelimitse, chatissa, ryhmissä tai henkilökohtaisesti.  Lapset ja nuoret voivat hakea apua ja tukea myös nimettömänä eli ei kannata miettiä sitä, saako joku tietä mihin kysymykseen olet vastausta hakemassa tai kerrotaanko siitä heti vanhemmille.  

Mannerheimin Lastensuojeluliitto eli lyhyemmin MLL tarjoaa tukea Lasten ja nuorten chatin, jossa voit kysyä chatin kautta mieltä askarruttavia asioita. Jos haluat jutella MLL:n lasten ja nuorten puhelinpalvelussa on tarjolla keskustelua apua. Omat tunteet voit jakaa vapaaehtoisen kanssa ja keskustelun myötä voi yhdessä etsiä ratkaisuja eri pulmiin. Jos palvelu mietityttää, niin käy lukemassa usein kysytyt kysymykset: Kysyttyä Lasten ja nuorten puhelimesta - Nuortennetti MLL Nuortennetti chatti joka ilta klo 17–20 ja puhelin numerossa 116 111 on auki ma-pe klo 14–20 ja la-su klo 17–20. 

Lasten ja nuorten puhelimen kirjepalvelu, vastaa kysymyksiin myös. Luo tunnus ja kirjoita tärkeistä asioista luottamuksellisesti ja saat vastauksen kahden viikon sisällä. Näistä voi lukea lisää MLL:n Nuortennetistä https://www.nuortennetti.fi/ 

Lasten ja nuoren chattia tarjoaa myös Ensi- ja turvakotien liitto arkisin klo 15–18, jossa koulutetut työntekijät vastaavat moniin kysymyksiin esim., vanhempien ero mietityttää, oma seurustelusuhteesi aiheuttaa kysymyksiä, olet kokenut väkivaltaa tai sinulla on turvaton tai peloton olo. Chattiin löydät täältä: Apua verkossa - Ensi- ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi) Täällä chatissa on välillä myös muiden järjestöjen työntekijöitä vastaamassa kysymyksiin esim. Yhden vanhemman perheiden liiton työntekijät. 

Välillä chatit joutuvat rajaamaan aikoja tai yhteydenottoja, jotta mahdollisimman moni nuori saisi apua. Mikäli joudut jonoon voit kokeilla toista chattia tai kokeilla myöhemmin uudestaan. 

Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille https://sekasin.fi/. Sekasin chatin keskustelulle on varattu aikaa noin 45 min. Välillä etenkin kesällä tai iltaisin chatti saattaa olla ruuhkautunut.  

Apuu chat on Sos-lapsikylän ylläpitämä chatti, kerro huolesi niin aikuinen auttaa Apuu - aikuinen auttaa 

Pojille suunnattu puhelin on Poikien puhelin, jossa vastataan arkisin klo 13–18 numerossa 0800 94884 ja myös chatti vaihtoehto löytyy heidän sivuiltaan: Poikien Puhelin - auttava puhelin ja chat - Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi)

Discordista löytyy niin Poikien puhelin oma Discord yhteisö ja samoin SEKASIN GAMING on oma rennolla otteella moderoitu oma yhteisö, jossa voit saada vertaistukea. Pelaamisen ohella apua ja tukeakin on Discordissa tarjolla. 

Ja moni toimija löytyy lisäksi Tik tokista, tarjolla on niin tietoa kuin livevideoita. Ota toimijat seurantaan: nuortennetti tai poikienpuhelin.  

Yksin ei siis kannata jäädä yksin ja kuuntelevia aikuisia on saatavilla montaa eri kautta. Voit ottaa yhteyttä anonyymisi, mutta samalla sinua tuetaan tarvittaessa hakemaan apua sekä ohjataan oikeiden palveluiden pariin. Kouluilla juttelemaan voit hakeutua niin kuraattorin kuin terveydenhoitajan luo.  

Asiat lähtevät ratkeamaan, kun ensin uskallat niistä kertoa.  

 

Merja Kaija 

vs. hyvinvointikoordinaattori 

HYTE- ja osallisuuspalvelualue 

Kun välillä syö, niin ei ole läheskään niin nälkä

 

Niinpä, tämän kun muistaisimme arjessa, niin niitä kuuluisia ”nälkäkiukkuja” tulisi paljon harvemmin. Ja emme syö pelkästään nälkään, elimistömme tarvitsee ihan oikeasti polttoainetta toimiakseen. Tyhjällä bensatankilla ei pitkälle autoa ajeta ja tiedämme (ainakin suurin piirtein) mitä tapahtuu, jos tankkaa dieseliä bensa-autoon. Mutta muistammeko huolehtia omasta tankkauksestamme aina yhtä hyvin? 


Tilastojen valossa tämä ei oikein näytä toteutuvan, tyhjällä ”tankilla” ja väärillä ”polttoaineilla” yritetään jaksaa. Aamupalan jättää syömättä jo yhä useampi alakoululainen, vuonna 2023 näin ilmoitti noin kolmannes vastaajista. Yläkoululaisista jo yli 42% ilmoitti jättävänsä aamupalan väliin, lukiolaisista 36,5% ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes puolet lähtee liikkeelle ilman aamupalaa. Koululounaskaan ei tilannetta juurikaan korjaa, sillä yläkoululaisista yli 40% ilmoittaa, ettei syö koululounasta päivittäin. Toisen asteen opiskelijoista yli kolmannes ei syö päivittäin oppilaitoksen tarjoamaa lounasta. Tytöt jättävät jostain syystä selvästi useammin aamupalan ja/tai koululounaan väliin. Koko maahan ja vertailuhyvinvointialueisiin verrattuna olemme lähes samalla tasolla muiden kanssa. Meillä yläkoululaiset ja lukiolaiset syövät harvemmin koululounaan kuin muilla alueilla, mutta ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat taas paremmin. Lapsista ja nuorista noin 90% syö harvemmin kuin kuutena päivänä viikossa kasviksia, hedelmiä ja marjoja eli päivittäin värikästä ruokaa syö vain noin 10% heistä.


Ruokailuun ja ravitsemukseen liittyy monia näkökulmia. Yläkoululaisista ja lukiolaisista vajaa viidennes on ylipainoisia, vastaavasti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 28% on ylipainoisia. Vielä suurempi osa nuorista ei koe painoaan sopivaksi, yläkoululaisista ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes 40% on ilmoittanut näin. Syömishäiriöriskissä on yläkoululaisista ja lukiolaisista yli viidennes. On tärkeää muistaa, että ruokailu ei ole vain syömistä ja meidän aikuisten tehtävä on tukea lasten ja nuorten terveen ruoka- ja kehosuhteen kehittymistä. Tätä voimme tehdä esimerkiksi omalla esimerkillämme.

 
Millaista esimerkkiä me aikuiset sitten näytämme? 
Terve Suomi- tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes aikuisista syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä tai kalaa kahdesti viikossa. Ylipainoisia aikuisista on noin neljännes ja ylipainon yleisyys ei näytä kasvavan tällä hetkellä missään ikäryhmässä. Se on jo hienoa asia vaikkapa tulevien niverikkojen kannalta, ylipainolla ja nivelrikolla kun on aika selkeä yhteys. Täysjyväviljoja sen sijaan me pohjoissavolaiset syömme parhaiten Suomessa ja toivottavasti tämä ruokailutottumus siirtyy myös lapsille ja nuorille. Täysjyväviljat auttavat painonhallinnassa, vähentävät riskiämme sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin, joten miksipä ei puuroa ja täysjyväleipää kannattaisi jatkossakin syödä. Toki on hyvä muistaa myös monipuolisuus ja värikkyys lautasella. Kouluterveyskyselyssä kysyttiin perheiden yhdessä syömisestä viimeksi vuonna 2015 ja silloin selvästi alle puolet pohjoissavolaisista yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista ilmoitti ruokailevansa perheen kanssa iltapäivällä tai illalla. Mikähän tuo lukema olisi nyt? 


Pohjois-savolaisten ruokailutottumuksissa on tapahtunut sekä kohenemista että heikkenemistä viime vuosina. Säännöllinen ateriarytmi olisi helppo keino vaikuttaa hyvinvointia lisäävän ravitsemuksen toteutumiseen. Olisiko siis seuraava hyvinvointitekomme syödä hieman säännöllisemmin ihan tavallista kotiruokaa ja tehdä ruokailuista mukava yhteinen hetki läheisten kanssa?

Muutamia nostoja kouluterveyskyselystä:
 



Kuva: Kouluterveyskyselyn tulokset 2017-2023. Perusopetus 4. ja 5. lk. oppilaat - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä

 


Kuva: Kouluterveyskyselyn aikasarjat perusopetus 8. ja 9. lk, lukio, aol, 2006-2023 - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä

Maistuvia ruokailuhetkiä toivottelee
hyvinvointikoordinaattori Marika,
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalvelualue

Lähteet:
Kouluterveyskyselyn tuloksista koontia Pohjois-Savon osalta: Suunta - HYTE - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)
Perheiden yhdessä syöminen: Tulostaulukko - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki
Aikuisten ravitsemus: Tulostaulukko - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki
Täysjyvän saanti Suomen aikuisväestössä - FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia (julkari.fi)
 

Tiesitkö että, harrastukset vaikuttavat kokonaishyvinvointiin myönteisesti

Mitä on harrastaminen?

Harrastuksilla tarkoitetaan mitä tahansa mielekästä yksin tai yhdessä tehtävää toimintaa vapaa-ajalla, joka edistää niin fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista hyvinvointia. Harrastuksen erottaa muusta vapaa-ajan olemisesta, löhöilystä television kastelusta tai hengailusta kavereiden kanssa se, että harrastustoiminnalla on jonkinlainen päämäärä tai tavoitteellinen toiminta, jossa harrastaja pyrkii kehittymään eteenpäin. 

Harrastamisen tulee olla vapaaehtoista, omien intressien pohjalta valittua. Motivaationa on kiinnostus harrastuksen kohteena olevaan toimintaan. 

Miksi harrastaminen on tärkeää?

Harrastaminen vaalii hyvinvointia monipuolisesti. Harrastuksen kautta voidaan usein kohottaa fyysistä kuntoa, jolla on monia terveyshyötyjä, elintapasairauksien ehkäisyssä jopa erittäin merkittäviä hyötyjä. Harrastusten ehkäisevät syrjäytymistä, oppimista, tuovat onnistumisen kokemuksia ja harrastusten avulla oppii tavoitteellista toimintaa. Lapsille ja nuorille harrastustoiminnoissa saadaan kontakti turvalliseen aikuiseen, ohjaajaan, joka asettaa rajoja, huolehtii lapsesta tai nuoresta. Harrastukset myös kohottavat itsetuntoa, luo ryhmätoiminnoissa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalisia suhteita. 

Tutkimusten (Tuuri& Vainikka) mukaan yksin, että ryhmässä harjoitettu liikunta on yhteydessä keskimääräistä vähäisempiin kaverisuhteiden ongelmiin. Liikuntaharrastuksen tiedetään vähentävän ahdistusta ja lieventävän masennuksen oireita (Pascoe ym. 2019) ja vaikuttavan myös nuoren kehonkuvaan myönteisesti.

lenkkeilijä
 

Luovien taideharrastusten harrastajat ovat keskimääräistä vähemmän yliaktiivisia ja käytösoireisia. Pohjois-Savossa harrastetaan taidetta ja kulttuuria vähintään yhtenä päivänä viikossa (43%) hieman vähemmän kuin koko maassa (47%) (Kouluterveyskysely 2023).

ompelutarvikkeita
 


Toisen tutkimuksen (Määttä 2021) mukaan 4. ja 5. luokan lapset, joilla on säännöllinen viikoittainen harrastus tuntevat itsensä harvemmin itsenäiseksi, kokevat harvemmin koulustressiä tai mielialaan liittyviä ongelmia ja ovat harvemmin koulukiusattuina. He myös harvemmin kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja heillä esiintyy harvemmin nukahtamisvaikeuksia verrattuna niihin lapsiin, joilla ei ole säännöllistä viikoittaista harrastusta. Harrastamisen yhteys hyvinvointiin säilyy, vaikka lasten taustatekijät vakioidaan. 

Pohjoissavolaisten lasten ja nuorten harrastaminen

Pohjois-Savon 4. ja 5.lk lapsista 87,9 %. 8. ja 9.luokan nuorista 94,8 %, lukiolaisista 97,9% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 92,1% harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa. Pohjois-Savon kuntia verrattaessa aktiivisimmin harrastavat alakoululaiset löytyvät Keiteleeltä ja yläkoululaiset Pielavedeltä ja vähiten säännöllisesti harrastavia alakoululaisia on Joroisissa (80,5%) ja yläkoululaisia Tuusniemellä (84,3%) (Kouluterveyskysely 2023.) 

Pohjois-Savossa neljäsosa nuorista kokee, että harrastuspaikat sijaitsevat liian kaukana ja neljäsosa kokee, että kiinnostavat harrastukset ovat liian kalliita. Nuorista joka kolmas on sitä mieltä, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille. 

Harrastatko sinä jotain säännöllisesti? Löytyisikö Sinun asuinalueeltasi jotain kiinnostavaa tavoitteellista toimintaa, joka voisi olla harrastuksesi?

 

Mukavia harrastamisen hetkiä, toivottaa HYTE-tiimi, Pohjois-Savon HYTE- ja osallisuuspalvelualueelta
 

Lähteet: 

Kouluterveyskyselyn tulokset Kouluterveyskyselyn tulokset - THL

Lasten ja nuorten harrastamisen esteet ja kannustimet sekä vaikutukset elämänlaatuun. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_09_06_Tyopapereita_1_Lahteenmaa.pdf

Määttä S. 2021. Viikoittainen harrastus on helsinkiläislapsilla yhteydessä parempaan mielen
hyvinvointiin. Kvartti 18.82021

 


 

 

Tiesitkö, että… nikotiinipussit valtaavat markkinoita


Kouluterveyskyselyn (v.2023) mukaan Pohjois-Savossa noin yksi kahdestakymmenestä (4,4 %) yläkoululaisesta oppilaasta kertoo nuuskaavansa päivittäin. Ammatillisessa oppilaitoksessa jo noin joka kymmenes (13 %) ja lukiossa vain 2,6 % opiskelijoista käyttää nuuskaa päivittäin. Pohjois-Savossa aikuisista nuuskaa noin 2,2 % (v. 2022.)


Nikotiinipussit ovat ajaneet nuuskan ohi ja nuorista yläkoululaisista käyttää nikotiinipusseja silloin tällöin tai päivittäin lähes joka kymmenes (8,4 %.). Ammattikoulussa opiskelevista käyttää nikotiinipusseja jo noin viidesosa (19,4 %) ja lukiolaisista 3,8 %.


Nuuska

Nuuska on nikotiinituote, joka valmistetaan jauhetusta tupakasta, johon on lisätty maku- ja säilöntä- ja lisäaineita. Nikotiini imeytyy suun limakalvoilta verenkiertoon. Nuuskan nikotiinin määrä vaihtelee yleisimmin 7 mg/g- 20 milligrammaan. Vaikka nuuska ei sisällä savun mukana elimistöön leviäviä myrkyllisiä aineita. Nuuska sisältää kaikkiaan yli 2500 kemiallista yhdistettä, joista 28 on luokiteltu syöpää aiheuttaviksi.

Nuuskan sisältämä nikotiini rasittaa sydäntä ja heikentää lihasten verenkiertoa sekä nostaa verenpainetta ja sykettä, riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kasvaa. Nuuskan käytössä suun limakalvoihin muodostuu paikallisia paksuuntumisia ja vaurioita, niin kutsuttu “norsunnahka”. Ikenet saattavat käytön myötä vetäytyä, mikä tekee hampaiden juurista herkempiä reikiintymiselle.

Tupakkanuuskan myynti ja tilaaminen internetistä on kielletty ja Suomeen sitä voi tuoda enintään kilon verran omaa henkilökohtaista käyttöön. Alle 18-vuotiailta nuuskan tuonti ja hallussapito on kielletty.

 

Nikotiinipussit

Nikotiinipusseja voidaan käyttää kerrallaan jopa 4–5 pussia samaan aikaan ylä- ja alahuulessa ja käyttökerrat kestävät keskimäärin 30–40 minuuttia. Nikotiinipussit aiheuttavat jopa voimakkaamman nikotiiniriippuvuuden kuin muut nikotiinituotteet. Nikotiinin määrä vaihtelee nikotiinipusseissa 3–50 mg grammaa kohden ja ne voivat sisältävää nikotiinia jopa enemmän kuin nuuska. Esimerkiksi tupakassa on noin kymmenen milligrammaa nikotiinia.

Nikotiinipussit eivät sisällä tupakkakasvia. Nikotiinipusseja markkinoidaan vaarattomampana vaihtoehtona nuuskalle tai muille nikotiinituotteille. Nikotiinipussirasioiden raikas ja värikäs ulkomuoto sekä makuvaihtoehdot, voivat luoda mielikuvaa vaarattomuudesta. Nikotiinipusseja markkinoitiin aikaisemmin tupakoinnin tai nuuskan käytön lopetuksen apuvälineenä, mutta todellisuudessa nikotiinipusseja käytetään päihteenä.


Nikotiini on myrkky

Nikotiinipussien käytön vaikutuksista terveyteen on hyvin vähän tutkimusta. Nikotiinipussien sisältämät aineet eivät ole välttämättä aina tarkasti tiedossa, joten niiden haittoja on kokonaisuudessaan hieman vaikea arvioida. Nikotiiniin tottumattomalla henkilöllä nuuska voi aiheuttaa mm. vaikeuttaa unen saantia, aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, ja pahoinvointia ja aiheuttaa jopa myrkytyksen.


Nikotiini on erityisen haitallista lapsille ja nuorille, sillä se voi vaikuttaa aivojen kehitykseen. Käytännössä nikotiini voi heikentää aivojen toimintaa, ja siten vaikuttaa esimerkiksi keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Kuitenkin nikotiinipussit on suunniteltu houkuttelemaan erityisesti lapsia ja nuoria. Toisin kuin nuuskassa, jossa on oma tupakasta johtuva karvas makunsa ja hajunsa, nikotiinipusseissa on runsaasti houkuttelevia maukuja. Maku- ja hajumaailma on suoraan karkkihyllyiltä, makuina on salmiakkia, aakkosia ja nallekarkkia!

Vauvoille ja pikkulapsille nikotiinipussit aiheuttavat hengenvaaran, jos he pääsevät niihin vahingossa käsiksi. Myös odottavien äitien nikotiinipussien käyttö vaikuttaa lapsen kasvuun sikiövaiheessa.

Huomion arvoista on myös se, että ympäristöön käytön jälkeen syljeskellyt pussit roskaavat luontoa ja vesistöjä. Esimerkiksi juuston, pekonin ja lihan makuisista nikotiinipusseista voi aiheutua vaaraa eläimille.

Suomessa sai aiemmin myydä enintään neljän milligramman nikotiinipusseja kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus kumosi huhtikuussa 2023 yli neljä milligrammaa nikotiinia sisältävien nikotiinipussien lääkeluokittelun, tämän jälkeen niitä on saanut myydä kaupoissa ja nettikaupoissa. 

Nikotiiniriippuvuus

Nikotiinipussien suuren nikotiinimäärän takia, nikotiiniriippuvuus voi syntyä hetkessä. Nuorten kehittyvät aivot ovat erittäin herkät nikotiinin vaikutuksille ja koukkuun voi jäädä ensimmäisestä kerrasta. Nikotiinin vieroitusoireet näkyvät mm. ärtyisyytenä, kärsimättömyytenä ja univaikeuksina. Uusi nikotiiniannos vaimentaa vieroitusoireet joksikin aikaa. Fyysiselle riippuvuudelle tyypillistä on kierre, jossa epämiellyttävää oloa korjataan aina uudella nikotiiniannoksella.


Tupakka- ja nikotiinituotteet ovat haitallisia kaikille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille. Vanhempien ja nuoren elämään kuuluvien muiden aikuisten tulee vaikuttaa nuoren elintapoihin ja päihteiden käyttöön. Jokaisen aikuisen vastuulla on ottaa päihteet puheeksi nuoren kanssa ja toimia itse esimerkkinä. Vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön suojaa nuorta päihteiden käytön aloittamiselta ja myös päihteiden käytöstä myöhemmällä iällä.

Helena Törmi

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

Hyte- ja osallisuuspalvelualue

Pohjois-Savon hyvinvointialue


Lopettamisen tuki
Tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettamiseen voi kysyä tukea terveyskeskuksesta

Nikotiinista eroon verkkoryhmä; 28 päivää ilman- verkkoryhmä

Haluatko eroon nikotiinista? Näin selätät hankalat tilanteet, Fressis

Nikotiiniriippuvuustesti 

Lähteet

Nikotiinipussit – mitä ne ovat ja miksi niitä ei kannata käyttää? Linkki

Nikotiinipussit. Ehyt ry

Nuuska. Päihdelinkki

Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki

Uutisista saamme aika ajoin lukea, että talvi yllätti autoilijat. Suurella osalla meistä itsellämme on ajokortti ja usealla oma auto. Ja suurin osa meistä on asunut tässä talvisessa maassa pitkään. Eli talven tulon ei pitäisi kuitenkaan olla yllätys. Meillä on välillä pakkasta, välillä tulee lunta niin ettei eteensä näe. Tiet voivat olla huonossa kunnossa ja joskus myös kuljettaja.

Aura-autot, kun eivät joka paikkaan ennätä yhtä aikaa. Niin matkan tekoon tulee osata varata aikaa ja varautua. Muista siis tarkastaa oman auton talvirenkaiden kunto ja rengaspaineet olisi hyvä tarkastaa aika ajoin.  Muista aina puhdistaa auto, jotta näet niin eteen, taakse kuin sivuille. Pissapoikaan on hyvä varata riittävästi nestettä ja autoon lämmintä vaatetta ja lumilapio. Tarkasta varoituskolmio ja Suomen pimeydessä heijastinliivit ja taskulamppukin on hyvä varata mukaan.

Ja aikaa tulee varata riittävästi ja vähän ekstraa päälle, etenkin jos keli on huono. Oletko miettinyt koskaan, kuinka paljon aikaa säästyy oikeasti kovempaa ajaen? Liikenneturvan laskelmaan alla olevassa kuvassa on kerrottu tästä. Ajan säästö on aika minimaalinen, riskeihin verrattuna.

Paljonko menetät aikaa kymmenen kilometrin matkalla, jos joudut 100 km/h sijaan ajamaan 80 km/h? Vain puolitoista minuuttia.


 

Kuva 1. Matkaan käytetty nopeus ja ajan säästyminen.

Lähde: Turvallinen ajonopeus parantaa liikenneturvallisuutta - Liikenneturva

Pöllyävässä lumessa tulisi laittaa sumuvalot päälle. Tiedäthän mistä ne omassa autossasi menevät päälle?  Oikein huonossa kelissä kannattaa miettiä ohituksia? Itse jos ohitat, sinulla on edessä puhdas ja pöllyämätön tie, mutta ohituksen jälkeen takana tukevat eivät välttämättä näe mitään. Ja yllättävät tilanteet ja jarrutukset voivatkin sitten aiheuttaa jo pahaa jälkeä ja onnettomuuksia. Muistetaan siis miettiä ohitukset turvalliseksi ohitettavankin kannalta.

Joulu lähestyy, ja monet lähtevät joululiikenteeseen kiireellä. Ei pitäisi. Eikä myöskään väsyneenä. Taukoja on syytä pitää riittävästi, jotta oma reagointikyky on riittävä, jos jotakin yllättävää tulee eteen.

Liikenneturva on tutkinutkin ajokunto asiaa. Liian moni lähtee ajamaan, vaikka oma ajokunto voi olla jopa vaaraksi muille.  Muistathan seuraavan kerran itse siirtää autorattiin lähtöä, jos ajokuntosi ei ole kunnossa.

Kuva 2. Kuljettajien kokemukset ajokunnosta.

Lähde: Ajokuntoa ei nakerra pelkästään päihteet: huolestuttavan moni ajaa yliväsyneenä - Liikenneturva

Ja jos jotain sattuu tien päällä, niin kannattaa olla ladattuna 112 sovellus. Aina ei välttämättä osaa kertoa missä on menossa tai jos tarvitsee tilata apua tai vaikka hinausautoa, niin koordinaatit löytyvät sovelluksesta.

Autoliiton perinteinen Operaatio Lumihiutale turvaa matkaan- ja perillepääsyä joulunajan liikenteessä jo 54. kerran. Autoliiton tiepalvelu päivystää taas tehostetussa valmiudessa joulunajan liikenteessä 17.12.2022-1.1.2023. Lue lisää Operaatio Lumihiutaleesta täältä: Operaatio Lumihiutale auttaa joulunajan liikenteessä – auta sinäkin - Autoliitto

Pieni muistutus vielä loppuun kolaripaikalla puhelinta käytetään vain avun hälyttämiseen paikalle, ei kuvaamiseen. Puhelinkäyttö ajaessa vie huomion äkkiä myös pois liikenteestä, joten ollaan puhelimessa muulloin kuin ajaessa.

Oikein turvallisia ajokilometrejä kaikille!

Merja Kaija vs. hyvinvointikoordinaattori

HYTE- ja osallisuuspalvelualue

Tiesitko, että… herkuttelu on ihan sallittua


Alamme hiljalleen ”laskeutua” jouluun, toivottavasti kukin omalla tavallaan. Toiselle joulu voi olla juhla, jota valmistellaan ja vietetään oikein kunnolla, toiselle vain hieman pidempi viikonloppu, tai jotain siltä väliltä. Kaikki yhtä sallittuja tapoja viettää joulua. Ja sallittua on se herkuttelukin jouluna..ja vähän muulloinkin.


Osa meistä ”huokailee”, miten jouluna ruokailut karkaa käsistä ja sitten pitää ”kinkkua sulatella” heti alkuvuodesta. huhhuh!! Pikkujouluissa jo harjoitellaan syömistä ja jouluna sitten urakoidaan kunnolla. Mutta miksi me näin itseämme kiusaamme? Perinteinen jouluruokahan ei oikeastaan ole huono vaihtoehto. Juureslaatikot ja kinkku ovat ihan hyviä ja terveellisiä ruokia kohtuullisina annoksina. Usein joulupöydässä on montaa sorttia ja yksittäisten ruokien määrä jää kerrallaan pieneksi. Lautaselle  mahtuu mukaan vähän vaikka sitä kovin suolaista graavilohta sekä niitä sokerisia ja rasvaisia jälkiruokia ja suklaita.


Näppärä kokki voi keventää jouluruokaa esimerkiksi pienentämällä ruokakerman rasvaprosenttia. Ja jokainen meistä voi ottaa ruokaa lautaselleen hieman kohtuullisemmin. Se kuuluisa ähky ei liene niin mukava olotila, että sitä suoranaisesti kannattaisi tavoitella.


Mutta kun ne joulun ruuat ja herkut ovat niin hyviä, tuleehan niistä ähky väkisinkin. Vai tuleeko? Entäs jos sallisit itsellesi tietoisen herkuttelun. Annat itsellesi luvan nauttia niistä ruuista, joista oikeasti pidät. Keskityt ruokailuun tai herkutteluun ja teet sen tietoisesti. Maistelet rauhassa ja annat maun levätä suussa ennen seuraavaa suupalaa. Ja et koe huonoa omatuntoa herkuttelusta. Anna mieliherkullesi sen ansaitsema huomio ja nauti siitä koko rahan edestä. Annoskoot pienenevät huomaamatta, kun keskitymme ruokailuun tai herkutteluun ja syömme hieman hitaammin. Tuskin edes jälkikäteen huomaamme, että söimme määrällisesti vähemmän. Tätä voi soveltaa myös niihin muihin herkkupäiviin. Kokonaisuus ratkaisee tässäkin ja kun herkuttelemme silloin tällöin tietoisesti keskittyen ihaniin makuihin, niin tasapaino ruokailuissa säilyy hyvänä.
 

Joulu, Piparkakkutalon, Piparkakut, Söpö

Kuva Pixabay


Ihania jouluisia ruokailuhetkiä,
hyvinvointikoordinaattori Marika
HYTE- ja osallisuuspalvelualue

Lähde: Tasapainon avaimet jouluherkutteluun | Painonhallintatalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)

Tiesitkö, että…Joustava liikkuminen iloa syksyn pimeille

Mikä saa sinut liikkeelle, silloin kun ei huvita? Miksi liikkuminen jää, jos jää? Syitä on yhtä monta kuin meitä liikkujiakin. Jos olet löytänyt yhdenkin hyvän syyn saada itsesi säännöllisesti liikkeelle, niin se on todennäköisesti erinomainen syy ja siitä ei kannata luopua. Joskus syy voi olla hyvät kaverit ja toisinaan liikunnan vaikutus omaan terveyteen. Molemmat yhtä hyviä syitä.

Terveyskylän sivuilla puhutaan liikunnan ilosta ja joustavuudesta. Joustavuutta on muokata liikuntarutiineja arjen mukaan. Liikunta itsessään lisää arkeen jaksamista, mutta se ei saa viedä kaikkea aikaa muita iloa tuottavilta asioilta ja harrastuksilta. Onkin hyvä pohtia, millainen liikunta tuottaa itselle jaksamista ja iloa sekä miten se tarvittaessa joustaa omassa arjessa? Löytyykö arjesta ihan tavallista arkiliikkumista, jota tulee kuin itsestään silloinkin, kun ei perheen flunssakierteen takia pääse omiin liikuntaharrastuksiin? Kuten liikkuvan aikuisen sivuilla sanotaan, niin ” keho ei tunnista sitä, polkeeko kuntopyörää vai pyöräileekö töihin”. On siis sama, kyykkäätkö jumppatunnilla vai pyykkiä kuivamaan laittaessa, keho kiittää molemmissa tilanteissa. Ja toki voi miettiä, miten muu arki joustaa ja antaa tilaa liikunnalle? Joskus huomaamme, että arkeen on tullut paljon kaikenlaista ja omalle liikkumiselle ei tunnu jäävän aikaa.

Näin syksyllä olemme todennäköisesti aloitelleet uusia ja vanhoja liikuntaharrastuksia ja kerenneet jo jonkin ehkä lopettaakin. Toiset ovat sitä mieltä, että päivässä on vähemmän tunteja, koska pimeä tulee aiemmin. Mutta olisiko osa noista pimeän ajan tunneista sittenkin valjastettavissa liikkumiseen? Jos kaivelisi kaapin perukoilta sään mukaiset varusteet, unohtamatta heijastimia, ja lähtisi uhmaamaan keliä kuin keliä vaikkapa pikaiselle ”saunalenkille”? Mikäpä sen mukavampaa kuin kääriytyä löylyn lämpöön ulkoilun päälle. Tai puhelimen katselun sijaan olisikin hetki hämärässä venyttelyä itsensä kanssa? Ja ne lapset, kissat, koirat ja puolisot voi ottaa siihen mukaan tarvittaessa, eikö?

Polku, Tie, Mies, Puita, Pysäköidä

Kuva: Pixabay

Liikuntamotivaatio ja liikunnan aloittaminen | Painonhallintatalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)

Näin pääset liikkeelle - Liikkuva aikuinen

Joustavaa ja sopivasti liikkuvaa syksyä toivotellen

Marika, HYTE-ja osallisuuspalvelualueelta


 

Tiesitkö että ilman heijastinta meitä ei nähdä pimeässä

Suomessa pimeään vuodenaikaa riittää ja katuvaloja ei ole kaikkialla. Liikenneturva on viimeiset kymmenen vuotta muistutellut heijastimen käytöstä valtakunnallisena heijastinpäivänä 1.10. jo vuodesta 2013 lähtien. Siis jo kymmenen vuotta. Mutta muistutukset ovat paikallaan edelleen meille kaikille, myös meille aikuisille. Kuinka montaa kertaa itse olet lähtenyt ulos ilman heijastinta?  Tunnustan niin minäkin olen. Eli muistutusta tähän tarvitaan edelleen ja muistutetaan tästä muitakin.

Tänä vuonna Liikenneturva on tehnyt Ei mitään mutkuja – muista se heijastin -kampanjan, jossa meidän aikuisten toivotaan olevan roolimalleja lapsilla. Tutustu kampanjaan täältä ja laita materiaalit jakoon.


 

Tiesitkö että, lain mukaan jalankulkijan on pimeällä käytettävä heijastinta. Valitettavaa nimittäin on, että suuri osa jalankulkijoiden kuolemantapauksista sattui pimeällä tai hämärässä. Kannattaa käydä tutustumassa Liikenteen seurannan lukuihin siellä nostetaan esille, kuinka moni ei käytä heijastinta, mutta yhtä lailla unohdetaan kyllä kypäränkäyttö pyöräillessä tai polkupyörän valot. Eli parannettavaa tässä on vielä monella. 

Tiesitkö että, heijastin on aika halpa henkivakuutusta. Ja heijastimia olisi syytä olla vielä useampi ja mitään kymmeniä vuosia vanhoja heijastimia ei kannata käyttää, niistä heijastava tehokin on voinut kadota. 

Eli nyt ei mitään mutkuja vaan heijastimet hohtamaan tai vielä parempi vaikka heijastinliivit. 
Liikenneturva heijastinpäivä infoa 

Ps. Poliisitubesta löytää lapsille sopivan kappaleen, käy kuuntelemassa Poliisileijona: Heijastin.  
 


 

Lähde: Liikenneturva

Tiesitkö että terveisin vs. hyvinvointikoordinaattori Merja Kaija


 

Tiesitkö että uni-ikkunan avautuessa ei kannata jäädä jahkailemaan, ettei myöhästy yöunilta

 

Unella on neljä vaihetta, näitä yhdessä kutsutaan unisykliksi. Yksi unisykli kestää noin puolitoista tuntia, eli pikku torkuilla ei pääse samaan vaikutukseen kuin oikeilla yöunilla. Uneen vaivutaan torkeunen ja kevyen unen kautta. Syvän unen aikana elimistö elpyy ja lepää. Uni poistaa silloin väsymystä ja kuonaa elimistöstä ja ns. pesee aivoja. Syvä uni korjaa solutasolla valvomisen jälkiä ja tuottaa uutta energiaa. REM-unen aikana aivot käsittelevät päivän tapahtumia ja lataavat omia energiavarastojaan. Sen takia esimerkiksi oppiminen helpottuu hyvillä unilla, koska aivoilla on aikaa käsitellä päivän asioita. Joskus saatamme myös herätä kevyesti unisyklien välillä, mutta se on normaalia silloin, kun unesta saa uudestaan kiinni. 

Aikuisille sopiva unen määrä on yleensä 6-8 tuntia, mutta tuntien laskemisen sijaan on tärkeämpää tuntea itsensä levänneeksi ja pirteäksi unen jälkeen. Kaikki meistä nukkuvat välillä huonosti, mutta onneksi seuraavien öiden uni korjaa satunnaisesti huonosti nukuttujen öiden vaikutusta.  

Uni on yksilöllistä, meillä jokaisella on oma tapamme nukahtaa ja nukkua. Onkin hyvä tutustua itseensä myös unitapojen kautta, jotta tuo elintärkeä ja elämää helpottava toiminto sujuisi mahdollisimman hyvin. Mikä pieni muutos voisi auttaa sinua nukkumaan hieman paremmin? Oletko esimerkiksi huomannut, millä aikaa juuri sinun uni-ikkunasi avautuu? Ja tämä ei ole nyt iltasatua vaan ihan aikuisten oikeasti totta. Uni-ikkunan avautumisesta kertoo ehkä hieman viluinen olo, silmissäkin uni jo tuntuu. Nämä merkit tulevat yleensä samaan aikaan illasta, joten jo muutaman illan ”itsetarkkailulla” saattaa huomata, mikä on itselle sopivin aika nukahtaa helpoimmin. Vuoteeseen kannattaa mennä vasta sitten, kun tuntee itsensä uneliaaksi. Ottaisitko jo tänä iltana itsellesi aikaa ja kuulostelisit väsymyksen tuntemuksia ja ”tottelisit” niiden pieniä vihjauksia. 

Unettomuus on vakava asia, mutta suurin osa unettomuudesta on onneksi väliaikaista ja unta voi itse parantaa monin keinoin. Keinoja oman unen itsehoitoon löydät esimerkiksi Uniliiton sivuilta Auta unta – Uniliitto.  Jos sen sijaan univaikeudet jatkuvat pitkään, ovat ne jo riski terveydelle. Olethan silloin yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen. 


 

Rauhallisia unia toivotellen, 

Hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti 

Lähde: Uniliitto Auta unta – Uniliitto

 

 

Tiesitkö että sinun ei tarvitse jäädä yksin, jos olet kokenut seksuaaliväkivaltaa tai -häirintää

 

Tiesitkö, että… Sinulla on oikeus omaan keholliseen ja henkiseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen! 

Seksuaaliväkivaltaa voi tapahtua kasvokkain, puhelimen, sosiaalisen median tai verkon kautta. Se on seksuaalista toimintaa tai sen yritystä, johon ei ole osapuolten suostumusta. Seksuaaliväkivallan muotoja voivat olla esimerkiksi ahdistelu, ei-toivottu seksuaalinen lähestyminen, pakottaminen seksuaaliseen toimintaan tai raiskaus. Seksuaaliväkivalta on kaikissa muodoissaan rikos.

Jos kohtaat seksuaalista häirintää:
-    Tuo esille, että et halua toisen käyttäytyvän tai puhuvan näin
-    Yritä poistua tilanteesta
-    Kerro tapahtuneesta luotettavalle ihmiselle
-    Hae keskusteluapua

Jos kohtaat seksuaaliväkivaltaa:
-    Kerro tapahtuneesta luotettavalle ihmisille (esim. lähiomainen, paras ystävä, kouluterveydenhoitaja)
-    Hakeudu palvelujen piiriin. Apua on saatavilla.

Mihin voit ottaa yhteyttä?
SERI- eli seksuaalirikostukikeskuksia on ympäri Suomea 24:ssä eri kaupungissa. Saat ottaa yhteyttä mihin tahansa SERI-tukikeskukseen. Kaikki SERI-tukikeskuksen palvelut ovat täysin maksuttomia ja vapaaehtoisia sinulle. Lue lisää Seri-tukikeskukset Suomessa (thl.fi)

Kuopion SERI-tukikeskukseen 044 717 6280.
-    16-vuotiaat ja sitä vanhemmat hoidetaan SERI-tukikeskuksessa. Yhteydenotto SERI-kätilölle 24/7 
-    Alle 16-vuotiaat ohjataan lastentautien päivystykseen.
-    Halutessasi voit olla yhteydessä myös suoraan poliisiin puh. 112. Mahdollisen rikosilmoituksen tekeminen on mahdollista myös yhdessä SERI-kätilön kanssa tai myöhemmin, niin toivoessasi.

SERI-tukikeskus tarjoaa apua
Älä jää yksin kokemustesi kanssa. SERI-tukikeskuksesta saat apua kokemustesi ja niiden käsittelyn kanssa. SERI-tukikeskuksen palveluita ovat:
-    Oikeuslääketieteelliset tutkimukset ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen
-    Trauman läpikäynti ja sen tukeminen
-    Psykologinen neuvonta
-    Terapiapalvelut
-    Ohjauksen kolmannen sektorin palveluista
o    Raiskauskriisikeskus Tukinainen Raiskauskriisikeskus Tukinainen - Tukinainen
o    RIKU Etusivu - Rikosuhripäivystys (riku.fi)
o    Väestöliiton Et ole yksin -chat Etusivu - Et ole yksin
o    Tyttöjen Talo Tyttöjen Talo – Setlementti Puijola
o    Kuopion Kriisikeskus Kuopion kriisikeskus – Tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa – Kuopion kriisikeskus tarjoaa keskusteluapua ja tukea vaikeasta elämäntilanteesta selviytymiseen kasvokkain, netissä ja puhelimessa. (mielenterveysseurat.fi)

Lähteet ja lisätietoa: Terveyskylä.fi - Mitä on seksuaaliväkivalta? | Naistalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille - THL
Väestöliitto - Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta - Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi)
Kuvalähde - https://pixabay.com/fi/photos/kyll%C3%A4-merkitys-asia-selv%C3%A4-selkeys-3029367/


 

Tiesitkö että, mediakasvatus on osa arkista kasvatusta.

 

Aikuisista voi joskus tuntua, etteivät he ymmärrä lasten ja nuorten mediamaailmaa. Usein riittää, että on myönteisen kiinnostunut lapsen tai nuoren median käytöstä, sekä pyrkii arjessa vastavuoroiseen keskusteluun mediaan liittyvissä asioissa. 

Aikuisen oma sekä perheen mediankäyttö luo pohjaa myös lapsen ja nuoren vastuulliselle sekä tasapainoiselle mediankäytölle. Aikuisen tuki mediankäytössä sekä ikätasolle sopivat mediasisällöt edesauttavat lapsen ja nuoren digihyvinvointia, johon oleellisesti kuuluvat myös arjen ruutuvapaat hetket. Liikunta, riittävä uni ja kasvokkaiset kohtaamiset ovat jokaiselle tärkeitä hyvinvoinnin peruspilareita, mutta erityisen tärkeitä kasvavalle lapselle ja nuorelle.

Pieni lapsi tarvitsee aikuiselta vielä paljon tukea ja ohjausta omien itsesäätelytaitojensa kehittämiseen. Kun lapsen kanssa puhutaan mahdollisimman paljon mm. älylaitteiden käytöstä, mahdollisen rajoittamisen syistä ja tasapainoisesta arjesta, sitä helpompaa on yhteisiä sopimuksia noudattaa. 

Lapsi ja media – 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle: https://cdn.mll.fi/prod/2021/02/01102629/mll-lapsi-ja-media_2021_www.pdf

Nuoren elämään media linkittyy monin tavoin ja monet alustat sisältöineen ovat osa nuoren kasvuympäristöä. Nuoruudessa itsesäätelytaidot ovat edelleen kehitysvaiheessa, joten nuori tarvitsee vielä tukea hallitakseen laitteiden käyttöään. Aikuisen on hyvä olla tietoinen nuoren netinkäytön tavoista, jolloin aikuinen pystyy olemaan nuoren tukena luomassa tasapainoista arkea. Nuorta tulee kannustaa mm. harjoittelemaan keskittymistä siihen, mihin kulloinkin tarvitsee sekä havainnoimaan itse sitä, milloin laitteiden käytöstä aiheutuu haitallisia seurauksia esim. hyvinvointiin, koulunkäyntiin tai ihmissuhteisiin. 

Vaikka nuorten mediankäyttöön liittyy vahvasti sosiaaliset suhteet muiden kanssa, on nuorta hyvä muistuttaa myös siitä, että nuoren arvo on paljon enemmän kuin se, miten paljon tykkäyksiä tai seuraajia netissä koskaan kertyisi. 

Nuori ja media – 7 vinkkiä digiajan kasvattajalle: https://cdn.mll.fi/prod/2021/02/01103148/mll-nuori-ja-media_2021_www.pdf


 

On hyvä tiedostaa, että aikuiset ovat lasten ja nuorten tärkeimpiä mediakasvattajia!

Tietoa lasten ja nuorten median käyttöön liittyen, sekä apua ja tukea vanhemmille ja kasvattajille: 
Hyvä, paha digi -podcast https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/hyva-paha-digi-podcast/

Lähteet:

https://www.mll.fi

https://www.mediataitokoulu.fi/lapsetjamedia.pdf

www.pixabay.com

 

 

Tiesitkö että säännölliset ruokailut edistävät terveyttä, ylläpitävät vireyttä ja auttavat pitämään ruokailun monipuolisena. 


Vaali hyvinvointiasi ja säilytä säännöllinen ruokarytmi myös kesällä! Kesäkuukausina monen ruokavaliossa tapahtuu muutoksia, mutta terveyden kannalta ei ole yhdentekevää mitä kesäkuukausina suuhunsa laittaa. Kesä on mitä parhainta aikaa täydentää omaa ruokavaliota monipuolisesti tarjolla olevilla kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä. Sesongin mukaan syöminen on lisäksi edullista ja ekologista! Suosimalla sesonkeja vuoden ympäri, päädymme automaattisesti kokeilemaan myös uusia makuja ja ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua. 


Hiljattain julkaistu raportti uusista pohjoismaisista ravintosuosituksista suosittelee kasvipainotteista ruokavaliota, jossa käytetään runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja, perunaa ja täysjyväviljaa. Lisäksi suositellaan mm. runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä sekä lihansyönnin vähentämistä.


Runsaasti vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä sisältävällä ruokavaliolla on myönteinen vaikutus terveyteen. Kasvisten runsas ja monipuolinen käyttö voi:

•    ehkäistä sydän- ja verisuonisairauksia ja auttaa niiden hoidossa
•    alentaa verenpainetta
•    helpottaa painonhallintaa
•    vähentää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen
•    helpottaa veren kolesterolitason normaalina pitämistä
•    auttaa suoliston toimintaa ja edistää suolen hyvän bakteerikannan ylläpitämistä
•    edistää aivoterveyttä
•    ylläpitää hyvää mielialaa 
•    saattaa vähentää riskiä sairastua tiettyihin syöpiin, kuten paksunsuolen syöpään
•    parantaa elimistön puolustuskykyä.
 

Satokausikalenterista tarkistat helposti, mitkä kauden kasvikset, marjat ja hedelmät ovat parhaimmillaan. Lue lisää satokausikalenterista.


 

Lähteet: 

Pixabay kuvapankki

Ruokavirasto

Sydänmerkki

Satokausikalenteri

Tiesitkö että vinkki pdf:nä

Tiesitkö että digihyvinvoivan ihmisen media-arki on tasapainossa 

Ihmisten arkeen kuuluvat tänä päivänä monenlaiset digitaaliset laitteet, kuten älypuhelimet ja tietokoneet sekä niiden kautta avautuvat sivustot, sovellukset ja palvelut. Tämä kaikki helpottaa arkea monellakin tapaa, mutta meiltä vaaditaan myös kykyä itse rajoittaa ja hallita sen käyttöä, sekä huolehtia omasta digihyvinvoinnistamme. Erityisesti lasten ja nuorten laitteiden käytöstä on paljon huolipuhetta, mutta myös aikuiset tarvitsevat parempaa ohjeistusta digilaitteiden käytölleen.

Liikunta, riittävä uni ja kasvokkaiset vuorovaikutustilanteet ovat jokaisen hyvinvoinnin kulmakiviä, myös aivojen terveyden näkökulmasta. Aivot eivät jaksa aina toimia tehokkaasti, joka voi ilmetä mm. tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn heikentymisenä. Erityisesti riittämätön unen määrä vaikuttaa seuraavan päivän vireystilaan. Unen tärkeimpiä tehtäviä onkin palauttaa aivoja päivän rasituksesta ja pidempään jatkunut univaje voi altistaa mm. mielenterveysongelmille ja 2-tyypin diabetekselle.

Digihyvinvoiva ihminen osaa käyttää laitteita ja palveluita hyvinvointiaan tukevalla tavalla, sekä ehkäistä niiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Usein työssäänkään ei pysty välttelemään digitaalisuutta ja digitaalisia työvälineitä, joten oman työn priorisoiminen ja tauottaminen on entistä tärkeämpää. Parhaimmillaan digitaaliset laitteet voivat vahvistaa tärkeitä ihmissuhteita ja tuoda merkityksellistä sisältöä elämään, mutta pahimmillaan informaatio- ja ärsyketulva voi johtaa uupumiseen. Yhtä oikeaa reseptiä annosteluun ei ole, vaan jokaisen on tärkeä tarkkailla omaa jaksamistaan. 

Opas tasapainoiseen digiarkeen: https://mediakasvatus.fi/materiaali/opas-tasapainoiseen-digiarkeen/

Kivatkin asiat voivat uuvuttaa aivoja, mutta ennen kaikkea aktiivisen tekemisen ja tekemättömyyden välille on löydettävä tasapaino. Taukoja arjen toimien lomassa tai työpaikalla ei kannata täyttää aivoja aktivoivalla tekemisellä. Joskus lepo on vaikeaa ja aivot eivät suostu rauhoittumaan, mutta harjoitus tekee mestarin! 

Tärkein aivohermosi saattaa olla avain kehosi ja mielesi terveyteen. Se ei rauhoita ainoastaan aivojasi, vaan koko kehoasi. Voit herättää sen jo yhdellä tietynlaisella uloshengityksellä. 

Kokeile itse (YLE): https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/12/tarkein-aivohermosi-on-avain-kehosi-ja-mielesi-terveyteen-voit-herattaa-sen-jo


Muista, että aivosi tarvitsevat riittävästi lepoa ja ne suorastaan janoavat tylsyyttä!



 

Lähteet:

Tiesitkö että vinkki pdf:nä

Tiesitkö että…Tupakoinnin lopettaminen ei ole koskaan myöhäistä.


Tupakoinnin lopettaminen on yksi merkittävimmistä päätöksistä, jonka voit tehdä terveytesi eteen. Tupakoinnin terveyshaitat ovat moninaiset; sillä on negatiivisia vaikutuksia lähes kaikkiin kehomme elimiin ja sen tiedetään liittyvän yli 24 sairauteen. Tupakointi lisää riskiä sairastua mm. sydän- ja verisuonitauteihin, moniin syöpäsairauksiin, hengityselinsairauksiin sekä kakkostyypin diabetekseen. Keskimäärin tupakoitsijoiden arvioidaan menettävän 10 elinvuottaan tupakoimalla. 

Mitä nuorempana tupakoinnin lopettaa, sitä nopeammin kehollasi on mahdollisuudet toipua. Sairastumisen vaaran vähentyessä on suuremmat edellytykset voida paremmin ja elää pidempään. Selvää hyötyä lopettamisesta on myöhemminkin, vaikka riski putoaa vuosi vuodelta hieman vähemmän. 


Kun lopetat tupakoinnin, elimistössäsi tapahtuu nopeasti myönteisiä muutoksia:

  • Häkä ja nikotiini poistuvat elimistöstä muutamassa päivässä, jonka myötä verenpaine ja syke laskevat, veren happipitoisuus nousee sekä keuhkoputkien supistustila lakkaa. 
  • Kuukauden kuluttua tupakoinnin lopettamisesta voidaan havaita elimistön puolustusjärjestelmän vahvistuneen sekä tulehduksia torjuvien solujen lisääntyneen. 
  • Sydämelle tupakoinnin lopettaminen on aina eduksi ja todennäköisuus sairastua valtimotauteihin laskee 2-3 vuoden kuluessa tupakoimattomien tasolle. 


Tupakoimalla vahingoitat itsesi lisäksi myös läheisiäsi. Passiivinen tupakointi altistaa samoille riskeille kuin itse tupakointikin, sillä tupakan myrkkyjä kulkeutuu lähes väistämättä mukanasi läheisten hengitettäväksi. Etenkin lapsille passiivinen tupakointi on erityisen haitallista. Se lisää riskiä menehtyä kätkytkuolemaan, sairastua astmaan ja kärsiä allergioista sekä keuhkoinfektioista. Lisäksi yli 70 % lapsista pelkää, että heidän vanhempansa kuolee tupakoinnin seurauksena. Tupakoimalla myös siirrät tapasi helposti jälkipolville, sillä tupakoivien vanhempien lapset tupakoivat aikuisina kaksi kertaa muita todennäköisemmin. 

Tärkeintä lopettamisessa on tehdä siitä päätös! Kun olet löytänyt omat tärkeät syysi lopettaa ja olet motivoitunut pysymään päätöksessäsi, olet jo pitkällä.

Tukea ja apua tupakoinnin lopettamiseen Sydänliiton sivuilta 

                       Kansainvälinen tupakatonpäivä 31.5.2023

 

Lähteet:
Tupakoinnin haitat. Terveyden tukena sivusto. 
Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet, THL. 
Pixabay kuvapankki
 

Tiesitkö että nyt on aika suojautua punkeilta, myyräkuumeelta ja hyttysiltä

Nyt on aika suojautua punkeilta, myyräkuumeelta ja hyttysiltä.


Suomessa esiintyy kahta kansanterveydellisesti merkittävää punkkien levittämää tautia: borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE). Vaikka riski saada punkkien aiheuttama tauti on pieni, sairausriskiä ei pidä kuitenkaan vähätellä, mutta ei myöskään suurennella.

Päivittäinen punkkisyyni on paras tapa estää borrelioosi. Jos huomaat ihollasi punkin, irrota se välittömästi. Mitä pidempään punkki on kiinni, sitä suurempi on tartuntariski. 


 

Kuinka toimia, jos punkki puree.

Luonnossa liikkumisesta voi nauttia rauhassa, kun muistaa suojautua punkeilta asianmukaisella tavalla. Voit estää punkkien pääsyn iholle vaatteiden avulla. Kun liikut punkkialueilla luonnossa, käytä vaaleita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja laita housunlahkeet sukkiin. Hyönteiskarkotteesta voi saada lisäsuojaa lisäämällä sitä paljaaksi jääville ihoalueille. Muista, että koirat ja kissat ovat punkkimagneetteja. Ulkoilun jälkeen myös niille kannattaa tehdä punkkitarkastus. Koira kannattaa kammata tai harjata. Punkit voivat kulkeutua kotiin eläimien mukana, joten myös sänky kannattaa tarkastaa ennen nukkumaan menoa. 

Lue lisää suojautumisesta: 
THL:n sivulta puutiaisaivotulehduksesta ja borreliasta

Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta. Tämä virus tarttuu ihmisiin yleensä hengitysteitse. Muista suojautua myyräkuumeelta, kun siivoat tai työskentelet tiloissa, joissa on havaittu metsämyyriä, myyrien jälkiä tai niiden jätöksiä. Erityisesti mökkeilijät voivat altistua virukselle mm. halkoja käsitellessä tai ulkorakennuksia siivotessa. Myyrien jätökset tulee pyyhkiä kostealla liinalla, jolloin ne eivät pölise ilmaan. Älä imuroi, sillä imuri levittää pölyä. Käytä myös henkilökohtaisina suojaimina FFP3-tasoista hengityksensuojainta ja suojakäsineitä. Huolehdi käsien saippuapesusta siivoamisen jälkeen.


 

Merkittäviä hyttysten välittämiä tauteja suomessa ovat pogostantauti ja jänisrutto. Suojaudu hyttysenpistoilta peittävällä pukeutumisella, hyttysverkoilla ja hyönteiskarkotteilla. Muista suojautuminen etenkin loppukesästä marja- ja sienimetsässä sekä muutoin luonnossa liikkuessasi. Muista lisätä karkotetta säännöllisesti, sillä teho ei kestä montaa tuntia. Älä levitä hyttyskarkotetta laajoille ihoalueille tai limakalvoille. 



Lähteet:
THL:n sivusto: https://thl.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/suojaudu-punkeilta-myyrakuumeelta-ja-hyttysilta-mutta-ala-mieti-niita-koko-kesaa
www.pixabay.com

Tiesitkö että allergioita voi ehkäistä tukemalla sietokykyä

 

Allergia on elimistön poikkeava tapa reagoida erilaisiin aineisiin. Ainetta, joka aiheuttaa oireet kutsutaan allergeeniksi, kuten esimerkiksi siitepöly tai ruoka-aine. 

Siedätyshoito on allergian syynmukaista hoitoa, jonka tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Siedätyshoitoa on saatavilla siitepöly-, eläin- ja pölypunkkiallergian hoitoon. Siedätyshoitoa annetaan myös vakavaan pistiäisallergiaan (ampiainen, mehiläinen). 




Siedätyshoitomuotoja ovat pistos- ja kielenalustabletti. Siedätystä annetaan pistoksina koivu-, heinä-, koira- ja kissa-allergian hoitoon sekä pistiäisallergiaan. Kielen alle laitettavaa tablettihoitoa saa koivu-, heinä- ja pölypunkkiallergian hoitoon. 

Siitepölyallergian siedätyshoito aloitetaan pääsääntöisesti syksyllä, joten arvioon kannattaa hakeutua hyvissä ajoin loppukesästä.

Astma on hengitysteiden tulehduksellinen tila, joka voi olla allergista tai ei-allergista. Lapsilla astma on useimmin allergista, kun taas aikuisilla ei-allerginen astma on yhtä yleinen kuin allerginen. 

Allergisessa astmassa yleisimmät allergeenit kuten siitepölyt tai eläinpölyt aiheuttavat ja vaikeuttavat astman oireita. Ei-allergisessa astmassa oireet syntyvät ilman herkistymistä allergeeneille. Lisäksi ympäristötekijät ja elintavat kuten tupakointi, katupöly ja siitepöly voivat pahentaa oireilua. Astma ei rajoita liikkumista, mikäli sen hoito on tasapainossa. Liikunta on tärkeä osa astman omahoitoa. Se lisää suorituskykyä sekä auttaa ylläpitämään keuhkojen toimintakykyä.

Astmaviikolla 1.-7.5.2023 teemana on Ikääntyvien astma. 
Tutustu lisää osoitteessa: https://www.allergia.fi/astmatietoviikko/


 

Lähteet:
https://www.allergia.fi/uutiset/allergia-ja-astmaliitto-maailman-astmapaivana-liikunta-on-laaketta/
https://www.allergia.fi/site/assets/files/25553/astma_opas2023_sivut.pdf
https://www.allergia.fi/site/assets/files/1168/aia_siitepolyallergia_web_spreads_2_2021.pdf
https://www.allergia.fi/site/assets/files/25553/astma_opas2023_sivut.pdf
https://pixabay.com/fi/images/search/allergia/?pagi=2
 

Tiesitkö että, on olemassa lähes 50 ihmiselle välttämätöntä ravintoainetta, joita elimistö ei pysty itse muodostamaan? 

Jokainen meistä haluaa olla terve ja voida hyvin. Ruokailu on välttämätöntä, jotta pysymme hengissä. Mutta saamme siitä myös mielihyvää elämäämme. 

On tosiaan lähes 50 välttämätöntä ravintoainetta, jotka meidän täytyy syömällä syödä. Niitä elimistömme ei itse tuota. Miten oikein onnistumme näiden kaikkien ravintoaineiden saannissa? Meneekö ruokailu vähän turhan hankalaksi? 

Ei huolta. Meillä on monia hyviä ja helppoja keinoja varmistaa täysipainoinen ruokailu ja niiden erikoistenkin ravintoaineiden saanti. Tässä muutamia vinkkejä: 

  • Kun kokoat aterian lautasmallin mukaan, on siinä erikseen miettimättä riittävästi erilaisia ravintoaineita. Mutta muistathan myös syödä kaiken lautaselle ottamasi? 
  • Poimi ruokakolmion eri ”laatikoista” osia ruokailuusi, vain ylimmän ”sattumalaatikon” voi jättää pois arkiruokailusta, muut ovat välttämättömiä. 
  • Värikäs ruoka sisältää monipuolisesti erilaisia ravintoaineita, niillä kun on tavallaan omat ”värikoodinsa”. 
  • Säännöllinen ateriarytmi varmistaa osaltaan ravitsemuksen toteutumisen, lisäksi se vie pois makean nälkää ja pitää annoskoot kohdillaan. 
  • Ravintoaineet imeytyvät paremmin ruuasta kuin pillereistä, nautiskele siis hyvästä ateriasta hyvässä seurassa
  • Ei ole yhtä oikeaa tapaa syödä hyvin, on erilaisia monipuolisia ruokavalioita. Saat siis edelleen syödä lempiruokiasi. 
  • Ja muista: ei se mitä syöt juhlapäivinä ole tärkeää vaan se mitä syöt juhlapäivien välissä. Nautitaan siis hyvästä ruuasta ja satunnaisista herkuista hyvällä omalla tunnolla. 

Ruokakolmio kannustaa monipuolisiin valintoihin - Syö hyvää (syohyvaa.fi) 

Ravitsemuksen ABC | Martat 

Tiesitkö että  pienikin määrä liikkumista on heti hyödyllistä?

Suomalaisista aikuisista 76% liikkuu liian vähän ja 83% on liikaa paikallaan. Liikkumattomuus on liikkumisen suositusta vähäisempää reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä. Paikallaanolosta puhutaan, kun on päivittäin paikoillaan yli kahdeksan tuntia valveilla ollessaan. 

Arkiliikkumisemme on vähentynyt, liikumme liian vähän terveytemme kannalta. Liikkumattomuuteen ja paikallaanoloon on monia syitä. Entä jos niiden murehtimisen sijaan miettisimme, miksi liikkuisimme? Mikä olisi itselle sopivin tapa liikkua? Mikä olisi vähiten vaikea tapa lisätä liikkumista omaan elämään? Mikä olisi se mielihyvää tuova liikkumisen tapa?  

Kaikki liikkuminen lasketaan, niin roskien viemiset kuin ihan erikseen liikunnan harrastamiset. Ihan yksinkertaisinta on vain vähentää istumista ja paikallaanoloa, nousta seisomaan vaikkapa puhelimeen puhuessa. Joskus liikuntaa harrastavakin voi olla liikaa paikallaan. Työ saattaa olla hyvinkin ”yhtä istumista” ja siten muutama reipas lenkki viikossa ei ihan vielä riitä. Huomaamattaan voi myös liikkua paljon, esimerkiksi työmatkat kävellen tai pyöräillen saattavat nostaa liikkumisen määrää hienosti. Arkiliikunta onkin tärkeä osa liikkumattomuutta ja paikallaanoloa vähennettäessä.  

Säännöllinen liikunta lyhyinäkin kertoina ehkäisee sairauksia, tukee mielen hyvinvointia, parantaa stressin sietokykyä, tehostaa aivojen toimintaa, auttaa rentoutumaan, parantaa yöunta…listaa voi jatkaa loppumattomiin, tämän me kaikki tiedämme. Mutta löytyikö listasta jokin syy, miksi itse lähtisit juuri tänään vähän haistelemaan raitista ilmaa tai päättäisit kopistella matot? Tanssahtelisitko radiota kuunnellessa? Vai pistäisitkö treenivaatteet päälle ja antaisit paidan hikeentyä ihan kunnolla? Liike on lääke, ”liikkumislääkkeitä” on monenlaisia ja annostelutkin vaihtelevat, voit valita itsellesi sopivimman. Liityttäisiinkö niiden 17% mukaan, jotka eivät ole liikaa paikoillaan? Tai jopa niiden 24%:n joukkoon, jotka liikkuvat reippaasti ja kuntoa kohottavasti? 


 

Lähteet:

Näin pääset liikkeelle - Liikkuva aikuinen
Yllättävän pieni määrä liikettä tuo hyötyjä | Olipa kerran mies
Liikkumisen vaikutukset - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskuri - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
 

Tiesitkö että… myös talvella kannattaa suojautua auringolta

Aurinkoinen talvi ulkoilu sää kutsuu ihmisiä liikkumaan talviseen luontoon. On kuitenkin tärkeää muistaa suojautu auringolta. Lumi heijastaa aurinkoa voimakkaasti, täten palamisriski kasvaa. Ylipäätään talvella iho palaa helpommin, koska on vähemmän melaniinia. Melaniini on useassa kehon kudoksessa esiintyvä pigmentti, joka antaa iholle värin. Melaniinin päätehtävä on suojata kehoa. Melanosyytit tuottavat melaniinia. UV-säteily vaikuttaa ihon väriainetta muodostaviin soluihin eli melanosyytteihin.

Erilaiset ihotyypit on jaettu kuuteen ryhmään auringonsietokyvyn mukaan. Tyyppi 1 on erittäin vaalea ja tyyppi 6 on erittäin tummanruskea tai tumma. Iho ei koskaan unohda saamaansa UV-säteilyä, joten säteilyn vaikutukset kertyvät ihon muistiin koko eliniän ajan. UV-säteilylle altistuminen näkyy vuosien kuluttua erilaisina terveyshaittoina. Esimerkiksi ihomelanoomista lähes 95% voitaisiin ehkäistä suojaamalla ihoa. Ihon suojaamisen lisäksi UV-säteilyltä tulee suojata silmät. Liiallinen lyhytaikainen altistus voi aiheuttaa akuutin tulehdustilan. Kun taas pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa silmän mykiössä hitaasti kehittyviä samentumia, mikä merkitsee, että mahdollinen kaihi alkaa kehittyä entistä nuoremmalla iällä. Osa UV-säteilystä voi tunkeutua aina silmän pohjaan asti jolloin verkkokalvon solut alkavat pikkuhiljaa rappeutua.

Erityisesti lasten ja nuorten suojautuminen UV-säteilyltä on tärkeää.

Auringolta suojautumisen ABC:
1. Tarkista UV-indeksi UV-säteily ennuste
     → Jos se on yli 3, tarvitset aurinkorasvaa
2. Käytä tarpeeksi suojaa aurinkorasvaa
     → Suosi SPF 50 suojakertoimen omaavaa aurinkorasvaa
3. Lumi, vesi ja hiekka lisäävät palamisriskiä
     → Auringon UV-säteistä heijastuu takaisin ilmaan jopa:
     • lumi 80
     • hiekka 25
     • vesi 10–20 prosenttia säteistä
4. Suojaa vaatteilla ihoasi
5. Suojaa silmiäsi aurinkolaseilla ja erilaisilla päähineillä
6. Huomio lääkityksesi
     → Jotkin antibiootit ja tulehduskipu lääkkeet herkistävät auringolle
7. Muista tarvittaessa jälkihoito


Nautitaan yhdessä aurinkoisista kevätpäivistä, huomioiden UV-säteily.


Aurinkoista hiihtolomaa!

terveisin HYTE-tiimi

Lähteet:
- ilmatieteenlaitos: UV-säteily
- itsehoitoapteekki: auringolta suojautuminen



Kuva: https://pixabay.com/fi/photos/maisema-talvi-lumi-talvinen-2003721/

Tiesitkö että suun terveydellä on selkeä yhteys muuhun terveyteen

Suun ja hampaiden terveys on olennainen osa koko kehon terveyttä. Hammas- ja suusairaudet ovat yleisiä. Kaikista yleisimpiä hammas- ja suusairauksia ovat krooniset infektiosairaudet. Krooniset suun tulehdukset ovat usein vähä oireisia tai oireettomia. Huono suunterveys on riskitekijä esimerkiksi valtimokovettumataudille sekä sydän- ja aivoinfarktin taustalla. Suun piilevät ja krooniset tulehdukset voivat edesauttaa myös muiden vakavien sairauksien puhkeamista. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia suun ja hampaiden itsehoidosta ja noudattaa terveellisiä elintapoja. Lapsen suun ja hampaiden terveydestä huolehtiminen on vanhempien vastuulla.

Kuinka huolehdin suun terveydestä:

Puhdista suu ja hampaat säännöllisesti:
o Pese hampaat pehmeällä hammasharjalla vähintään kahdesti päivässä 2 minuutin ajan fluorihammastahnalla
o Puhdista hammasvälit päivittäin esimerkiksi hammasväliharjalla tai hammaslangalla
o Muista vaihtaa hammasharjan harjaosa vähintään 2-3 kertaa vuodessa

Säännöllinen ateriarytmi
o Vältä turhat happohyökkäykset
o Puolita happohyökkäyksen kesto ksylitolituotteiden avulla

Vältä happamia ja sokerisia juomia
• Käy suuhygienistillä kerran vuodessa hampaiden puhdistuksessa, sekä vähintään kahden vuoden välein hammaslääkärin hammastarkastuksessa
• Älä tupakoi ja nuuskaa

Lähteet:
- Hammaslääkäriliitto Hammaslääkäriliitto:suunterveys

hammasharja
 

Tiesitkö että… jokainen meistä voi tehdä enemmän ystävällisiä tekoja


Jokainen meistä voi olla ystävällinen. Mutta mitä ystävällisyys sitten on:

  • Halua olla hyvä toiselle 
  • Toisten huomioimista
  • Hyvien tekojen tekemistä
  • Empaattisuutta
  • Toisista kiinnostumista
  • Myötätuntoa
  • Omasta jakamista
  • Toisten auttamista


Ystävällisyys on kykyä laittaa toisen tarpeet omien edelle, olematta epäitsekäs.

Ystävällisyys antaa paljon sekä ystävälliselle ihmisille, että ystävällisen teon vastaan ottajalle.
Ystävällisyys nostaa mielialaa, motivaatiota, itsetuntoa, kohottaa mahdollisuutta menestyä elämässä ja auttaa hallitsemaan stressiä. Ystävälliset teot sitoo ihmisiä myönteisesti toisiinsa. Toisen ihmisen hyväksyntä, huomiointi, tuki ja apu on tärkeässä roolissa, jotta ihmiskunta selviytyy maailmassa. Me kaikki voimme tehdä enemmän ystävällisiä tekoja.

Näillä viidellä vinkillä voit lisätä ystävällisyyttä ympärillesi:
1. Kehu toisia 
2. Pyri näkemään muista hyvät puolet ja tuo niitä asioita esille
3. Kiitä
4. Pyri olemaan läsnä keskusteluissa 

  • Kuuntele ja ole kärsivällinen muita kohtaan
  • Esitä mielenkiintoa keskustelukumppaniasi kohtaan
  • Jätä keskustelun kannalta merkityksettömien negatiivisten argumenttien sanominen väliin
  • Esitä sanottavasi niin ettei muut joudu huonoon valoon

5. Tee pieniä tekoja

  • Tervehdi
  • Hymyile
  • Avaa ovi naapurille


Ystävällisyys on positiivinen tunne, joka leviää helposti ympärille vahvistaen hyvinvointia 
ympärillämme.

Lähteet:
- Mielenihmeet.fi
- Ystävällisyys
- Mieli.fi


 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tiesitkö että… paluu urheiluun tulee tehdä asteittain infektiosairauden jälkeen


Influenssakausi jyllää tällä hetkellä Suomessa parhaimmillaan. Lisäksi liikkeellä on myös useita muita infektiotauteja. Infektiotaudit eli tartuntataudit tarttuvat, siten että viruksia tai bakteereja pääsee elimistöön. Useimmiten virusinfektiot eli esimerkiksi flunssat ja influenssa tarttuu pisaratartuntana. Kun sairastut muista levätä ja sairastaa rauhassa akuuttien oireiden ajan.

Sairastamisen jälkeen on hyvä lähteä pikkuhiljaa liikkumaan. Asiantuntijaryhmä on koonnut uudet suositukset paluusta urheiluun hengitystieinfektio jälkeen. Sairastelun jälkeen paluu urheiluun tulee tehdä asteittain huomioiden oman kehot tuntemukset. On tärkeää huomioida kunkin vaiheen kesto riippuen taudin vaikeudesta. Huomioi urheiluun pariin paluussa lajin kuormittavuus. Toistuvien infektioiden syynä voi olla liikkujan astma tai ylirasitustila. 

Paluu urheilun pariin vaiheittain:
1. Lepää akuuttien oireiden ajan
2. Aloita ulkoilulla ja muulla kevyellä liikunnalla
3. Harjoittele kevennetysti
4. Aloita normaali harjoittelu 

Pysy vaiheissa 2 ja 3 esimerkiksi kahden päivän ajan. Tarkkaile vointiasi, tarvittaessa palaa 
edeltävään vaiheeseen.
Käy tutustumassa Terveurheilijan julkaisemaan Paluu urheiluun –suositukseen.
Lähteet:
- Terveyskirjasto: infektiotautien tartunta
- Terveurheilijan


 

 

 

 

 

Kuva: Pixabay

 

Tiesitkö että… VOIT VÄHENTÄÄ LIUKASTUMISIA

Joka kolmas suomalainen liukastuu talven aikana ainakin kerran. 

Talven saapuessa liukastumiset yleistyvät. Vuosittain vuodeosastoilla hoidetaan noin 2500-
4000 potilasta liukastumistapaturmien vuoksi. Noin 66% tapaturmista tapahtuu 20- 54-
vuotiaille.

Sään vaihdellessa nollan asteen molemmin puolin, liukastumistapaturmien määrä kasvaa.
Kulkuväylien talvikunnossapitoon ja liukkauden torjuntaa tulee kiinnittää huomiota. Kun 
liikut talvisin ulkona, kaikkia kulkuväyliä ei ole välttämättä aurattu taikka hiekoitettu. Tämän 
vuoksi sinä olet itse se, joka pystyy parhaiten ehkäisemään sinulle itselle tapahtuvia
liukastumistapaturmia. Näiden vinkkien avulla voit ennaltaehkäistä liukastumista:

• Valitse sään mukaiset jalkineet
• Huomio vallitseva sääolosuhde
• Hyödynnä liukuesteitä
• Lähde ajoissa liikkeelle, vältä kiirettä
• Anna palautetta esimerkiksi taloyhtiölle, jos esimerkiksi työpaikkasi piha-aluetta ei 
ole hiekoitettu
• Keskity kävelemiseen, tarkkaile ympäristöä missä on esimerkiksi jäätä
• Huolehdi itsestäsi, hyvällä yleiskunnolla ja vireystilallasi on suuri vaikutus

Tutustu ensi viikolla alkavaan Pysy pystyssä -kampanjaan (16.-29.1.2023). Pysy pystyssä -
kampanja


Voit seurata netistä jalankulkusäähän liittyviä varoituksia Ilmatieteenlaitoksen nettisivuilta.
Ilmatieteenlaitos: jalankulkusää

Lähteet:
Kotitapaturma.fi Pysy pystyssä -kampanja Pysy pystyssä-kampanja
Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö: Liukastumistapaturmat ja 
niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Liukastumiset

 


 

Tiesitkö että valmisruoastakin saa hyvän aterian täydentämällä annosta

Valmisruoastakin saa hyvän aterian täydentämällä ruoka-annosta oikein. Valmisruokien haasteena on usein vähäinen kasvisten, kuidun ja proteiinin määrä. Ruokasuositusten mukainen monipuolinen ateria sisältää runsaasti kasviksia, kuitupitoisia viljatuotteita ja proteiinia sekä hyvää rasvaa. Voit valmisruokien valinnalla sekä täydentämällä valmisruokaa, saada monipuolisen aterian.

Valitse valmisruokia, joissa 
-    on sydänmerkki, jolloin ateriassa on rasvan laatu parempi ja suolaa vähemmän
-    ilman sydänmerkkiä olevasta ateriasta tarkista suolapitoisuus (alle 0,8g/100)
-    voit erottaa kasvikset paloina ja ne ovat säilyttäneet rakenteensa ja värinsä
-    voit tunnistaa raaka-aineet ulkonäöltä
-    voit erottaa ateriassa olevan lihan tai muun proteiinin lähteen selkeinä paloina
-    voit nähdä, että kastikkeen osuus on pieni tai voit sen määrään itse vaikuttaa
-    rasvaa on alle 5g/ 100g
-    proteiinia on ainakin 5-7g/100g

Täydennä valmisruokia
-    tuoreilla tai kypsennetyillä kasviksilla, joita olisi hyvä olla lähes puolet ateriasta. Kasvikset voivat olla vihersalaattia, porkkanaraastetta, kukka- tai parsakaalia tms. 
-    marjoilla tai hedelmillä vaikka jälkiruoan muodossa
-    lisää proteiinia sillä, että valitset ruokajuomaksi maitoa, piimää tai aterian osaksi raejuustoa, valmiiksi paistettua kanaa, lihaa, papuja, herneitä, linssejä tms.
-    kuitupitoisilla lisukkeilla esim. täysjyväpasta tai -riisi tai täysjyväleipää
-    kasvisöljypohjaisella levitteellä tai lisää salaatin päälle salaattikastiketta

Sydänliiton mukaan valmisruoista hyvää ravintoa leiman saa esimerkiksi maksalaatikko. Se on hyvä ravitsemuksellisesti, suolamäärä maltillinen. Kasvispitoisista valmisruoista hyviä ovat kaalilaatikko, hernekeitto tai juureksia sisältävät keitot. Muista myös kalavaihtoehdot. 
Tarjoile valmisruoka lautaselta. Asettelu ja kaunis kattaus on osa hyvää ateriaa.


Lähteet: 
-    Näin kokoat valmisruoasta hyvän aterian - Toimivaa arkiruokaa
-    Voimaa ruuasta -webinaari: Valmisruuat osana monipuolista ruokavaliota 22.11.2022, Gery ry.

Tiesitkö että kofeiini heikentää unta – tarkista elintapasi, voit saada parempaa unta

Unta viivästyttää vireyttä ylläpitävät asiat eli pelaaminen, some, sinivalo, kofeiinia sisältävät ainekset, nikotiini, stressi ja liika aktiivisuus juuri ennen nukkumaan menoa. 

Kun valvomme, aivoissamme muodostuu adenosiiniksi kutsuttua kemiallista yhdistettä. Adenosiinin määrän kasvu voimistaa nukkumisen tarvetta. Tätä sanotaan unipaineeksi. Adenosiini vaimentaa hereillä pysymistä edistävien osien toimintaa aivoissa ja voimistaa nukkumisen tarvetta. 

Kofeiini tukkii adenosiinia vastaanottavia reseptoreita aivoissa ja tekee ne toimintakyvyttömiksi. Näin kofeiini salpaa uneliaisuutta ja estää nukkumista edistävän hermovälittäjäaine adenosiinin vaikutusta. Jo pienikin määrä kofeiinia voi valvottaa. Vaikutuksessa uneen on selviä perinnöllisiä eroja. 

Kofeiinin puoliintumisaika on 3-6 tuntia, joten kofeiinipitoisten juomien nauttimista on hyvä välttää klo 14 jälkeen. Myös ikääntyminen muuttaa kofeiinin poistumisen vauhtia; mitä vanhemmaksi tulemme, sitä pidemmän ajan elimistömme tarvitsee kofeiinin poistamiseen ja sitä enemmän kofeiini haittaa aikaisempaa enemmän unta.

Kauppatermi kofeiiniton ei tarkoita sitä, ettei tuotteessa olisi kofeiinia esim. kofeiiniton kahvi sisältää 15-30% tavallisen kahvin kofeiinista. Kofeiinia on muun muassa teessä, kahvissa, energiajuomissa ja kolajuomissa. 

Lähteet: 
Lari Karjula, Hälsa. Uni ja palautuminen luento. Luettu 14.11.2022
Terveyskirjasto: Kofeiini ja terveys - Terveyskirjasto

Tiesitkö että Tipaton tammikuu kannattaa

Alkoholin käytöstä on voinut kehittyä tapa, jota ei edes tule ajatelleeksi. Alkoholin käyttö liittyy moneen arjen sekä juhlan tekemiseen ja tapahtumaan. Jokaisen kannattaa pysähtyä huomaamaan käytön vaikutukset terveyteen ja arjen hyvinvointiin.

Alkoholin käytön lopettamisella on paljon välittömiä hyviä vaikutuksia. Uni paranee. Alkoholi lisää katkonaista unta ja vähentää unen aikaista palautumista. Olo on virkeämpi ja mieliala usein parempi. Väsyneenä ihminen kokee herkemmin stressiä. Alhainen mieliala voi lisääntyä, lisäten alttiutta sairastua myös masennukseen. Alkoholi lihottaa. Alkoholin vähentäminen vaikuttaa verenpaineeseen ja painonhallintaa.

Runsas käyttö vaurioittaa monia elimiä, ei vain maksaa. Tutkimusten mukaan alkoholi aiheuttaa suu- ja kurkkusyöpää, kurkunpään ja ruokatorven syöpää, maksasyöpää, suolistosyöpiä sekä naisilla rintasyöpää. On huomattavaa, että jos maksaan ei ole alkoholin käytön seurauksena syntynyt peruuttamattomia vaurioita, kuukauden alkoholin käytön lopettaminen voi laskea maksa-arvot normaalille tasolle.

Pienillä teoilla on suuri merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Kuukauden alkoholittomuus voi vaikuttaa selvästi omaan oloon ja tekemiseen. Millainen vaikutus sillä on ihmissuhteisiin?

Tipaton tammikuu antaa hyvän mahdollisuuden tarkastella omia alkoholinkäytön tottumuksia ja ehkä tehdä myös pysyviä muutoksia, ainakin alkoholin käytön vähentämisen suhteen. Nyt on jo hyvä valmistautua uuteen vuoteen 2023. Voisiko olla tarpeen aloittaa se Tipattomalla tammikuulla?

Tipaton tammikuu- kampanjaan.

Alkoholi ja terveys - Terveyskirjasto

Alkoholinkäytön terveyshaitat ja -riskit | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

Tiesitkö että, Mielenterveystalosta saa tukea ja apua? Oletko jo kyläillyt siellä? Mielenterveystalo sijaitsee Mielenterveyskylässä, verkkoympäristössä. Kylässä on monia muitakin taloja, joista saa tietoa terveyteen, sairauksiin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Mielenterveystalo keskittyy kuitenkin mielenterveyteen liittyviin aiheisiin ja teemoihin.


Mielenterveystalo on julkinen terveydenhuollon valtakunnallinen palvelu. Se on avoinna 24/7 ja siellä asioiminen on maksutonta. Talossa on apua ja tukea sekä luotettavaa tietoa kaikille meille kuntalaisille ja erikseen myös ammattilaisille. Taloon pääsemiseksi ei tarvitse ovikoodia, vaan sinne pääsee kirjatumatta tai rekisteröitymättä.


Mielenterveystalossa on tarjolla paljon erilaisia omahoito- ohjelmia, joiden avulla voi saada tukea omaan tilanteeseen. Omahoito- ohjelmia on. esim. uupumukseen, yksinäisyyteen, erokriisiin, masennukseen, viiltelyyn tai vaikka työkaluja ahdistuneen lapsen vanhemmille. Omahoito- ohjelmalla voi saada myös hyvinvointia luonnosta tai ohjeita rentoutukseen ja hengitykseen. 


Talosta löytyy myös erilaisia oirekyselyjä oman tilanteen arvioimisesi. Kyselyn tuloksista saa vinkkejä siitä, mitä kannattaisi tehdä seuraavaksi. Joskus oireet ovat sellaisia, että ne häiritsevät ja haittaavat liian paljon elämää, voi tarvita enemmän tukea. Mielenterveystalossa on tarjolla myös hoitoa, nettiterapiaa, joka on kongnitiiviseen psykoterapiaan pohjautuvaa työskentelyä verkossa. Nettiterapia on ilmaista, mutta siihen tarvitaan lääkärin lähete.

Keskusteluapua on saatavissa myös auttavissa puhelimissa tai voi hakeutua esim. terveyskeskukseen. Mielenterveystalossa kerrotaan myös, mihin voi olla yhteydessä, kun tarvitsee mielenterveyspalveluita ja mitä jokin hoito tarkoittaa. 


Jokaisen on hyvä välillä pysähtyä tarkastelemaan omaa mielenterveyttään. Mielenterveystalosta voi löytää tuen ja avun lisäksi ihan uusia oivalluksia oman  tai läheisen mielenterveyden edistämiseen. Talo on avoinna meille kaikille.


Mielenterveystalo: Pages - Mielenterveystalo.fi
Kriisipuhelin: Kriisipuhelin 09 2525 0111 (mieli.fi)
Sekaisin Chat: Sekasin247 | Sekasin-chat // sekasin247.fi

Tiesitkö, että alkoholi ja lääkkeiden sekakäyttö lisää päihtymystilan riskejä

Kuva:https://pixabay.com/fi/photos/ahdistukset-l%c3%a4%c3%a4kkeet-pillereit%c3%a4-342487/

Yleisin sekakäytön muoto on alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet. Sekakäyttö eli lääkkeiden käyttö alkoholihumalan tehostajana voi olla tahallista tai tahatonta. Sekakäyttö tahatonta sekakäyttöä voi syntyä esimerkiksi silloin, kun lääke ei ole ehtinyt hävitä elimistöstä ennen seuraavaa alkoholin nauttimiskertaa.

Sekakäytön välittömät seuraukset voivat yllättää. Tavallisimpia ovat alkoholin poikkeuksellisen voimakas vaikutus, muistinmenetykset ja käytöshäiriöt, mutta mahdollisia ovat myös aggressiivinen käyttäytyminen tai sekavuus. Muistinmenetys voi taas johtaa esimerkiksi uni- tai rauhoittavan lääkkeen yliannosteluun, tajuttomuuteen tai kuolemanvaaraan.

Sekakäyttö ylikuormittaa sisäelimiä ja etenkin maksaa. Vauriot voivat olla pysyviä. Alkoholin kerta-annos voi lisätä lääkkeiden vaikutusta, kun taas alkoholin jatkuva käyttö voi vähentää sitä (ja päinvastoin). Säännöllinen alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden sekakäyttö voi johtaa nopeastikin lääkkeiden sietokyvyn kasvuun ja lääkeriippuvuuden kehittymiseen.

Lääkkeen äkillinen lopettaminen voi pahimmillaan olla hengenvaarallista. Hoitavalle lääkärille tulisi kertoa totuus alkoholin ja lääkkeiden sekakäytöstä, jotta voit saada oikeanlista hoitoa. Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöön pitää hakea apua ja liikkeelle voi lähteä, vaikka omasta terveyskeskuksesta.

Asiasta voi kysyä ja keskustella myös:

Päihdeneuvontapuhelin: p.0800 900 45

AA:n auttava puhelin päihteiden käyttäjille p. 09 750 200

A-Klinikkasäätiön sivusto jolla tietoa, testejä ja laskureita, keskustelupalsta ja neuvontaa: https://paihdelinkki.fi/

Lähde: Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

 

Lapset ja nuoret tarvitsevat yksinkertaisia neuvoja ja ohjeita siihen, miten toimia eri tilanteissa. Aikuiset eivät aina voi suojella lasta. Siksi lasten on opittava turvataitoja, joiden avulla voivat pitää huolta itsestään ja puolustaa omia rajojaan. Lisäksi lasten pitää oppia kunnioittamaan omaa ja toisten ihmisarvo ja kehoa. 


Turvataitojen avulla lapset saavat taitoja suojella itseään häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan tilanteilta ja tilanteissa. Lisäksi rohkaistaan lapsia kertomaan huolistaan ja peloistaan luotettavalle aikuiselle. 


Turvataitokasvatuksessa lisätään lapsen tietoisuutta omasta kehostaan ja itsemääräämisoikeudestaan ja autetaan lasta tunnistamaan uhkaavia tilanteita. Lisäksi annetaan lapselle valmiuksia ja rohkeutta toimia jämäkästi ja itseään suojellen. 


Väestöliitto on tuottanut videoita sekä julisteita turvataidoista eri ikäisille ja eri kielillä. Nämä auttavat asioiden puheeksi ottamista lasten kanssa.  


Väestöliiton Turvataidot ja lapsen keho julisteen avulla fa12c54b-turvataitojuliste_suomi.pdf (vaestoliitto.fi)  turvataitojen opettaminen on konkreettisesti ihmiskehon eri osille nimien antamista ja opetellaan arvostamaan omaa kehoa. Kerrotaan lapselle, että uimapuvun alla olevat kehon osat ovat lapsen omia alueita ja lapsi saa määrätä niistä itse. Opetetaan kosketuksen sääntö eli millä eri tavoilla toista voi koskettaa ja toista saa koskettaa vain, jos se tuntuu toisen mielestä mukavalta ja sallitulta. Lisäksi opetetaan kolmen kohdan sääntö eli jos jokin tilanne tai kosketus tuntuu pahalta 1. Sano Ei , 2. Lähde pois ja 3 Kerro tutulle ja turvalliselle aikuiselle. 


Myös digiturvataidoilla voi vahvistaa lasten turvallisuutta älylaitteilla. Väestöliiton sivuilla onkin hyvät ohjeet miten voit opettaa digiturvataitoja: https://www.vaestoliitto.fi/uploads/2022/08/c8956478-valmis-digiturvataitojuliste-linkeilla.pdf Kiusaaminen on kiellettyä myös älylaitteilla. Huonoa käytöstä ei pidä hyväksyä ja siitä pitää kertoa aikuiselle. Kaikki älylaitteilla oleva ei ole totta ja opetellaan lapsen kanssa tunnistamaan huijaukset. Myös älylaitteilla toimittaessa on tärkeä opettaa lapselle turvasääntö: Sano Ei, lähde pois ja kerro luotettavalle aikuiselle. On hyvä opetella myös yksityisyyden suojaamista eli ettei ketään saa kuvata ilman lupaa, alastomuus on yksityistä jne. 
Pidetään toisistamme huolta ja opetellaan keinoja suojata itseä ja vältellä vaaroja. 


Lähteet: 
Väestöliitto. Turvataidot. Turvataidot - Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi) Luettu 19.9.2022
Tunne- ja turvataitoja lapsille. Tunne- ja turvataitokasvatuksen oppimateriaali. THL. 2019. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-467-0
Materiaalit, mallit ja työkalut. Väestöliitto. Materiaalit, mallit ja työkalut - Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi)
 

Tiesitkö että…Sinä voit vaikuttaa. Puhu, kysy ja puutu. Sinä voit olla se, joka lopettaa kiusaamisen.

Kiusaamiseen liittyy yleensä vääristynyt vallan tavoittelu ja se on yleensä ryhmäilmiö. Kiusaaminen on pahan mielen, harmin tai haitan aiheuttamista, joka on toistuvaa ja tahallista ja se kohdistuu puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen. Kiusaamisessa on keskeistä teon tahallisuus ja systemaattisuus.  Pohjois-Savossa yli kolmasosaa 4-vuotiasta lasta on kiusattu kotona, hoidossa tai vapaa-ajalla. (FinLapset 2018). Kiusaamista esiintyy siis jo varhaiskasvatuksessa. Noin 8 % pohjoissavolaisista 4. ja 5.luokan oppilaista on kokenut kiusaamista vähintään kerran viikossa, tytöt hieman enemmän kuin pojat. Pohjoissavolaisista 8. ja 9.lk:n nuorista kiusaamista vähintään kerran viikossa on kokenut 7%, lukiolaisista 1% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 3% (Kouluterveyskysely 2021). 


Tutkimuksen mukaan kiusatuksi tulleet kärsivät muita todennäköisemmin masennuksesta, ahdistuneisuudesta ja paniikkihäiriöistä. Kiusaaminen vaikuttaa kiusattuun koko elämän ajan. Aikuisenakin se voi näkyä uusien ihmissuhteiden solmimisen vaikeutena. 


Tehdään yhdessä Pohjois-Savosta paikka, jossa kukaan ei jää yksin, jossa kiusaamiselle ei suljeta silmiä tai sitä vähätellä. Me jokainen voimme tehdä asian eteen oman osamme. Sinä voit vaikuttaa. Puhu, kysy ja puutu. Sinä voit olla se, joka lopettaa kiusaamisen. Yksi hetki voi olla merkityksellinen ja muuttaa asioita parempaan suuntaan. 


”Yksi hetki” -videot lapsille, nuorille, vanhemmille, kasvattajille ja ammattilaisille. Tutustu ja hyödynnä kiusaamisen ehkäisyn toimissa halutessasi alla olevia videoita:


•    Entisen kiusaajan tarina: "Yksi hetki voi lopettaa kiusaamisen" video 
•    Entisen kiusatun tarina: "Yksi hetki voi auttaa selviytymään kiusaamisesta" video 
•    Vanhemman tarina: "Yksi hetki - Aikuinen ole läsnä" video 
•    Kiusaaminen on rikos: "Yksi hetki - Kiusaaminen on rikos" video 
•    Maksuttomat auttavat tahot: ”Yksi hetki – tukea kiusaamisen selvittelyyn”: video
Videot löytyvät myös sivuiltamme: Kiusaamisen ehkäisy - HYTE - PSSHP -> yksi hetki 

Lähteet: 
-    Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisy – Yksi hetki: Kiusaamisen ehkäisy - HYTE - PSSHP
-    MLL Kuka kiusaa, ketä kiusataan? Kuka kiusaa, ketä kiusataan? - Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi)
-    Koulutervekysely 2021: Kouluterveyskyselyn tulokset - THL

 

 

Itsemurhien ehkäisypäivän tavoitteena on lisätä tietoa itsemurhista ja vähentää itsemurhiin liittyvää stigmaa eli häpeäleimaa. Ennen kaikkea päivän tarkoituksena on tuoda esille sanomaa siitä, että itsemurhia voidaan ehkäistä, itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavissa apua ja itsemurhasta voidaan puhua turvallisesti. Itsemurha on edelleen vaiettu aihe. Yleisin syy itsemurhan taustalla on masennus ja siihen liittyvät päihdeongelmat, joihin tulee hakea apua jo varhaisessa vaiheessa.

Vuonna 2020 Pohjois-Savossa kuoli 12 henkilöä / 100 000 asukasta kohden itsemurhan seurauksena. Vastaava luku oli koko Suomessa 13/ 100 000. Huolestuttaa on, vuonna 2019 itsemurhan tehneistä 109 alle 25-vuotiaista ja vuonna 2022 Itsemurhien ehkäisykeskuksen asiakkaista kolmannes on ollut 18 - 29-vuotiaita nuoria. Nuorten kaikista kuolemansyistä itsemurhien osuus on yli kolmannes. Nuorten itsetuhoisuuteen liittyvien keskustelujen määrä on kasvanut MIELI ry:n Kriisipuhelimessa ja Sekasin-chatissa. MIELI ry:n Kriisipuhelin-keskusteluissa itsetuhoisuus on kuulunut korona-aikana aikaisempaa enemmän. Vuorokaudessa itsetuhoisuudesta keskustellaan noin 16 kertaa.

Itsetuhoisuus voi merkitä monia eri asioita. Myös itseään vahingoittavalla henkilöllä voi olla kohonnut itsemurhariski. Itsetuhoisuus on käyttäytymistä, jonka tavoitteena on oman hengen riistäminen.

Tärkeitä merkkejä itsetuhoisuudesta ovat:

• Uhkaus vahingoittaa itseään tai tappaa itsensä.

• Itsemurhaan johtavien keinojen etsiminen, esimerkiksi lääkkeiden, aseiden tai muiden tapojen.

• Itsemurhasta, kuolemasta tai kuolemisesta puhuminen tai kirjoittaminen.

• Toivottomuus.

• Raivo, viha, koston suunnittelu.

• Varomaton käytös, riskin otto, ajattelemattomuus.

• Henkilö tuntee olevansa ansassa, ei löydä ulospääsyä.

• Lisääntynyt päihteiden käyttö.

• Eristäytyminen perheestä, ystävistä ja yhteisöstä.

• Ahdistuneisuus, kiihtymys, ei saa unta tai nukkuu koko ajan.

• Huomattavat mielialan vaihtelut.

• Henkilö ei löydä syytä elää, elämällä ei tunnu olevan merkitystä.

Ihmisellä saattaa olla yksi tai useampia merkkejä näistä ja joillakin niitä ei ilmene ollenkaan

Osalla ihmisistä itselle aiheutettu vahinko ei ole tarkoitettu tuottamaan kuolemaa, vaikka samanaikaisesti saattaa esiintyä itsemurhaan liittyviä ajatuksia. Joillakin itsensä vahingoittaminen on tapa lievittää ahdistusta ja välttää itsetuhoisia tekoja.

Itsensä vahingoittamista on monenlaista. Siihen voi kuulua:

• Ihon viiltelyä, raapimista tai nipistelyä, joka jättää jäljen ihoon.

• Esineiden hakkaamista tai lyömistä, seurauksena mustelmia tai haavoja.

• Ihon repimistä.

• Sanojen tai kuvioiden raapimista ihoon.

• Parantuvien haavojen repimistä.

• Ihon polttamista tupakalla, tulitikuilla tai kuumalla vedellä.

• Hiusten repimistä säännöllisesti.

•Tarkoituksellinen lääkkeiden yliannostus, jonka tavoitteena EI kuitenkaan ole tappaa itseään.

Jos epäilet että läheisesi vahingoittaa itseään tarkoituksella, keskustele hänen kanssaan asiasta. Älä jätä huomiotta merkkejä, joita havaitset hänen kehossaan itsensä vahingoittamisen seurauksena.

Moni meistä tuntee tai ainakin tietää ihmisiä, jotka ovat tai ovat olleet itsetuhoisia tai ovat vahingoittaneet itseään. Moni meistä on huolissaan läheisten ja/tai muiden henkilöiden mielen hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Jokainen voi kysyä, mitä sinulle kuuluu tai miten sinä voit? Ja ei vain kysyä vaan myös kuunnella, mitä toinen sanoo. Aina ei tarvita ammattilaisia kysymään tästä.

Jos uskot, että joku on itsetuhoinen, kysy sitä häneltä suoraan. Kun näet joitakin itsetuhoisuuden varoitusmerkkejä, yritä keskustella siitä, mitä olet huomannut. Jos epäilet, että jollakulla on kohonnut itsemurhariski, kerro hänelle huolestasi ja halustasi auttaa. On tärkeää kysyä suoraan, onko hänellä itsemurha-aikeita. Älä vältä sanan itsemurha mainitsemista. Voit kysyä esimerkiksi:

Onko sinulla itsemurha-ajatuksia? Oletko ajatellut tappaa itsesi?

Jos pystyt käyttäytymään tyynesti ja vakuuttavasti itsemurhakriisin ollessa kyseessä, käytöksesi voi rauhoittaa itsetuhoista henkilöä. Itsemurhasta puhuminen ei lisää itsemurhan vaaraa. Joskus sanotaan myös, että itsemurhasta puhuvat eivät toteuta aikomustaan, mutta tämäkään ei ole totta. Muista että itsemurhasta puhuminen voi olla henkilölle keino tuoda esille, kuinka pahalta hänestä tuntuu.

Kerro itsetuhoiselle henkilölle, että välität hänestä ja haluat auttaa. Ilmaise myötätuntoa hänelle ja hänen kokemukselleen. Ilmaise selkeästi, että itsemurha-ajatukset liittyvät usein mielenterveyden häiriöön, jota voidaan hoitaa. Pyri antamaan toivoa. Kerro, että itsemurha-ajatukset ovat ihmisille yleisiä eikä niiden pohjalta tarvitse toimia.

Itsetuhoiset ajatukset ovat usein avunhuuto ja epätoivoinen yritys paeta ongelmia ja ahdistusta. Rohkaise itsetuhoista henkilöä puhumaan. Hänelle on tärkeää ilmaista tunteitaan ja asioita, jotka saavat hänet toivomaan kuolemaa. Näistä asioista puhuminen voi olla suuri helpotus. Voi olla avuksi myös puhua joistakin ongelmista, joita henkilö kokee ylitsepääsemättömiksi. Keskustele siitä, miten ne voitaisiin ratkaista, mutta älä yritä ratkaista niitä hänen puolestaan.

Pyydä henkilöä, jolla on itsetuhoisia ajatuksia olemaan yhteydessä avun tarjoajiin. Pyydä häntä olemaan toteuttamatta itsetuhoisia suunnitelmia ja odottamaan avun saamista. Sopimuksen tekeminen, siitä ettei henkilö vahingoita itseään tällä välin, voi myös olla hyvä keino lisätä hänen turvallisuuttaan.

Jos itsemurhakriisi on akuutti, älä jätä henkilöä yksin ja ohjaa/vie hänet välittömästi ammattiavun piiriin. Erityisesti jos henkilö on käyttänyt päihteitä, tai hän on yrittänyt itsemurhaa aikaisemmin, on ammattiavun saaminen kiireellistä. Pyri varmistamaan, että avun hakeminen ja sen saaminen toteutuu.

Itsemurhia voidaan ehkäistä ja apua on saatavilla, kun on hätä. Aina voi soittaa 112 tai hakeutua oman kunnan terveyskeskukseen. MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Tänne voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Kuopion Kriisikeskuksen vastaanotot ovat käytettävissä asuinpaikasta riippumatta.

Kansainvälinen päivä itsemurhien estämiseksi | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)

Itsemurhien määrä on puolittunut, mutta nuoret huolettavat | Suomen Lääketieteen Säätiö (laaketieteensaatio.fi)

https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Itsetuhoisuus (mielenterveystalo.fi) /Itsensä vahingoittaminen (mielenterveystalo.fi)

Tiesitkö että....alkoholinkäyttötapojaan kannattaa kaikkien välillä pohtia

Alkoholia käytettäessä on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan omia alkoholinkäyttötapojaan. Käytänkö ollenkaan, käytänkö kohtuudella, onko käyttö ongelmallista ja haitallista, vai onko kyseessä jo sairaus eli alkoholismi? Onko käyttö humalakäyttöä? Käytänkö alkoholia ja mahdollisesti myös muita päihteitä ahdistukseen, masennukseen tai vaikka lieventämään yksinäisyyttä? Mitä aikaisemmin lisääntyvän ongelmakäytön tunnistaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä alkoholinkäyttöä oppii hallitsemaan ja välttää alkoholismin kehittymisen.


Alkoholinkäytön seuraamiseen ja alkoholiriippuvuuden mittaamiseen löytyy useita työkaluja ja testejä:


    OttoMitta.Seuraa omaa alkoholinkulutusta ja tunnistaa alkoholinkäytöstä aiheutuvia riskejä
    AUDIT-testi. Onko alkoholin kulutus kohtuullista?
    SADD-alkoholiriippuvuustesti. Mikä on alkoholiriippuvuuden taso?
    Yli 65-vuotiaan alkoholimittari | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi) Ikääntyvän henkilön alkoholin käyttö ja sen vaikutukset


Jos alkoholinkäyttö huolestuttaa, kokeile vähentää sen kulutusta itse
•    Vähennä kerralla nautitun alkoholin määrää.
•    Vaihda juomat miedompaan tai alkoholittomaan vaihtoehtoon.
•    Vältä tilanteita, joissa juot liikaa. Opettele myös kieltäytymään tarjotuista alkoholijuomista.
•    Vietä tipaton kuukausi. Saati tietoa riippuvuutesi tasosta.


Jos haluat vähentää tai lopettaa alkoholinkäytön, mutta se ei onnistu omin avuin, ota silloin yhteys esimerkiksi:
•    terveyskeskukseen, työterveyshuoltoon, opiskeluterveydenhuoltoon
•    kotikaupungin/kunnan päihdepalveluihin
•    Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n päihdeneuvonta vastaa vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Päihdeneuvonnan puhelinnumero on 0800 900 45.


A-klinikkasäätiön Päihdelinkki - sivusto tarjoaa kattavasti tietoa, tukea ja neuvontaa päihteistä ja riippuvuuksista sekä päihteiden käyttäjille että heidän läheisilleen.


Lähteet:
Alkoholiriippuvuuden perinnöllisyys | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)
Eroon alkoholista – alkoholinkäytön vähentäminen ja juomisen lopettaminen | Alko


 

Tiesitkö että…hyönteisten puremien ja pistosten lieviä oireita voit hoitaa itse.

Kesään kuuluvat kärpäset ja hyttyset. Hyönteisten puremat ja pistot ovat Suomessa tavallisesti vaarattomia, mutta osa voi olla niille yliherkkiä. Hyönteisten pistot ja puremat voivat aiheuttaa iho-oireita kuten punoitusta ja kutinaa, mutta myös jopa allergisen reaktion. Hyönteisen erittämä myrkky tai syljen sisältävät ärsyttävät aineet aiheuttavat ihon kutinan. Mehiläisen pistosta ihoon jää piikki, joka kannattaa poistaa pinseteillä. Mäkärän purema muistuttaa verenpurkaumaa, ja niitä on yleensä jaloissa. Ihmiset reagoivat hyönteisten pistoihin yksilöllisesti. 

Hyönteisten lieviä pistosten ja puremien oireita voi hoitaa myös itse oireiden mukaan. Kutinan lievittämiseen voi kokeilla hydrokortisonivoidetta tai paikallisesti käytettävää antihistamiinia. Suun kautta otettavaa antihistamiinia voi ottaa myös ennakkoon, jos tietää lähtevänsä paikkaan, jossa on paljon hyönteisiä. Antihistamiini helpottaa allergiaoireita pienentämällä pistoskohdan koko ja vähentää myös kutinaa. Antihistamiineja voi käyttää myös 2-3 päivää hyönteisen pureman jälkeen. Ilman reseptiä myytävät hydrokortisonitabletit eli kyytabletit, kuten Kyypakkaus tai Ampikyy auttavat ampiaisen piston aiheuttamaan turvotukseen. 
Hyönteisen pureman aiheuttamaan turvotuksen helpottamiseen voi käyttää kylmäpakkausta tai painaa puremakohtaa vaikkapa jääpalalla. Kivun lievittämiseksi voi ottaa kipulääkettä. Älä raavi kutiavaa hyönteisen puremakohtaa, sillä raapiminen rikkoo ihon ja pidentää paranemisaikaa. 

Lääkäriin pitää mennä, jos omat kotikonstit eivät auta, iho-oireet leviävät tai hyönteisten purema- ja pistoskohdat tulehtuvat. 

Vakavissa allergisissa reaktioissa on välittömästi mentävä lääkäriin.

Jos hyönteisen puremasta tulee voimakasta turvotusta ja iho-oireita ja oireet leviävät voimakkaasti kauas pistopaikasta, voit olla vakavasti allerginen hyönteisen pistoille ja puremille. Oireina voi tulla myös hengenahdistusta, verenpaineen laskua, nielun tai kaulan turvotusta. Tällöin on mentävä heti lääkäriin. 

Vakavassa hyönteisallergiassa on anafylaksian vaara, joka etenee minuuteissa ja on hengenvaarallinen. Hoidoksi tarvitaan adrenaliinia heti oireiden ilmaantuessa. 

Ehkäise hyönteisten puremia

Hyönteisten puremia ja pistoksia voi ehkäistä tehokkaasti hyttyskarkoitteilla ja pukeutumisella. Pitkähihaiset ja väljät vaatteet ovat tehokkain suoja puremia vastaan. 


Lähteet: 
Terveyskirjasto: Lentävien hyönteisten pistot ja puremat - Terveyskirjasto
Allergia- iho- ja astmaliitto: Asiantuntija neuvoo: Näin hoidat hyönteisten puremia ja pistoksia - Allergia.fi
Yliopiston apteekki: Näin hoidat hyönteisen puremat | Yliopiston Apteekki | Yliopiston Apteekki

 

Puutarhatyöt ovat alkaneet. Kesällä pientä ja isompaakin nikkarointia voi olla tarpeen tehdä, jolloin tapaturmariski kasvaa. Ja voihan sitä astua mökkilaiturilla ruosteiseen naulaan. Onko jäykkäkouristusrokotuksesi voimassa?


Monella meistä rokotukset unohtuvat, kun lapsuus ja nuoruus jää taakse. Rokotussuojasta täytyy kuitenkin myös aikuisuudessa. 

Jäykkäkouristus on vakava tauti, jota voidaan ehkäistä tehokkaasti rokotuksilla. Jäykkäkouristuksen eli tetanuksen aiheuttaa bakteeri, jota esiintyy yleisesti maaperässä ja eläinten suolistossa. Tartunnan voi saada esimerkiksi haavan, rikkoutuneen ihon tai eläimen pureman kautta. Taudin oireena ovat kivuliaat lihaskouristukset. Hoitamattomana tauti johtaa kuolemaan, ja hoidetuistakin potilaista 1-2 kymmenestä menehtyy.


Jäykkäkouristusrokotukset kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan. Lapset ja nuoret saavat rokotukset neuvolassa ja koulussa. Aikuisiällä jäykkäkouristussuojaa tulisi tehostaa 25-, 45- ja 65-vuotiaana. Tämän jälkeen rokotus tulisi uusia kymmenen vuoden välein.


Suomen kaltaisissa korkean rokotuskattavuuden ja hyvän hygieniatason maissa tautitapaukset ovat onneksi harvinaisia. Meillä todetaan yleensä noin 1-2 jäykkäkouristustapausta vuodessa. Taudilta voi suojautua ainoastaan ottamalla itse rokotteen. Maksuttoman rokotuksen saa terveyskeskuksesta.


Lähde: https://thl.fi/fi/-/likainen-haava-tai-elaimen-purema-voi-altistaa-jaykkakouristukselle-rokotussuojasta-taytyy-huolehtia-lapi-elaman

Kaikki suomalaiset naiset kutsutaan kohdunkaulan syöpää ehkäisevään seulontaan viiden vuoden välein. Kohdunkaulan syövän seulontanäyte otetaan 30–65-vuotiailta naisilta, osassa kuntia kutsutaan seulontaan myös 25-vuotiaat naiset. Tutkimus on maksuton, ja siihen tulee henkilökohtainen kutsukirje.  

Jokaisen naisen on hyvä osallistua seulontaan, koska se on helppo tapa ehkäistä syöpää. Kohdunkaulan syöpään voivat sairastua kaikenikäiset naiset eikä sukupuolisella suuntautumisella, seksuaalisella aktiivisuudella tai käytetyllä ehkäisymenetelmällä ole merkitystä.  

Tärkein yksittäinen taustatekijä kohdunkaulan syövän synnyssä on sukupuoliteitse leviävän ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama pitkittynyt tulehdus ja muita tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi ja klamydia.  

Syövän esiasteita voidaan löytää seulonnan avulla ja hoitaa ennen kuin varsinainen syöpä pääsee kehittymään. Tehokkaan seulonnan myötä kohdunkaulan syöpä on Suomessa vähentynyt. Esiastemuutoksia ja varhaisvaiheen syöpiä todetaan seulontaohjelmassa yli 600 vuodessa. Nämä kaikki voidaan hoitaa parantavasti. On arvioitu, että vuosittain seulonnan ansiosta vältetään yli 250 syöpäkuolemaa. Suurin osa kohdunkaulan syövistä löytyy naisilta, jotka eivät ole osallistuneet seulontoihin.  

Seulonnassa kohdunsuulta otetaan gynekologinen irtosolunäyte, joka tutkitaan papa- ja/tai HPV- testillä. Seulontanäyte on paras keino löytää muutokset, jotka voivat ajan myötä muuttua pahanlaatuisiksi. Näytteenoton suorittaa näytteenottoon koulutettu hoitaja. Näytteenotto ei aiheuta kipua, mutta pientä nipistystä voi tuntua.  

Tutustu asiaan tiivistetysti myös videon avulla: ”Tervetuloa seulontaan” https://www.youtube.com/watch?v=BeetmNAqhpg 

Lue lisää Suomen Syöpärekisterin sivulta: Kohdunkaulan syövän seulonta - Syöpärekisteri (syoparekisteri.fi) 

Päihteiden käyttö koskettaa Suomessa arviolta jopa kahta miljoonaa läheistä. Päihteitä käyttävän läheinen voi olla vanhempi, isovanhempi, lapsi, sisarus, ystävä, työkaveri tai muu lähihenkilö. 5. toukokuuta vietetään Läheistenpäivää, päihdetyön järjestöt haluavat herättää läheisiä hakemaan apua ja tukea tilanteeseensa.


Päihderiippuvuus on sairaus, jossa päihde on elämän ensimmäisellä sijalla. Päihteiden käyttöä usein salaillaan ja hävetään, eikä omasta päihteiden käytöstä ole helppoa kertoa. Päihderiippuvuus on sairaus, josta toipuakseen ihminen tarvitsee apua ja hoitoa. Päihderiippuvuutta edeltää päihteiden riski- tai liikakäyttö ja alkoholia yli riskirajan käyttäviä aikuisia on Pohjois-Savossa paljon.


Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa vuonna 2019 tekemän kyselyn mukaan, kyselyyn osallistuneista läheisistä joka kolmas kertoi, että heillä oli vaikeuksia selviytyä päivittäisistä toimistaan, kuten työstä, opiskelusta, kotitöistä ja harrastuksista. Läheisen ihmisen haitallinen päihteidenkäyttö tai päihderiippuvuus herättää erilaisia tunteita, kuten surua, pelkoa, pettymystä, vihaa ja halveksuntaa. Mutta toisaalta on myös toiveikkuutta ja luottamusta tilanteen muuttumisesta. 


Läheisen valintoja voi olla vaikea ymmärtää ja läheisen toiminta voi tuntua järjenvastaiselta ja itsekkäältä. Päihteitä käyttävään läheiseen voi olla vaikea luottaa. Stressi ja huoli voivat aiheuttaa läheisissä erilaisia fyysisiä oireita kuten unettomuutta, ruokahaluttomuutta tai ylensyömistä, sydänoireita sekä erilaisia kiputiloja, joille ei löydy selittävää syytä. Läheiset hakevat tukea itselleen tai perheelleen usein vasta kun tilanteeseen liittyvä huoli ja stressi on jatkunut jo pitkään.


Suomessa on jopa 70 000 lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Lapsen ja nuoren kokemia haittoja päihteiden käytöstä voivat olla muun muassa perheriidat, häpeä, ahdistus ja unen puute. Vanhemman alkoholinkäyttö aiheuttaa ongelmia monen lapsen elämässä ”tässä ja nyt” ja vaikutukset voivat ulottuva aina aikuisuuteen asti. Vanhemman alkoholinkäyttö on lapsen ongelma silloin, kun se häiritsee lasta tai aiheuttaa lapselle kärsimyksiä ja haittaa lapsen kasvua ja kehitystä, lapsen normaalia arkea. Monet hakevat apua lapsuuden kokemuksiinsa vasta aikuisuudessa, kun ne nousevat pintaa esim. ahdistuksen tunteina. Vastuu siitä, että lapsi tai nuori saa tukea tilanteessa, jossa läheinen on päihteidenkäyttäjä, on kaikilla aikuisilla. Pohjois-Savossa Lapsi lasin takana- kampanjassa haluamme kiinnittää aikuisten huomiota alkoholinkäyttöön tilanteissa, joissa lapset ja nuoret ovat läsnä. 


Moni päihteitä käytävän läheinen elää asian kanssa yksin. Häpeän vuoksi aiheesta ei kerrota ystäville, sukulaisille tai työkavereille. Läheisen energia menee huolehtimiseen ja muiden läheisten auttamiseen, jolloin omat voimavarat ehtyvät. Vaikean tilanteen kanssa ei tarvitse olla yksin. Läheisen kannattaa hakea tukea ajoissa, kun voimavaroja on vielä jäljellä ja huolet eivät ole kasvaneet liian suureksi. Asiasta on hyvä puhua läheisille, ammattilisille tai hakeutua vaikka järjestöjen tai seurakuntien vertaistuen piiriin. On tärkeä tunnistaa omat rajansa ja pitää huolta omasta jaksamisesta. Tukea on saatavilla.


Valtakunnallinen päihdeneuvonta p. 0800 900 45 (24/7 maksuton ja anonyymi). Ehyt ry
Päihdelinkin keskusutelualue: Päihdelinkin keskustelualue • Näytä alue - Vilpola (paihdelinkki.fi) tai Päihdelinkin keskustelualue • Näytä alue - Kotikanava (paihdelinkki.fi)
AA:n auttava puhelin päihteiden käyttäjille p. 09 750 200. AA:lla on lisäksi useita paikallisia puhelimia
Al-Anonin auttvat puhelimet päihteiden käyttäjien läheisille 
Irti huumeista ry:n auttava puhelin antaa tukea, apua ja tietoa huumeiden käyttäjille ja heidän läheisilleen numerossa 0800 98 066 arkisin 9-15 ja 18-21 (ei pe-illat). Palvelu on maksuton
MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia. Kriisipuhelin 09 2525 011

Nollalinja on auttava puhelin lähisuhdeväkivaltaa tai naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille. Väkivalta- ja kriisityön ammattilaiset auttavat suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Nollalinja p.080 005 005 (valtakunnallinen, maksuton, auki 24/7)

Lähteet:
https://www.sttinfo.fi/tiedote/paihteita-kayttavan-laheiset-jaavat-surullisen-usein-yksin-laheistenpaiva-muistuttaa-tuesta?publisherId=69817437&releaseId=69939862
Omaisen opas - FinFami Uusimaa ry - Omaiset mielenterveyden tukena
Mitä on lasinen lapsuus? | Lasinen lapsuus
Auttavat puhelimet | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

Liikunta vaikuttaa mieleen kuten stressinhallintaan ja vahvistaa ahdistuksen ja menetysten sietämistä ja sopeutumista elämäntilanteiden muutoksiin. Liikunta tuottaa mielihyvää, iloa ja virkistymistä. Liikunnan mieleen vaikuttavia mekanismeista tiedetään vielä vähän, mutta liikunta voi vaikuttaa stressin hallintaan esimerkiksi hormonien erityksen kautta. Fyysinen rasitus lisää muun muassa kasvuhormonin, tyreotropiinin, prolaktiinin, kortikotropiinin ja kortisolin pitoisuuksia. Liikunta parantaa myös oppimista ja muistia. Hyvin suunniteltu liikunta, joka sisältää myös hyvien kokemusten ja palautteen saamista voi vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja itsetuntoa. Usein masennukseen liittyy mielihyvän tai mielenkiinnon kokemisen vähentyminen, aloitekyvyn menetys, toivottomuus ja passiivisuus. Liikunnasta voi saada helpotusta myös masennusoireisiin. Psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät tulokset ovat sitä myönteisempiä, mitä pidempään liikuntaa jatketaan.

Liikunta vaikuttaa myös sydämeen. Liikkumalla riittävästi voit saada lisää terveitä elinvuosia. Liikkuminen ennaltaehkäisee, hoitaa ja kuntouttaa monia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia. Liikunnan vaikutuksesta sydämen leposyke pienenee ja sydämen iskutilavuus suurenee. Liikunta myös alentaa tehokkaasti verenpainetta. Runsaasti liikkuvien lepoverenpaine on pienempi ja säännöllinen liikunta voi ehkäistä ikääntymiseen liittyvää verenpaineen nousua. Henkilöillä, joilla on kohonnut verenpaine, liikunta voi laskea verenpainetta lähes yhtä paljon kuin yhdellä lääkkeellä saatu muutos. Liikunta voi suurentää veren hyvän eli HDL-kolesterolin pitoisuutta pienentää veren huonon eli LDL -kolesterolin pitoisuutta.

Liikunta vaikuttaa myös ihmissuhteisiin, sosiaaliseen puoleen. Ryhmäliikunnalla on erityisen paljon myönteisiä vaikutuksia. Liikunta voi lisätä yhteenkuuluvuuden ja ystävyyden tunnetta sekä läheisyyden kokemusta. Nämä yleensä myös lisäävät motivaatiota liikkumiseen. Mikäli liikuta on sellaista, että siinä osallistujat ovat vaihtelevasti eri osallistujien kanssa yhdessä tekemisissä, lisää ystävyyssuhteita ja vähentää torjutuksi tulemista. 

Lähteet: 
Liikunta ja mielenterveys - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
Liikunnan vaikutuksia sydämen terveyteen - Sydänliitto (sydan.fi)

Rintoja kannattaa tutkia säännöllisesti, jotta mahdolliset rintasyöpään viittaavat poikkeamat havaitaan ajoissa. Suurin osa rintasyövistä todetaankin naisen itsensä löytämän muutoksen perusteella. 


Omat rintansa on hyvä tuntea ja rintojen tarkkailusta on hyvä tehdä säännöllinen rutiini. Mitä nuorempana säännöllisen tutkimisen aloittaa, sitä paremmin oppii tuntemaan rintansa ja havaitsemaan myös mahdolliset poikkeamat.


Tarkastele ja tunnustele. Tarkastele rintojen ja nännien kokoa, muotoa ja ihon väriä. Onko ihomuutoksia, vetäytymiä, kuoppia tai eritystä. Rintarauhasen tunnustelu onnistuu parhaiten kuukautisten päätyttyä, jolloin rinnat aristavat vähiten ja selinmakuulla tai suihkussa kun iho on liukas saippuasta tai vedestä. 


Tunnustele rinnat ja kainalot joka puolelta järjestelmällisesti painellen sormet suorina ja yhteen liitettyinä. Tutki molemmat rinnat siten, että käsi on vuoroin ylhäällä, käsi suorana sivulla ja alhaalla vartalonmyötäisesti. Jos löydät kyhmyn, rinnan muodossa muutoksia, ihon sisäänvetäytymiä, ihottumaa tai rikkouman nännipihassa, nännin sisäänvetäytymän tai eritettä nännistä tai rinnan punoitusta tai turvotusta, varaa aika lääkäriin. 


Kaikki löytyneet kyhmyt eivät ole vaarallisia, mutta jos löydät jotain poikkeavaa, pitää ne tarkistuttaa, joten varaa tällöin aika lääkäriin. Rintasyövän yleisin oire on kivuton kyhmy rinnassa, se ei aina kuitenkaan tarkoita syöpää. 


Tutustu Syöpäjärjestöjen esitteeseen: Tutki rintasi Syöpäjärjestöt_rintaesite_180919.pdf (amazonaws.com) 
Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen kehittämispäällikkö, Heidi Kolehmainen kertoo aiheesta myös tallenteella 

Terveisin 
Säde Rytkönen
Hyvinvointikoordinaattori
PSSHP, HYTE-tiimi

Ikääntyessä on yhä tärkeämpi kiinnittää huomiota ruoan ravitsemukselliseen laatuun ja hyvä on myös seurata painon kehitystä, jotta voi arvioida energiansaannin riittävyyttä. Jos paino pysyy vakaana, energiatarve ja -kulutus ovat tasapainossa. Tärkeää on saada energiaa kulutustaan vastaavasti. 


On hyvä kiinnittää huomiota ruoan ravitsemukselliseen laatuun eli siihen, että saa riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita. Tarvittaessa ruokavaliota on täydennettävä elintarvikkeilla, monivitamiini-kivennäisainevalmisteella tai täydennysravintovalmisteilla. 


Energiantarpeen väheneminen ikääntyessä edellyttää huomion kiinnittämistä riittävään proteiinin saantiin. Sairaudet ja akuutit stressitilanteet, kuten leikkaus, lisäävät proteiinin tarvetta. Proteiinin lisäksi on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ikääntyneenä saa riittävästi energiaa. Ilman riittävää energiansaantia ruoan proteiini käytetään elimistössä energianlähteenä eikä se tue lihasmassan säilyttämistä. 


Hiilihydraattien lähteistä on hyvä suosia kuitupitoisia vaihtoehtoja. Suositeltavia ovat täysjyväviljatuotteet, kasvikset, marjat ja hedelmät, koska ne sisältävät kuidun ohella myös vitamiineja, kivennäisaineita ja muita suojaravintoaineita, kuten flavonoideja. Ikääntyneillä ravintokuidun merkitys suolen toiminnan edistämisessä korostuu. Jotta ravintokuidun saanti ruokavaliosta on riittävää, tulee ruokavalioon sisällyttää täysjyvävalmisteita, juureksi, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä ja rajoittaa sokerin ja runsaasti sokeria sisältävien ruokien ja juomien käyttöä. 


Terveyden ylläpitämiseksi on suositeltavaa käyttää pehmeitä rasvoja eli juoksevia kasviöljyjä esim. rypsiöljy ja oliiviöljyä. Pehmeitä rasvoja sisältävät myös kasviöljypohjaiset kasvirasvavalmisteet, kala, pähkinät ja siemenet.  Lisäksi tulisi rajoittaa kovien rasvojen käyttöä. Kovaa rasvaa sisältävät rasvaiset maitovalmisteet, juustot, voi ja muut voita sisältävät levitteet, liha ja makkarat, kookosrasva ja -öljy sekä kovilla rasvoilla, kuten voilla leivotut leivonnaiset. 

 

Lähde: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139415/THL_OHJ_4_2020_Vireytt%c3%a4%20seniorivuosiin_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Terveisin 
Säde Rytkönen
Hyvinvointikoordinaattori
PSSHP, HYTE-tiimi

Luontoympäristö tarjoaa useita mahdollisuuksia niin mielenterveyden kuin yleisen hyvinvoinnin edistämiseen.


Luonnon voi tuoda omaa arkeen monin tavoin, myös pienillä teoilla. Esimerkiksi tietokoneen taustakuvan vaihtaminen luontoaiheiseksi riittää. Kotia voi sisustaa viherkasveilla. Luonto näkyy usein myös kodin ikkunasta, kun sitä pysähtyy katsomaan. Ikkunan avaaminen tuo happea ja kohta kevään tuoksua sisään.  


Parhaiten luonnon hyvinvointivaikutuksia saadaan luonnossa itse toimien. Hyvinvointivaikutusten saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse lähteä eräretkelle. Jo lyhyet käynnit puistoissa ja metsäpoluilla tuottavat suotuisia vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin


•    Verenpaine laskee ja jo noin 15—20 minuuttia luonnossa oleskelua auttaa laskemaan verenpainetta. Verenpainetta alentava vaikutus tulee esimerkiksi istumalla luonnossa tai rauhallisessa puistoympäristössä
•    Fyysiset oireet vähenevät. Ihmisen rentoutuessa jännittyneisyydestä ja huonoista työskentelyasennoista aiheutuvat fyysiset oireet vähenevät. Esimerkiksi päänsärky voi kaikota luonnossa liikkuessa
•    Stressi lievenee. Luonto vaikuttaa myönteisesti kiireiseen elämään ja tietotulvaan joutuneeseen ihmiseen. Luontoliikunta voi vaikuttaa positiivisesti myös stressin heikentämään vastustuskykyyn.
•    Luonto piristää mieltä. Se auttaa unohtamaan arjen huolet ja murheet.
•    Luonto houkuttelee liikkumaan myös uudestaan, eikä vaadita mitään urheilusuorituksia.
•    Jo luonnon näkeminen ja kuuleminen saa aikaan positiivisia vaikutuksia. Luontokuvat ja -äänet voivat lievittää kipua ja kohentaa mielialaa
•    Luontoympäristö vaikuttaa positiivisesti vuorovaikutukseen. Luonnon avulla suhde omaan itseen ja muihin ihmisiin koetaan myönteisemmäksi.


Kannattaa lähteä kokeilemaan, kohti kevättä kulkien. Paljon lisää tästä ja muustakin tärkeistä aiheista Mielenterveystalossa. Mielenterveystalo.fi - Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/default.aspx

Terveisin,
Helena Törmi
Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori
Pohjois-Savon HYTE- tiimi

Pohjois-Savossa meidän tulisi jokaisen huolehtia terveyttä edistävän liikunnan sisältymisestä päiväämme. Runsas, pitkäkestoinen ja yhtäjaksoinen istuva elämäntapa on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä ja tällä on todettu olevan muista elintavoista riippumattomia haitallisia yhteyksiä terveyteen. Meillä onkin ihan kansalliset suositukset olemassa istumisen vähentämiseksi, joka kehottaa välttämään runsasta istumista ja paikallaanoloa aina kun mahdollista. Suosituksen nimi onkin Istu vähemmän - voi paremmin!  

Lasten pitkäaikainen istuminen heikentää lasten terveyttä ja lisää muun muassa tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Vanhempien tuleekin tarjota lapselle mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen, innostaa ja kannustaa liikkumaan ulkona ja sisällä. Aikuisella on vastuu, että lapsi ei vietä liikaa aikaa istuen. Lasten ja nuorten kanssa on hyvä sopia pelisäännöt ruutuajan käytöstä niin ettei tule yhtäjaksoista istumista tuntia enempää yhdellä kertaa.  

Vanhempien kannattaa kannustaa nuoriaan hyötyliikuntaan, kulkemiseen aktiivisesti kävellen tai pyöräillen kouluun, harrastuksiin ja kavereiden luokse.  

Kouluissa istumista voi vähentää oppituntien aikana jaloittelemalla ja vaihtelemalla istumisasentoja ja kannustaa aktiiviseen liikkumiseen välitunneilla.  

Aikuisilla työ on usein fyysisesti kevyttä ja paljon istumista sisältävää. Myös vapaa-aika saattaa sisältää istumista. Yli yhdeksän tunnin päivittäinen istuminen on yhteydessä lihavuuteen ja unen riittämättömyyteen. Istuminen on myös suolistolle hankala asento. Erityisesti ruokailun jälkeen on hyvä lähteä pienelle kävelylenkille, jotta ruoansulatus aktivoituu.  

Päivään kannattaakin lisätä erilaisia toimintoja, jotka lisäävät arjen aktiivisuutta. Hyviä ohjeita ovatkin seuraavat:  

  • Tauota pitkiä istumisen jaksoja 
  • Seiso aina kun puhut puhelimessa 
  • Vaihtele asentoja, aktivoi kehoa myös istuma-asennossa: jännitä pakara- ja reisilihaksi, koukistele ja pyörittele nilkkoja, kierrä ylävartaloa, venyttele kylkiä 
  • Nouse seisomaan muutaman kerran tunnissa ja liikuskele kevyesti ja samalla virkistyt! 
  • Käytä portaita 
  • Kävele kouluun, töihin, harrastuksiin, kauppaan tai muille asioille 
  • Sopisiko sinulle työpöytä, jonka voi nostaa seisontapisteeksi osaksi päivää 
  • Vapaa-ajalla tauota istumista ja liikuskele esim. Tv:n mainoskatkojen aikana 

Ikäihmisillä kaatuminen on sitä todennäköisempää mitä enemmän istuu. Onkin tärkeä pitää yllä fyysistä toimintakykyä, erityisesti lihasvoimaa ja tasapainoa harjoittavaa liikuntaa, joka vähentää samalla kaatumisriskiä. 

Sisällytä arkeen liikkumista; kävelyä, pihatöitä, kotitöitä jne. Ulkoilulenkki parantaa myös mielen hyvinvointia.  


Lähteet 

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu ISTU VÄHEMMÄN - VOI PAREMMIN! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. 2015: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3726-0 

Suositukset istumisen vähentämiseen - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi): https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suositukset-istumisen-vahentamiseen/

Terveyskylä, painonhallintatalo.fi Istumisen vähentäminen. https://www.terveyskyla.fi/painonhallinta/itsehoito/liikunta/istumisen-v%C3%A4hent%C3%A4minen 

Säde Rytkönen, 

Hyvinvointikoordinaattori, PSSHP 

Pohjois-Savon HYTE- tiimi 

Pohjois-Savolaista aikuisista kolmasosan (n. 32%) on arvioitu käyttävän alkoholia yli riskirajan. Mitään yleistä turvarajaa alkoholinkäytölle ei voida asettaa, mutta kohtalaisen riskin raja on naisilla 7 annosta viikossa ja miehillä 14 annosta viikossa. Vaikka riskirajat alittuisivat, kannattaa miettiä, onko oma juominen viime aikoina lisääntynyt. 


Usein pidämme itseämme ihan ”tavallisena alkoholinkäyttäjänä”, mutta omaa suhdetta alkoholiin on hyvä välillä pysähtyä pohtimaan, myös muulloinkin kuin tammikuussa. Oletko huolestunut alkoholinkäytöstä? Haluatko kohtuullistaa sitä? Tai oletko ylipäätään tyytymättömiä nykyiseen alkoholinkäyttöösi? Pohdinnan tukena voit käydä tekemässä testin, joka antaa myös palautteen alkoholinkäyttöösi liittyen Alkoholin käytön riskit - AUDIT | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)


Tammikuun Tipaton tammikuu -kampanja kannustaa myös pohtimaan syitä oman alkoholin käytön taustalla ja kannustaa kyseenalaistamaan omia alkoholin käyttöön liittyviä tottumuksia. 
Päihdelinkin ”Uusi alku”- antaa tietoa ja työvälineitä alkoholinkäytön lopettamiseen ja myös vähentämiseen. Uusi alku - 30 päivää ilman alkoholia | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi).

Lähteet:

Ehyt ry: Tipaton - EPT-verkosto
Päihdelinkki: Juomisen riskirajat | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi); 
Uusi alku - 30 päivää ilman alkoholia | Päihdelinkki.fi (paihdelinkki.fi)

Terveisin Pohjois-Savon HYTE-tiimi

Helena Törmi

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

On arvioitu, että ihminen tekee yli kaksisataa ruokaan liittyvää päätöstä päivässä. Se on aika paljon! Ruokaympäristö vaikuttaa siihen, millaisia päätökset ovat ja ohjaavat sitä, mitä, milloin, missä ja kuinka paljon syödään. Toistuvista päätöksistä tulee vähitellen tapoja. Ruokatottumusten muotoutuminen alkaa jo varhain lapsuudessa ja aikuisilla on valta päättää siitä, mihin suuntaan ruokatottumukset kehittyvät.  

Ruokaan liittyvät tuoksut, kuvat ja äänet herättävät halun syödä. Tietynlaisten ruokien syöminen yhdistyy usein tietynlaisiin tilanteisiin ja ympäristöihin, jolloin tilanne tai ympäristö sellaisenaan voi toimia syömiseen johtavana herätteenä.  

Mikäli halutaan aikaansaada ruokakäyttäytymiseen muutosta, tarvitaan myös sellainen ympäristö, joka tukee sen toteutumista. Kun on tarjolla terveellistä ja monipuolista ruokaa säännöllisin väliajoin, on hyvät edellytykset terveellisiin ruokatottumuksiin ja normaalipainoisuuteen. Ruokaympäristö, joka altistaa toistuvasti energiatiheälle ja ravitsemuksellisesti heikkolaatuiselle ruoalle sekä epäsäännölliselle syömiselle, lisää riskiä ylipainoisuuteen. Pidetään siis kasviksia ja hedelmiä aina tarjolla.  

Vanhemmilla on suuri vaikutus siihen, miten ja mitä lapset syövät. Kotona saatavilla olevien epäterveellisten ruokien on osoitettu ennustavan epäterveellisempää ruokavaliotyyliä. 

Perheessä olisikin tärkeä panostaa yhteisiin ruokahetkiin, terveellisiin ruokavalintoihin, ateriarytmin säännöllisyyteen ja terveellisiin välipaloihin. Ruokaa ei tulisi käyttää palkitsemiseen tai mielipahan ja kielteisten tunteiden lievittämisen välineenä. Kiinnitetään huomiota ruokaympäristöön myös kotona, terveellisten vaihtoehtojen tarjolla olemiseen ja saatavilla olemiseen.  

Juhlapyhistä on lupa kuitenkin nauttia ja syödä syyllistämättä itseään. Joulu on juhla ja tällöin on lupa istua alas ja nauttia joulun ruoista. Syöminen on myös sosiaalinen tilanne. Ruoka kerää meidät yhteisen pöydän ääreen. Ruoasta nauttiminen yhdessä muiden kanssa on osa terveellisesti ja monipuolisesti syömistä. Joulun ruokapöydässä vallitsee syömisen ilo. Ruokaa ei silloin jaotella hyvää ja pahaan tai terveelliseen ja epäterveelliseen, vaan kaikki ruoka on neutraalia. Anna itsellesi jouluna lupa nauttia kaikesta, mistä itse tykkäät. Iloitaan yhdessä ruokailemisesta ja syyllisyydestä vapaasta syömisestä, myös joulupyhien ulkopuolella. Jos ruokavalio on arkisin kunnossa, ateriarytmi säännöllinen ja syöminen fiksua, ei joulun ajan syömisillä ole vaikutuksia terveydentilaan tai kehoon.  

Lähde: Suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristö ja toimenpide-ehdotukset sen kehittämiseen terveyttä edistäväksi (valtioneuvosto.fi) 

Jouluisin terveisin

Säde Rytkönen 

Pohjois–Savon hyvinvointikoordinaattori 

Pohjois-Savon HYTE- tiimi 

Tässä vinkit joulunajan touhujen ja tohinan keskelle rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Älä suorita rentoutumista. Joutilaisuus ei saa muuttua pakonomaiseksi tai ahdistavaksi, sillä sen ideana on juuri se, että irtautuu tavoitteellisuudesta.

Tee vain yhtä asiaa kerrallaan  

Jos esimerkiksi viettää laatuaikaa perheen kanssa, keskity siihen. Jätä digilaitteet syrjään ja ole läsnä tässä hetkessä. Perhe on jatkuvasti muuttuva, ja hetket kiitävät ohi. Nauti tästä vaiheesta ja anna huomiosi olla hetkessä.

Hemmottele itseäsi

Hoida kehoa ja mieltä hyvältä tuntuvilla tavoilla. Sauno, käy hieronnassa, ehkä avantouinnissa tai kylvyssä. Lue mielenkiintoista kirjaa, tapaa ystäviä, katsele ja aisti luontoa. Liiku ja keskity hengitykseen aina välillä.

Ota torkut

Päiväunet voivat tehdä ihmeitä keholle ja mielelle. Pienet unet lisäävät valppauttasi, parantavat muistia ja kohottavat mielialaasi. Kaiken lisäksi olosi on todella rentoutunut torkkujen jälkeen.

Leiki lasten ja lemmikkien kanssa

Eläimillä on taito tuoda ihminen läsnäolon tilaan, koska eläimet ovat aina läsnä tässä hetkessä. Eläimet eivät mieti seuraavaa hetkeä tai mennyttä, ja siksi eläinten kanssa vietetty aika laskee myös tehokkaasti stressitasoja. Lasten kanssa leikkiessä kannattaa antautua hetkelle kykyjensä mukaan ja antaa tilanteen viedä. Hupsutella ja nauraa.

Kyläile ja kohtaa ihmisiä sopivassa määrin, mikä hyvältä tuntuu

Jos poikkeusajan jälkeen tuntuu mukavalta tavata koko suku ja se on mahdollista, järjestä tapaamisia. Mutta kunnioita myös toisten ihmisten sosiaalista tarvetta. Osa ihmisistä kaipaa enemmän yhdessä oloa ja toiset vähemmän.

Vinkit löytyvät Sydänliiton sivustolta 5 vinkkiä rentoutumiseen ja joutenoloon joululomalla - Sydänliitto (sydan.fi).  

 

Vinkin kokosi Helena Törmi, Pohjois-Savon ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

Jouluisin terveisin koko Pohjois-Savon HYTE-tiimi