RRP Arjen ilo ja tuki -projektissa keskeisintä on yhteistyö hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen kuin muidenkin toimijoiden kesken. Hankkeen silmin yhteistyötä voi tarkastella monelta tasolta ja eri näkökulmista; tarkastellaan tässä kohtaa hyvinvointialueen asiakastyötä tekevien ammattilaisten näkökulmaa tekemämme kyselyn kautta.

Miltä yhteistyö sitten näyttää hyvinvointialueen ammattilaisten silmin? Toteutimme hyvinvointialueen asiakastyötä tekeville ammattilaisille kyselyn, jossa teemana oli muiden toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistävään (hyte-)toimintaan ohjaaminen sekä yhteistyön sujuvuus eri toimijoiden välillä. Vastauksia saatiin 134 ympäri hyvinvointialuetta eri palveluista. 

Ohjaamista hyte-toimintaan tapahtuu kyselyn mukaan viikoittain tai useammin yli puolella (54,1 %) vastanneista, sosiaalihuollon työntekijöillä hieman useammin verrattuna terveydenhuollon työntekijöihin. Hyte-toimintaan asiakkaita ei ohjaa lainkaan noin joka kymmenes vastaaja. Kysyttäessä heiltä ohjaamattomuuden syitä, kaikki totesivat hyte-toiminnan tuntemattomuuden olevan vähintään yksi syistä. Vastaavasti sen, ettei aikaa ole käytettävissä asiakastyössä, vastasi syyksi hieman alle 40 %. Eniten ohjausta tapahtuu kyselyn mukaan liikuntapalveluiden piiriin – ymmärtäväthän alueemme liikuntatoimijat olevansa keskeinen yhteistyön taho muiden tärkeiden toimijoiden rinnalla?

Kysyttäessä ylipäätään ajatuksista hyte-toimintaan ohjaamisesta, olivat kommentit varsin positiivisia, toki kriittisiä kehitysehdotuksia myös esitettiin. Yhtenä tärkeimmistä teemoista avovastauksissa nostettiin esille hyte-toiminnan ja/tai toimijoiden tuntemattomuus (”Vaikea ohjata, kun ei tiedä, mitä palveluja on saatavilla.”). Kysyttäessä sitä, mistä tietoa kyseisistä palveluista haluttaisiin saada, vei digitaalinen alusta kirkkaan voiton (90,2 %). Hyvinä seuraajina tulivat myös verkostot (48,5 %) sekä kuntien ja järjestöjen infotilaisuudet tai muut tapahtumat (43,9 %). Avovastausten perusteella yhteen paikkaan kerätyn tiedon nähdään helpottavan ohjaamista asiakastyössä, mutta yhteistyötä kaivataan muillakin tavoin (”Jos työajalla vaikka tapais josku jonkun järjestöedustajan, ois hyvä”). Erityisesti terveydenhuollon ammattilaiset kokevat tiedon samisen hyte-toiminnasta haastavaksi tällä hetkellä.

Yksikkötasolla yhteistyötä kerrottiin olevan säännöllisimmin kuntien kanssa (kuukausittain tai useammin 54,8 %) ja seuraavaksi säännöllisintä järjestöjen kanssa (47,4 %). Seurakuntien kanssa yhteistyö oli pääosin harvemmin toteutuvaa tai satunnaista (42,9 %), tai sitä ei ollut lainkaan (26,3 %). Yleisimmät yhteistyön muodot ovat yhteinen asiakastyö (60,6 %), neuvonta ja ohjaus sote-palveluihin (53 %) sekä neuvonta ja ohjaus kunnan, seurakuntien tai järjestöjen toimintaan (51,5 %).

Tällä hetkellä hyvinvointialueemme ammattilaiset antavat hyte-toiminnan tuntemiselleen arvosanaksi 3 (asteikolla 1-5, keskiarvo). Miten käännämme tämän kiitettäväksi vitoseksi?

Blogin kirjoitti:

Lilli Martikainen

Projektipäällikkö, RRP Arjen ilo ja tuki

Hyte- ja osallisuuspalvelualue