Hyte-työ banneri
Sisältöjulkaisija
Pakka-toimintamalli on paikallisten alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitetty menetelmä. Pakka-mallin mukaisella työllä voidaan parantaa ikärajavalvontaa myyntipaikoissa, vähentää alaikäisten alkoholin ja nikotiinituotteiden saatavuutta, tukea alaikäisten raittiutta ja vaikuttaa asukkaiden asenteisiin alaikäisten juomisesta sekä tiukentaa päihtyneille anniskelua ravintoloissa. Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa käytännössä? Jos lähdemme kulkemaan vuotta 2023 eteenpäin ja kuvitellaan, että meillä on osaamista, aikaa, rahaa ja hyvää tahtoa. Miltä ensi vuoden PAKKA- toiminta voisi näyttää?
Tarjontaryhmä
Pohjois-Savossa kokoontuu säännöllisesti alueen yhteinen tarjontaryhmä, joka linjaa tärkeimmät PAKKA- asiat ja toiminnat sekä arvioi tehtyä toimintaa. Kunnat ovat muodostaneet myös omia, pienempiä ryhmiä, joissa on mahdollista käsitellä asioita enemmän paikallisesti. Tarjontaryhmä tarkoittaa käytännössä sitä, että kutsutaan PAKKA-toimintaan liittyvät tahot yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan päihdetilanteesta ja erityisesti siitä, miten vaikutetaan päihteiden saatavuuteen eli tarjontaan. Pöydässä istuvat elinkeinonharjoittajat (kaupat, kioskit, huoltamot, ravintolat, Alko), viranomaistahot (alkoholitarkastaja, terveystarkastaja, poliisi) ja kunnan eri toimijoita, muitakin tahoja (Veikkaus) sekä järjestötoimijoita. Mukaan on saatu myös median edustaja.
Päihdetilannekysely
Tammikuussa käsittelemme marraskuussa 2022 toteutetun Päihdetilannekyselyn tulokset. Kyselyssä alueemme asukkaat kertovat, miltä päihdetilanne näyttää ja mitkä keinoja ehkäisevässä päihdetyössä tulisi erityisesti käyttää. Toivottavasti tulokset osoittavat, että kaupoissa ikärajavalvonta toimii hyvin, terveydenhuollossa on kysytty päihteiden käytöstä ja nuorten päihteidenkäyttö olisi vähäistä. Kiinnostavia ovat asukkaiden esille nostamat toimenpiteet ehkäisevään päihdetyöhön. Kunnat saavat itselleen kuntakohtaiset tulokset kunnan ehkäisevän päihdetyön käyttöön. Paikallisissa lehdissä kerrotaan kyselyn tuloksista. Kouluissa ja oppilaitoksissa käydään tuloksia nuorten kanssa läpi ja vanhemmat keskustelevat tuloksista vanhempainilloissa.
Kuntalaiset mukaan
Kuntalaisille järjestetään keskustelufoorumeita. Yhteisen keskustelun avulla kuntalaiset saadaan mukaan PAKKA- toimintaan ja esimerkiksi sosiaalinen kontrolli vahvistuu. Jatkossa kaupan ulkopuolella huomioidaan alkoholin välittämiseen liittyvät toimet herkemmin ja poliisin vihjepuhelimeen otetaan tarvittaessa yhteyttä. Kaupan kassa saa kehuja asiakkaalta, kun kassahenkilö on kysynyt nuoreltanäyttävältä tupakanostajalta paperit. Tai huomautuksen, jos ei kysynyt. Vartija ohjaa ystävällisesti selvästi humaltuneen asiakkaan kaupasta ulos, eikä asiakkaan tilannettaan pahenneta myymällä alkoholia. Kauppias saa kehuja, kun alkoholittomien oluiden ja muiden alkoholittomien juomien tarjonta kaupassa on parantunut. Tuotteet ovat myös näyttävästi esillä. Ja kesällä kylmäkaapissa on myös alkoholitonta tarjontaa! Talvipakkasella paikallisen huoltoaseman omistaja kutsuu, yhdessä nuorisotyöntekijöiden kanssa nuoret kaakaolle ja jutellaan!
Ostokokeet
PAKKA- tarjontaryhmässä päätettiin, että vuonna 2023 toteutetaan ostokokeet, jossa nuorelta näyttävät täysi-ikäiset nuoret yrittävät ostaa alkoholia, tupakkatuotteita tai raha-arpoja ilman papereita. Kaikissa kunnissa saadaan ostokokeita tehtyä. Kiitokset paikallisten oppilaitosten yhteistyölle ja siellä opiskeleville nuorille. Tulokset käydään läpi tarjontaryhmässä ja tulokset kertovat, että ikärajavalvonta toimii hyvin.. Diplomi vastuullisesta myynnistä arvotaan ja luovutetaan kauppiaalle. Jos tuloksissa olisi myyntiä siten, että papereita ei olisi juurikaan kysytty, keskustellaan ko. liikkeen kanssa erikseen ja tarjotaan asiaan liittyvää koulutusta.
Ravintolayhteistyö
Keväällä useissa kunnissa on suunnitteilla uusia ravintoloita ja terasseja. Lupaviranominen ottaa yhteyttä kuntaan ja siellä sovittuun yhdyshenkilöön. Asukkaille annetaan mahdollisuus ilmaista näkemyksensä anniskelupaikkojen ja vähittäismyyntipisteiden sijainnin sopivuudesta alueelle. Näihin lupalausuntoihin yhdyshenkilö kerää tietoja kuntalaisia, mm. taloyhtiön hallitukselta, asukasyhdistykseltä, tulevan ravintolan läheisestä päiväkodista, koulusta sekä muissa tarvittavista tahoista. Kysyttäessä etukäteen, vähenevät valitukset jälkikäteen. Kunnan Pakka- yhdyshenkilö sopii myös useiden ravintoloiden kanssa siitä, että ravintiloissa toteutetaan terassiarvioinnit loppukesällä.
Älä välitä- kampanja
Keväällä koulun päättäjäisviikonloppuna kaikissa kunnissa lähtee Wilmaviesti kotiin. Vanhempia muistutetaan siitä, ettei alaikäisille saa ostaa alkoholia ja että nuoret tarvitsevat valvontaa koulun päättäjäisjuhlintaan. Vanhempia toivotaan myös jalkautumaan nuorten pariin esim. kaduille. Kampanja toistetaan vielä syksyllä, kun koulun taas alkavat. Kesällä PAKKA- toiminta voi jalkautua kesätapahtumiin ja festareille…myös meidän aikuisten pariin.
Muutaman ravintololan kanssa toteutetaan vielä syksyllä opiskeijoiden alkujuhlinnoissa nuorten vapaaehtoinen puhallutus -tempaus, jossa nuoret saavat halutessaan mitata promillelukemat ravintolaillan jälkeen humalatilan voimakkuuden tarkistamiseksi.
Niin vuosi jo alkaa olla lopuillaan. Pikkujoulujen aikaan toteutuu vielä ”Joulun tähti, älä sammu”- kampanja jalkautumalla pikkujouluihin yhteiseen keskusteluun aikuisten alkoholin käytön kohtuullisuudesta, myös juhlinnan yhteydessä
Paljon opitaan ja opitaan tekemään yhdessä, päihteiden tarjontaan vaikuttavaa toimintaa. Vuoden 2023 arvioinnin jälkeen alamme piirtämään vuoden 2024 PAKKA- vuosikelloa. PAKKA- toimintaan saamme hyvän tuen jatkossakin valtakunnalliselta PAKKA- verkostolta (THL).
Helena Törmi, ehkäisevän mielentereys- ja päihdetyön koordinaattori, HYTE- tiimi, PSSHP
Lähde: Pakka-toimintamalli ehkäisevään päihdetyöhön - THL
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 BlogiPohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 Blogi7.11.2024 Blogi
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
Julkaistut 7.11.2024
TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.
Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.
Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Kuva: TEAviisari
Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?
- Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
- Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
- Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
- Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
- Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
- Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)
Mitä voisi vielä kehittää?
- Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
- Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
- Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
- Kuntien pallokenttien määrää (25/100)
Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:
Heikentynyt tulos:
- Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
- Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69
Parantunut tulos:
- Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
- Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
- Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.
Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
-
“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi8.10.2024 Blogi
“Onko tää joku projekti?”
Julkaistut 8.10.2024
Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?
Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein)
Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa.
Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.
Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen!
Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista