Sisältöjulkaisija

Pohjois-Savon ensimmäiset lakisääteiset HYTE-neuvottelut pidettiin 5.6.2023

Sote järjestämislain mukaan hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen on myös edistettävä HYTE-työtä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä alueensa kuntien sekä muiden edellä mainittujen toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta (HYTE-neuvottelut). Lain mukaan kunnan on osallistuttava näihin neuvotteluihin. 

HYTE-neuvottelut toteutettiin kyselyn ja työpajan keinoin HYTE-neuvottelukunnassa


Pohjos-Savossa HYTE-neuvottelut kuuluvat aluehallituksen nimittämän HYTE-neuvottelukunnan tehtäviin. Jo huhtikuussa neuvottelukunnassa käytiin läpi HYTE-neuvottelujen pohja-aineisto eli Pohjois-Savon hyvinvointikertomus ja -suunnitelma vuosille 2021–2025 ja varsinaisena neuvotteluaineistona toimiva hyvinvoinnin vuosiraportti vuodesta 2022. HYTE-neuvottelukunnan jäsenet ohjeistettiin kokoamaan organisaationsa väkeä yhteen ja käymään läpi HYTE-neuvottelujen aineisto ja vastaamaan sähköiseen kyselyyn ennen varsinaisia kesäkuussa käytäviä HYTE-neuvotteluja. Kyselyn vastaukset olivat osa HYTE-neuvotteluja.  

Kyselyllä kartoitettiin vastaajaorganisaatiotahon näkemyksiä HYTE-työn painopisteistä ja tavoitteista sekä niiden painotuksista. Lisäksi kysyttiin, ovatko hyvinvointityön tavoitteet selkeitä, toimenpiteet riittäviä tai pitäisikö joitakin toimenpiteitä vahvistaa ja HYTE-työn seurantaa kehittää. Lopuksi kysyttiin näkemyksiä yhteistyörakenteesta, ovatko ne kunnossa ja onko HYTE-yhteistyö vastavuoroista eri toimijoiden kesken. Kyselyyn vastasi lähes kaikki kunnat (16 / 19 kuntaa), yksi oppilaitos, kolme hyvinvointialueen toimialuetta ja kaksi sidosryhmätoimijatahoa. 

Toteutetun kyselyn vastauksia ja hyvinvoinnin vuosiraporttia 2022 käytettiin pohjana lakisääteisille HYTE-neuvotteluille (612/2021, 7.4§), jotka käytiin 5.6. työpajatyöskentelynä HYTE-neuvottelukunnan toimesta.  
Työpajoissa pohdittiin kyselyn pohjalta nousseita asioita: 

  • Miten haluaisit tarkentaa tai selkeyttää tavoitteita?
  • Mitä toimenpiteitä pitäisi lisätä tai vahvistaa? Miten lähtisit niitä omassa organisaatiossasi edistämään?
  • Miten kehittäisit yhteistyötä käytännössä?
  • Miten konkreettisesti voimme kehittää seurantaa?

 

Neuvotteluissa korostettiin erityisesti vanhemmuuden tuen ja osallisuuden merkitystä sekä alleviivattiin vaikuttavien menetelmien merkitystä.  


HYTE-neuvotteluissa tuotiin esille, että HYTE-painopisteistä (ks. kuva 1) tulisi painottaa erityisesti mielen hyvinvoinnin ja riippuvuuksien ehkäisyä (68,2 % vastanneista organisaatiotahoista). Puolet (50 %) oli sitä mieltä, että tulisi painottaa osallisuuden vahvistamista ja yksinäisyyden vähentämistä ja itsestä huolehtimisen ja terveellisten elintapojen edistämistä. 

 


Kuva 1: Pohjois-Savon painopisteet (oranssilla) ja hyvinvointitavoitteet (sinisellä) vuosille 2021-2025 


Hyvinvointitavoitteet koettiin pääasiassa selkeiksi (ks. kuva 1). Tavoitteista tulisi painottaa erityisesti seuraavia: 

  • Mielenterveys vahvistuu (erit. lapset ja nuoret) 68,2 %
  • Vanhemmuustaidot vahvistuvat 59,1 %
  • Terveyttä edistävä liikunta lisääntyy (erit. 2.aste ja matalan koulutustason naiset, ikäihmiset) 40,9 %
  • Kuntalaisia osallistavat ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävät toimintatavat ovat käytössä 40,9 %

Edellä mainittuja painotuksia perusteltiin sillä, että mielenterveysongelmat ovat nuorten työkyvyttömyyden keskeisiä syitä ja arkiliikuntaa tulisi saada jokaisen elämään. Lisäksi korostettiin, että vain hyvinvoivat vanhemmat kykenevät huolehtimaan lapsistaan ja lähiyhteisöstään: Terveyttä edistävät elämäntavat opitaan jo lapsuudessa ja siksi vanhemmuuden tukemiseen pitää panostaa. 

Ne, jotka kokivat, että tavoitteita olisi hyvä selkiyttää, toivoivat tavoitteiden määrän rajaamista ja priorisointia. Lisäksi olisi hyvä selkeyttää, “kuka tekee, mitä tekee ja miksi tekee.” Hyvinvointitavoitteet koettiin osin erimitallisiksi. 

Lisäksi tuotiin esille, että 

  • yhdyspintoja on selkeytettävä, tällöin eri toimijoiden roolitkin selkeytyvät. 
  • hyvinvointialueella on tärkeä selkeyttää sitä, mitä HYTE on sotessa
  • myös sukupuolierot on huomioitava asukkaiden hyvinvoinnin tilassa ja
  • asukkaiden resilienssin vahvistamisen voisi nostaa hyvinvointitavoitteeksi

 

HYTE-tavoitteiden toimenpiteet koettiin riittävinä enemmistön mielestä (57 % vastanneista). Vastauksissa toivottiin, että etsittäisiin vaikuttavimmat menetelmät käyttöön, mutta huomioitaisiin silti myös hyvät käytännöt ja niiden jakaminen. Lisäksi pilotointeja tarvitaan aina. Toimenpiteiden toteutukseen osa kaipaisi vastuutahojen määrittelyä tarkemmin. Lisäksi kaivattiin lisää tietoa, resursseja ja tukea toimenpiteiden toteutukseen. Osallistavia toimintatapoja kaivattiin erityisesti yksinäisyystyöhön. 

Tarvittaessa HYTE-toimenpiteisiin sitouttamista voitaisiin edistää sopimuksin. Toimenpiteiden edistämiseksi kaivattiin vahvempaa ohjausta. Hyvien käytäntöjen jakoa toivottiin vahvistettavan, sillä naapurin esimerkki voisi toimia inspiraationa omaan organisaatioon. Myös THL:n vaikuttavien menetelmien portaalin tilanne esittelyä kaivataan.

Yli puolet HYTE-neuvottelujen organisaatiotahoista (52,4 %) koki, että Pohjois-Savon HYTE-rakenne (ks. kuva 2) on kunnossa ja lähes neljäsosan (23,8 %) mielestä rakenne on melko hyvä. Kolmasosa oli kuitenkin sitä mieltä, että rakenteessa on vielä kehitettävää. Erityisesti toivottiin, että työnjako olisi nykyistä selkeämpi. Toivottiin myös yksittäisten palvelujen, esimerkiksi kirjastojen ja kansalaisopistojen näkymistä HYTE-rakenteessa. Osa koki, että HYTE-rakenteen toimivuutta on vielä liian aikaista arvioida. 

 


 

Kuva 2: Pohjois-Savon HYTE-rakenne 2023

Tuotiin esille myös koko hyvinvointialueen rakenteeseen liittyviä kommentteja; muun muassa peräänkuulutettiin hyvinvointialueen yhteystietojen kuntoon saattamista, toivottiin yhdyspintojen hahmottamista sen suhteen, mikä kenenkin rooli on eri asioiden edistäjinä, sekä toivottiin hyvinvointialueen eri toimialojen asiantuntijoiden nykyistä vahvempaa tukea kuntien HYTE-työhön.


Pohjois-Savo on HYTE-työn edelläkävijä


HYTE-neuvotteluissa selvitettiin eri organisaatiotahojen näkemyksiä HYTE -yhteistyön vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Lähes kaikkien mielestä (90,5 %) HYTE-yhteistyö on vastavuoroista eri toimijoiden kesken.

Pohjois-Savon HYTE-yhteistyössä koettiin toimivaksi (ks. kuva 3) yhteinen tahtotila edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja selkeä HYTE-rakenne HYTE verkostoineen, joka mahdollistaa yhteistyön. Vastausten perusteella toimivaa on myös ehkäisevä päihdetyö, tiedolla johtaminen, HYTE-neuvottelukunta sekä HYTE-tiimi tuki ja viestintä kuntiin. Pohjois-Savon HYTE-työ koettiin edelläkävijäksi. 

 


 

Kuva 3: Mikä on Pohjois-Savon HYTE-yhteistyössä toimivaa


Pohjois-Savon HYTE -yhteistyö kaipaa edelleen vuoropuhelua, roolien ja vastuunjaon selkeyttämistä


HYTE-neuvotteluihin osallistujien mielestä HYTE-yhteistyössä tulisi kehittää (ks. kuva 4) erityisesti roolien ja vastuunjaon selkeyttämistä eli yhdyspintatyöskentelyä ja vaikuttavien menetelmien jalkauttamista. Lisäksi kuntia tulisi tukea tasapuolisesti ja kaivattiin hyvinvointialueen kaikkia palvelualueita HYTE-yhteistyöhön. Näiden lisäksi peräänkuulutettiin elinvoimatiedon hyödyntämistä ja aluekehittämisen rahoituslähteiden käyttöönottoa.

HYTE-neuvotteluun osallistujien mielestä on edelleen myös vahvistettava kunta - hyvinvointialueen yhteistyötä, varmistaa tiedonkulku ja viestintä eri toimijoiden kesken, mutta myös kuntalaisille sekä rakentaa ja kuvata palvelupolut.

 


 

Kuva 4: Mitä Pohjois-Savon HYTE-yhteistyössä tulisi kehittää


HYTE-työn seurannan kehittäminen vieläkin enemmän ajantasaiseksi ja oikea-aikaiseksi


HYTE-neuvotteluun osallistuneiden toiveena oli kehittää HYTE-työn seurantaa ajantasaiseksi ja oikea-aikaiseksi niin, että voidaan vaikuttaa seuraavan vuoden budjettiin ja käyttösuunnitelmaan. Seurannan toivottiin sisältävän myös laadullista analyysiä sekä trendien ja vaikuttavuuden seurantaa laadukkaasti. Toimenpiteiden toteutumisen seurantaa toivottiin myös tehokkaammaksi. 

 


HYTE-neuvottelut toteutuivat HYTE-neuvottelukunnassa kyselyn ja työpajatyöskentelyn keinoin ja ne saatiin päätökseen menestyksekkäästi. 


Lisätietoja: 
Vapaaehtoiset vaikuttamistoimielimet - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi) -> HYTE-neuvottelukunta kokousaineistot 13.4.2023 ja 5.6.2023


Blogin kirjoitti Pohjois-Savon HYTE-tiimi