Hyte-työ banneri

Sisältöjulkaisija
Meistä varmasti jokainen on jollakin tavalla kohdannut, nähnyt tai kuullut väkivaltaa. Joku on kokenut sitä itse, toinen on käyttänyt, osa ollut paikalla sivusta seuraajana, joku saattanut kuulla väkivallan ääniä naapurista. Pohjois-Savossa asuu hieman yli 200 000 yli 20-vuotiasta. Näistä 7,1 % kertoi THL:n Terve Suomi -kyselytutkimuksessa kokeneensa fyysistä tai henkistä väkivaltaa, mikä tarkoittaa 14 000 pohjoissavolaista (THL 2023). Naistenlinjan mukaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessaan väkivaltaa, joka kuudes on raiskattu (Naistenlinja 2023). Suomi on Euroopan unionin turvattomimpia maita naiselle (YLE 2020). Osaatko sinä ottaa väkivallan puheeksi? Miten toimit, jos kohtaat työssäsi väkivaltaa kokeneen tai sitä käyttäneen asiakkaan? Näiden lukujen varjossa todennäköisyys väkivaltaa kokeneen tai sitä käyttäneen henkilön kohtaamiseen on suuri.
Lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon ja sillä on vaikutuksia koko lähipiiriin
Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kokija ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta jää yleensä piiloon, koska se tapahtuu usein kotona. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua lapseen, nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Lähisuhdeväkivalta voi olla myös esimerkiksi lapsen vanhempaansa kohdistamaa tai sisarusten välistä väkivaltaa. Tyypillistä on, että kokijan koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille. (THL 2022.) Lähisuhdeväkivallan luonteeseen kuuluu toistuvuus, jaksottaisuus ja raaistuminen. Väkivallan kohteeksi joutuneelle se aiheuttaa yleensä pelkoa ja häpeää. Väkivallan käyttäjä saattaa tyypillisesti vähätellä tekoaan tai pyrkiä selittämään sitä uhrista johtuvaksi. Väkivallan kokija puolestaan alkaa usein uskoa olevansa itse syyllinen väkivaltaan ja sopeutuu tilanteeseen. (Mieli ry 2023.)
Toteutuuko riskinarviointivelvoite sinun työssäsi?
Suomessa kaikilla viranomaisilla on velvollisuus arvioida vakavan parisuhdeväkivallan ja kuoleman vaaran riskiä, jos asiakas on kertonut kokevansa lähisuhdeväkivaltaa. Väkivallan kokemukset tulevat ilmi systemaattisella kartoittamisella eli väkivalta tulee ottaa puheeksi seulonnan kaltaisesti kaikilta asiakkailta. THL suosittelee asiakkaan kanssa yhdessä täytettäväksi Lähisuhdeväkivallan suodatin ja kartoituslomaketta (2013). Väkivallasta tulee kysyä ja ottaa se puheeksi aina luottamuksellisessa ja turvallisessa tilanteessa.
Apua varhaisessa vaiheessa ja lähisuhdeväkivallan jatkuessa
Lähisuhdeväkivallasta on saatavilla paljon tietoa ja apua myös Pohjois-Savossa. Tietoa ja tukea löytyy esimerkiksi Omaperhe.fi -sivustolta, jonne on koottu alueemme palveluita. Pohjoissavolaiset lapsiperheet voivat soittaa varhaisen tuen Lapsiperheiden yleiseen neuvontanumeroon, jossa voidaan pohtia yhdessä ratkaisuja tilanteeseen. Erilaiset tukipuhelimet, kuten Nollalinja ja Naistenlinja tarjoavat keskustelutukea. Ensikotiyhdistyksen Pelotta -työ tarjoaa apua niin lähisuhdeväkivallan kokijoille, tekijöille kuin lapsillekin. Kuopion kriisikeskuksella toimiva Turvallinen perhe -toiminta auttaa pariskuntia, jotka haluavat päästä eroon lähisuhdeväkivallasta. Lisäksi Miessakit ry:llä on erityistä miesosaamista lähisuhdeväkivaltatyöhön.
Akuuteissa tilanteissa tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Mikäli tilanne ei uhkaa henkeä ja terveyttä, kriisiapua saa perheväkivaltatilanteissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivityksestä ympäri vuorokauden. Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimiva Kuopion turvakoti on myös avoinna ympäri vuorokauden. Rikoksen uhriksi joutuneille on mahdollisuus saada esimerkiksi tukihenkilö Rikosuhripäivystyksestä.
MARAK -moniammatillinen riskinarviointi vakavan parisuhdeväkivallan uhreille
Oletko jo kuullut oman alueesi MARAK -työryhmästä? MARAK on moniammatillinen menetelmä vakavan parisuhdeväkivallan riskinarviointiin ja uhrin auttamiseen. MARAK -työryhmä kokoaa alueella toimivat viranomaiset ja järjestötahot uhrin auttamiseksi sekä koordinoi uhrille annettavaa tukea. Työryhmässä laaditaan moniammatillinen turvasuunnitelma. (THL 2023.)
MARAK koostuu systemaattisesta väkivallan riskinarvioinnista. Jos riski on kohonnut, moniammatillinen työryhmä auttaa uhria. Työryhmässä laaditaan moniammatillinen suunnitelma, jonka tarkoitus on parantaa uhrin turvallisuutta. Tavoitteena on, että parisuhdeväkivalta ja sen uhka loppuu. (THL 2023.) MARAK -menetelmää on arvioitu niin Suomessa kuin ulkomailla, ja arviointien pohjalta uhrien tilanne on parantunut, poliisille tehtävät ilmoitukset ovat vähentyneet sekä koettu väkivalta on vähentynyt 70 prosentilla MARAK -työskentelyyn osallistuneilla (Piispa M. & October M. 2017, 306-307). Työryhmässä uhri saa apua ammatillisilta mahdollisimman helposti ja nopeasti. Hyvinvointialueemme sivujen päivitys MARAK -työryhmien osalta on vielä kesken. MARAK -työryhmistämme voit kysyä lisää tämän blogitekstin kirjoittajilta.
Kirjoittajat:
Anni Pekkarinen, perheneuvoja-kehittäjä, Lapsiperheiden yleinen neuvonta RRP -kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke
Merja Kaija, vs. hyvinvointikoordinaattori, HYTE- ja osallisuuspalvelualue
Lähteet:
Mieli ry. ”Lähisuhdeväkivalta tuo pelon perheeseen”. Viimeksi päivitetty 28.11.2023. https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/vakivalta/lahisuhdevakivalta-tuo-pelon-perheeseen/
Naistenlinja. ”Joka kolmas nainen”. Luettu 11.12.2023. https://naistenlinja.fi/joka-kolmas-nainen/
Piispa, M. ja October, M. (2017). Vaikuttava työkalu toistuvaan parisuhde väkivaltaan puuttumiseen. Yhteiskuntapolitiikka 82 (3), 304–312.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134851/YP1703_Piispa%26October.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL. 2022. ”Lähisuhdeväkivalta.” Viimeksi päivitetty 25.1.2022. https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta
THL. 2023. ”Marak -moniammatillinen riskinarviointi”. Viimeksi päivitetty 18.8.2023. https://thl.fi/fi/web/vakivalta/tyon-tueksi/marak-moniammatillinen-riskinarviointi
THL. 2023. ”Terve Suomi -tutkimus”. Viimeksi päivitetty 4.12.2023. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus/tulokset
YLE. (21.1.2020). Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille, mutta väkivalta kirjataan vain harvoin sairaalassa ylös. https://yle.fi/a/3-11167864
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 BlogiPohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 Blogi7.11.2024 Blogi
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
Julkaistut 7.11.2024
TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.
Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.
Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Kuva: TEAviisari
Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?
- Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
- Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
- Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
- Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
- Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
- Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)
Mitä voisi vielä kehittää?
- Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
- Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
- Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
- Kuntien pallokenttien määrää (25/100)
Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:
Heikentynyt tulos:
- Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
- Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69
Parantunut tulos:
- Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
- Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
- Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.
Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
-
“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi8.10.2024 Blogi
“Onko tää joku projekti?”
Julkaistut 8.10.2024
Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?
Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein)
Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa.
Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.
Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen!
Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista