Meistä varmasti jokainen on jollakin tavalla kohdannut, nähnyt tai kuullut väkivaltaa. Joku on kokenut sitä itse, toinen on käyttänyt, osa ollut paikalla sivusta seuraajana, joku saattanut kuulla väkivallan ääniä naapurista. Pohjois-Savossa asuu hieman yli 200 000 yli 20-vuotiasta. Näistä 7,1 % kertoi THL:n Terve Suomi -kyselytutkimuksessa kokeneensa fyysistä tai henkistä väkivaltaa, mikä tarkoittaa 14 000 pohjoissavolaista (THL 2023). Naistenlinjan mukaan joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessaan väkivaltaa, joka kuudes on raiskattu (Naistenlinja 2023). Suomi on Euroopan unionin turvattomimpia maita naiselle (YLE 2020). Osaatko sinä ottaa väkivallan puheeksi? Miten toimit, jos kohtaat työssäsi väkivaltaa kokeneen tai sitä käyttäneen asiakkaan? Näiden lukujen varjossa todennäköisyys väkivaltaa kokeneen tai sitä käyttäneen henkilön kohtaamiseen on suuri.

Lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon ja sillä on vaikutuksia koko lähipiiriin

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jonka tekijä ja kokija ovat tai ovat olleet keskenään läheisessä suhteessa. Lähisuhdeväkivalta jää yleensä piiloon, koska se tapahtuu usein kotona. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua lapseen, nykyiseen tai entiseen kumppaniin, lähisukulaiseen tai muuhun läheiseen. Lähisuhdeväkivalta voi olla myös esimerkiksi lapsen vanhempaansa kohdistamaa tai sisarusten välistä väkivaltaa. Tyypillistä on, että kokijan koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille. (THL 2022.) Lähisuhdeväkivallan luonteeseen kuuluu toistuvuus, jaksottaisuus ja raaistuminen. Väkivallan kohteeksi joutuneelle se aiheuttaa yleensä pelkoa ja häpeää. Väkivallan käyttäjä saattaa tyypillisesti vähätellä tekoaan tai pyrkiä selittämään sitä uhrista johtuvaksi. Väkivallan kokija puolestaan alkaa usein uskoa olevansa itse syyllinen väkivaltaan ja sopeutuu tilanteeseen. (Mieli ry 2023.)

Toteutuuko riskinarviointivelvoite sinun työssäsi?

Suomessa kaikilla viranomaisilla on velvollisuus arvioida vakavan parisuhdeväkivallan ja kuoleman vaaran riskiä, jos asiakas on kertonut kokevansa lähisuhdeväkivaltaa. Väkivallan kokemukset tulevat ilmi systemaattisella kartoittamisella eli väkivalta tulee ottaa puheeksi seulonnan kaltaisesti kaikilta asiakkailta. THL suosittelee asiakkaan kanssa yhdessä täytettäväksi Lähisuhdeväkivallan suodatin ja kartoituslomaketta (2013). Väkivallasta tulee kysyä ja ottaa se puheeksi aina luottamuksellisessa ja turvallisessa tilanteessa.

Apua varhaisessa vaiheessa ja lähisuhdeväkivallan jatkuessa

Lähisuhdeväkivallasta on saatavilla paljon tietoa ja apua myös Pohjois-Savossa. Tietoa ja tukea löytyy esimerkiksi Omaperhe.fi -sivustolta, jonne on koottu alueemme palveluita. Pohjoissavolaiset lapsiperheet voivat soittaa varhaisen tuen Lapsiperheiden yleiseen neuvontanumeroon, jossa voidaan pohtia yhdessä ratkaisuja tilanteeseen. Erilaiset tukipuhelimet, kuten Nollalinja ja Naistenlinja tarjoavat keskustelutukea. Ensikotiyhdistyksen Pelotta -työ tarjoaa apua niin lähisuhdeväkivallan kokijoille, tekijöille kuin lapsillekin. Kuopion kriisikeskuksella toimiva Turvallinen perhe -toiminta auttaa pariskuntia, jotka haluavat päästä eroon lähisuhdeväkivallasta. Lisäksi Miessakit ry:llä on erityistä miesosaamista lähisuhdeväkivaltatyöhön.

Akuuteissa tilanteissa tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. Mikäli tilanne ei uhkaa henkeä ja terveyttä, kriisiapua saa perheväkivaltatilanteissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaali- ja kriisipäivityksestä ympäri vuorokauden. Pohjois-Savon hyvinvointialueella toimiva Kuopion turvakoti on myös avoinna ympäri vuorokauden. Rikoksen uhriksi joutuneille on mahdollisuus saada esimerkiksi tukihenkilö Rikosuhripäivystyksestä.

MARAK -moniammatillinen riskinarviointi vakavan parisuhdeväkivallan uhreille

Oletko jo kuullut oman alueesi MARAK -työryhmästä? MARAK on moniammatillinen menetelmä vakavan parisuhdeväkivallan riskinarviointiin ja uhrin auttamiseen. MARAK -työryhmä kokoaa alueella toimivat viranomaiset ja järjestötahot uhrin auttamiseksi sekä koordinoi uhrille annettavaa tukea. Työryhmässä laaditaan moniammatillinen turvasuunnitelma. (THL 2023.)

MARAK koostuu systemaattisesta väkivallan riskinarvioinnista. Jos riski on kohonnut, moniammatillinen työryhmä auttaa uhria. Työryhmässä laaditaan moniammatillinen suunnitelma, jonka tarkoitus on parantaa uhrin turvallisuutta. Tavoitteena on, että parisuhdeväkivalta ja sen uhka loppuu. (THL 2023.) MARAK -menetelmää on arvioitu niin Suomessa kuin ulkomailla, ja arviointien pohjalta uhrien tilanne on parantunut, poliisille tehtävät ilmoitukset ovat vähentyneet sekä koettu väkivalta on vähentynyt 70 prosentilla MARAK -työskentelyyn osallistuneilla (Piispa M. & October M. 2017, 306-307). Työryhmässä uhri saa apua ammatillisilta mahdollisimman helposti ja nopeasti. Hyvinvointialueemme sivujen päivitys MARAK -työryhmien osalta on vielä kesken. MARAK -työryhmistämme voit kysyä lisää tämän blogitekstin kirjoittajilta.

Kirjoittajat:

Anni Pekkarinen, perheneuvoja-kehittäjä, Lapsiperheiden yleinen neuvonta RRP -kestävää hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke

Merja Kaija, vs. hyvinvointikoordinaattori, HYTE- ja osallisuuspalvelualue

Lähteet:

Mieli ry. ”Lähisuhdeväkivalta tuo pelon perheeseen”. Viimeksi päivitetty 28.11.2023. https://mieli.fi/vaikea-elamantilanne/vakivalta/lahisuhdevakivalta-tuo-pelon-perheeseen/

Naistenlinja. ”Joka kolmas nainen”. Luettu 11.12.2023. https://naistenlinja.fi/joka-kolmas-nainen/

Piispa, M. ja October, M. (2017). Vaikuttava työkalu toistuvaan parisuhde väkivaltaan puuttumiseen. Yhteiskuntapolitiikka 82 (3), 304­–312. 

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134851/YP1703_Piispa%26October.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL. 2022. ”Lähisuhdeväkivalta.” Viimeksi päivitetty 25.1.2022. https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/lahisuhdevakivalta

THL. 2023. ”Marak -moniammatillinen riskinarviointi”. Viimeksi päivitetty 18.8.2023. https://thl.fi/fi/web/vakivalta/tyon-tueksi/marak-moniammatillinen-riskinarviointi

THL. 2023. ”Terve Suomi -tutkimus”. Viimeksi päivitetty 4.12.2023. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/terve-suomi-tutkimus/tulokset

YLE. (21.1.2020). Suomi on Euroopan unionin toiseksi väkivaltaisin maa naisille, mutta väkivalta kirjataan vain harvoin sairaalassa ylös. https://yle.fi/a/3-11167864