Nuoret liikkuvat aikaisempaa enemmän, mutta kasviksia, hedelmiä ja marjoja syö päivittäin vain joka kymmenes
Pohjoissavolaisten lasten ja nuorten elintavoissa on tapahtunut sekä kohenemista että heikkenemistä viime vuosina. Liikuntaa harrastetaan enemmän kuin aikaisemmin. Korkeintaan tunnin viikossa hengästyttävää liikuntaa harrastavien nuorten määrä on hieman vähentynyt. Eri kuntien välillä on vaihtelua ja joissakin kunnissa lähes puolet yläkoululaisista ei juurikaan harrasta hengästyttävää liikuntaa ja parhaimmillaankin hengästyttävää liikuntaa harrastamattomien määrä on viidennes yläkoululaisista. Vähintään tunnin päivässä liikkuvia ilmoittaa olevansa aiempaa useampi 8.–9. luokkalainen ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelija. Liikkumisen aktiivisuus laskee yläkouluun siirryttäessä selvästi.
Säännöllinen ateriarytmi olisi helppo keino vaikuttaa hyvinvointia lisäävän ravitsemuksen toteutumiseen. Aamupalan jättää kuitenkin syömättä noin kolmannes 4.–5.luokkalaisista ja vieläkin useampi yläkoululainen. Koululounaskaan ei tilannetta juurikaan korjaa, sillä yläkoululaisista yli 40 % ilmoittaa, ettei syö koululounasta päivittäin. Varsinkin tytöt jättävät aamupalan ja /tai koululounaan syömättä. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja syö päivittäin vain noin 10 % lapsista ja nuorista. Ylipainoisten osuus on kasvanut, mutta vielä siitäkin useampi nuori ei koe painoaan sopivaksi. Syömishäiriöriskissä on yläkoululaisista ja lukiolaisista yli viidennes. Meillä on siis edelleen tehtävää, jotta nuorillemme vahvistuisi terve ja hyvinvointia edistävä ruoka- ja kehosuhde.
Hampaita harjataan hieman aiempaa paremmin, lukiolaiset ovat siinä hyvänä esimerkkinä muille. Mutta edelleen suuri osa lapsista ja nuorista harjaa hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä.
Seksuaalinen ahdistelu edelleen yleistä ja lisääntynyt 4.–5.luokkalaisten kokemana
Kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9.luokkalaisten ja toisen asteen opiskelijoiden kokema seksuaalinen ehdottelu, ahdistelu tai häirintä ovat selvästi yleisempää vapaa-ajalla kuin koulussa ja oppilaitoksissa. Olisikin hyvä tunnistaa koulujen ja oppilaitosten suojaavat tekijät ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntää niitä myös nuorten vapaa-ajan toimintaympäristöissä. Edelleen seksuaalista ehdottelua ja ahdistelua kokee kolmannes nuorista vapaa-ajallaan ja tytöt selvästi enemmän kuin pojat. Yläkoulun ja toisen asteen tytöistä 45,5 % - 47,1 % ovat vastanneet näin. 4.–5.luokkalaisten vuonna 2023 kokema seksuaalinen ahdistelu eri muodoissaan on lähes tuplaantunut edelliseen kyselyyn verrattuna.
Yhdyntöjen aloittamisikä on laskenut hieman. Ehkäisyä käytetään huolestuttavan harvoin yhdynnöissä. Jopa viidennes yläkoululaisista on ilmoittanut jättäneensä käyttämättä ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä. Nuorten on mahdollista hyödyntää maksutonta ehkäisyä, joten toivottavasti ehkäisyn käyttämättä jättäminen on jatkossa harvinaisempaa.
Pohjois-Savossa yläkoululaiset kokevat terveystarkastukset laadukkaammaksi kuin koko maassa keskimäärin
Huolestuttavaa Pohjois-Savossa on, että lukiolaiset kokevat, etteivät pääse lääkärin, koulukuraattorin, terveydenhoitaja tai koulupsykologin vastaanotolle. Nämä nousevat kouluterveyskyselyssä viiden huolestuttavimman tuloksen joukkoon edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna.
Viisi huolestuttavinta tulosta suhteessa aiempaan tiedonkeruuseen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Lähde: Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi Kouluterveyskysely https://public.tableau.com/shared/8JJM4R4JW?:display_count=n&:origin=viz_share_link
Yläkoululaiset taas kokevat, että Pohjois-Savossa on hieman helpompi kuin koko maassa keskimäärin päästä koulupsykologin (PSHVA 57,1 % vs. koko maa 56,7 %), terveydenhoitajan (PSHVA 72,7 % vs. koko maa 69,2 %) ja koulun lääkärin (PSHVA 61,9 % vs. koko maa 59,5 %) vastaanotolle.
Pohjois-Savossa nuoret kokevat harvemmin kuin koko maassa keskimäärin, etteivät saa tukea ja apua opettajalta, kouluterveydenhoitajalta, -psykologilta, - lääkäriltä tai –kuraattorilta. Pohjois-Savossa nuoret ovat käyneet myös useammin kuin koko maassa keskimäärin näiden ammattilaisten luona muutoin kuin terveystarkastuksessa. Yläkoululaiset kokevat terveystarkastukset laadukkaammaksi kuin koko maassa keskimäärin: terveystarkastus on yksilöllinen ja keskusteleva, puhutaan perheeseen liittyvistä asioista ja nuorelle tärkeistä asioista, nuorelle tuntuu turvalliselta kertoa asioistaan ja nuoren mielipidettä kuunnellaan useammin kuin koko maassa keskimäärin.
Opiskelijoille ja oppilaille pitäisi pystyä takaamaan lain määrittelemät palvelut. THL:n tuottaman kyselyn mukaan opiskeluhuoltopalveluita haastavat niin henkilöstön alimitoitus, rekrytoinnin haasteet kuin lasten ja nuorten tuen tarpeen kasvu (THL työpaperi 32/2023), nämä haasteet tulee huomioida myös Pohjois-Savossa. Hienoa, kuitenkin on, että lapset ja nuoret osaavat hakea apua ja tukea.
Satunnainenkin kiusaaminen on haitallista
4.–5. luokkaisten osalta koulukiusaaminen on edellisestä kouluterveyskyselystä noussut vain aavistuksen, mutta jos katsotaan kiusaamista vuodesta 2017 lähtien kiusaamista viikoittain kokemien on noussut 2 % eli nyt kiusaamista kokeneita on jo 8 %.
Kouluterveyskyselyssä kysytään oppilailta, onko opettaja tai muu koulun aikuinen kiusannut kuluvan lukuvuoden aikana. Pohjois-Savossa 4.- ja 5. luokkaisista 15,8 % on kokenut opettajien taholta kiusaamista sekä muiden koulun aikuisten kohdalta 4,8 %. THL:n kehittämispäällikkö Jenni Helenius nostaa esiin, ”Kun kiusaaminen on viikoittaista, siihen ei selvästikään ole onnistuttu puuttumaan… On tärkeää, että aikuinen huomaa kiusaamisen, kuuntelee eri osapuolia ja puuttuu asiaan päättäväisesti…”(THL 2023). Kaivataan todellista avointa vuorovaikutusta lasten ja nuorten sekä aikuisten kanssa, joka mahdollistaa huolen ja asioiden rohkean esille tuomisen.
Yläasteikäisissä 8.–9. -luokkalaisten osalta kiusaaminen on saatu käännettyä pienoiseen laskuun. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin todella suuria; vähiten kiusaamista koetaan Iisalmessa 3,6 %, kun puolestaan Vieremällä luku on 17,3 %. Kiusaamisen osalta on syytä miettiä, mitä toimia tulisi tehdä ja mistä näin suuret erot Pohjois-Savon kuntien sisällä johtuvat.
Onko kiusaamisesta kertominen lopettanut tai vähentänyt kiusaamisesta? 8. ja 9.luokkaisista 47,5 % on vastannut, että kertominen on joko lopettanut tai vähentänyt kiusaamista. Kertominen ei siis aina kuitenkaan päätä tai vähennä kiusaamista, joka on hyvä huomioida kiusaamistapausten käsittelyssä.
Ammatillisissa oppilaitoksissa kiusaamisen suunta on saatu käännettyä oikeaan suuntaan eli ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2.vuoden opiskelijoista vain 2,1 % kokee kiusaamista vuonna 2023, kun vastaava luku on ollut 4 % vuonna 2019. Lukioissa, joissa kiusaaminen on ollut aina vähäistä, luku on lähtenyt nousemaan vuonna 2017 ollen 0,4 % ja nyt vuonna 2023 jo 1,3 % eli kuudessa vuodessa kiusaamisen määrä lukiossa on kolminkertaistunut.
Alakoululaisten väkivallan kokemus on lisääntynyt
Kouluterveyskyselyn tilastojen valossa 4.- ja 5. luokkalaisten kokema niin henkinen kuin fyysinen väkivalta vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten toimesta on kasvanut. 8.ja 9.luokkaisten väkivallan kokemusten osalta on tultu hieman alaspäin edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna ja toivottavasti suunta pysyy samana tulevinakin vuosina.
Joka kymmenes nuori on syrjäytymisvaarassa heikon osallisuuden kokemuksen vuoksi
Osallisuuden kokemus on keskeinen hyvinvoinnin tekijä. Kouluterveyskyselyssä on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyä osallisuusindikaattoria, joka kuvaa ihmisen merkityksellisyyden kokemusta, uskoa omaan toimijuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin omaan elämään ja elinympäristön liittyen, sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen koettua laatua. Erittäin heikko osallisuuden kokemus viittaa siihen, että henkilö on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi (Sotkanet 2023)
Pohjois-Savon hyvinvointialueella ollaan keskimääräisellä tasolla yläkoululaisten 8. ja 9. -luokkalaisten erittäin heikon osallisuuden kokemuksen kokeneiden nuorten määrässä (Pohjois-Savo 11,8 %, koko maa 12,3 %) ja tilanne on pysynyt Pohjois-Savossa samana kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Pohjois-Savon kuntien kesken Joroisten yläkoululaisilla nuorilla (6,6 %) on vähiten erittäin heikkoa osallisuuden kokemusta ja Kiuruvedellä eniten (22 %). Yläkoululaiset tytöt (16,6 %) kokevat Pohjois-Savossa enemmän erittäin heikkoa osallisuuden kokemusta kuin pojat (6,8 %).
Verrattaessa Pohjois-Savon tilannetta vertailualueisiin (Pohjois-Karjala, Kainuu, koko maa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Etelä-Savo) Pohjois-Savossa yläkoululaisten parissa (9,3 %) koetaan vähiten hyviä vaikutusmahdollisuuksia koulussa. Paras tilanne vertailualueista on Pohjois-Karjalassa 13,8 %.
Muilla vertailualueilla paitsi Pohjois-Savossa on lisääntynyt yläkoululaisten kokemus siitä, etteivät he koe olevansa tärkeä osa koulu- ja eikä luokkayhteisöä.
Raittius lisääntyy, mutta uudet nikotiinituotteet valtaavat alaa
Pohjois-Savossa 8. ja 9. luokkalaisista nuorista runsas puolet (66,6 %) ilmoittaa, ettei käytä alkoholia ja humalahakuisuus on vähentynyt. Huomion arvoista kuitenkin on, että noin kolmasosa alaikäisistä nuorista kokeilee tai käyttää alkoholia ja yleisesti tiedetään, että alkoholin käyttöön liittyy usein myös muiden päihteiden käyttöä.
Aiempi hyvä kehitys tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön vähenemisessä kokonaisuutena pysähtyi tai kääntyi valtakunnallisesti nousuun vuosina 2021–2023 (THL 2023). Uusia tupakka- ja nikotiinituotteita, joita markkinoidaan erityisesti nuorille, on tullut tarjolle. Pohjois-Savossa ammattiin opiskelevien tupakointi on vähentynyt, mutta edelleen päivittäin tupakoi 15 % nuorista. Nuuskan käyttö (13 %) on kääntynyt lievään nousuun. Yläkoululaisista tupakoi 6 % ja käyttää nuuskaa 4,4 %.
Kovassa nosteessa ovat nikotiinipussit, jotka vapautettiin myyntiin huhtikuun alussa 2023. Nikotiinipusseja silloin tällöin tai päivittäin käyttää noin joka viides ammattiin opiskelevista ja lähes joka kymmenes yläkoululaisista. Selkeä nikotiinituotteiden nousija on sähkösavuke, jonka markkinointi on suunnattu houkuttelemaan erityisesti nuoria. Peruskoulun 4.–5. luokkalaisista 4,3 % kertoi käyttäneensä sähkösavuketta ja yläkoululaisilla käyttömäärä on 10 %:n luokkaa.
Huumekokeilut ovat vähentyneet
Pohjois-Savossa nuoret kokevat, että omalta paikkakunnalta on helppo saada huumeita. Kuitenkin 8. ja 9. luokan oppilailla kannabiskokeilut ovat vähentyneet (3,8 %) myös ammatillisessa oppilaitoksessa (9,6 %) ja lukiossa (6,1 %), tosin lukion tytöillä kannabiskokeiluissa on hienoista nousua. Myös muiden laittomien huumeiden kokeilut ovat vähentyneet. Vähentymisestä huolimatta, nuorten huumetilanne vaatii tarkkaavaisuutta vanhemmilta, nuorten parissa työskenteleviltä ja valvontaviranomaisilta sekä sosiaalisen median käyttäjiltä. Sosiaalisessa mediassa on seurattava ja puututtava mahdolliseen huumekauppaan.
Päihteiden välittämiseen perhepiirissä tulee kiinnittää huomiota
Pohjois-Savossa alkoholia samoin kuin tupakkatuotteita saadaan yleisemmin (80–90 %) välitystoiminnan kautta. Kauppojen, kioskien ja huoltamoiden ikärajavalvonta toimii Pohjois-Savossa melko hyvin, mikä on todettu Pakka- toimintamallin kuuluvissa ostokokeissa v. 2022–2023. Sosiaalisen median kanavat ovat nousseet alaikäisillä merkittäväksi hankintalähteeksi.
Huolestuttavaa on, että alkoholia käyttävistä 8. ja 9. luokkalaista nuorista noin neljäkymmentä prosenttia hankkii ja saa alkoholin perhepiiristä (sisarukselta, vanhemmalta tai varastamalla). Vastuullinen vanhemmuus ja riittävä valvonta ovat tarpeen. Yläkoululaisista noin 6 % kokee, että vanhemman liiallinen alkoholinkäyttö on aiheuttanut haittaa ja tämä tulee huomioida vanhempien omassa alkoholin käytössään.
Netti on osa nuorten arkea. Nuoret tarvitsevat rajoja netin käyttöön
4. ja 5. luokkalaista noin neljäsosa kokee olleensa netissä, vaikka ei huvittanut ja 39 % oli yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä. Myös nuoret ovat yrittäneet viettää vähemmän aikaa netissä, mutta eivät ole siinä onnistuneet. Lapset ja nuoret tarvitsevat siis aikuisten tukea rajaamaan netissä käytettävää aikaa.
Nuorten positiivisen mielenterveyden kokemus on laskenut
Pohjois-Savossa 4. ja 5. luokan oppilaat (84 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä. Kuitenkin vähintään lievää ahdistusta kyselyyn vastaajista koki neljäsosa, tytöt useammin kuin pojat. Murrosikäisistä yli puolet ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Nuorten mielen hyvinvointia on kysytty kartoittamalla positiivista mielenterveyttä, jossa on kysytty mm. toiveikkuudesta, hyödyllisyyden tunteesta, ongelmien käsittelystä ja läheisyydestä. 8. ja 9. luokan oppilaista noin viidesosa koki positiivista mielenterveyttä viimeisen kahden viikon aikana, mutta positiivisen mielenterveyden kokemuksessa oli laskua edelliseen kyselyyn verrattuna. Vastaava luku oli korkeampi ammatillisen oppilaitoksen nuorilla 29,1 % ja lukiossa 25,2 %.
Nuoria ahdistaa ja masentaa
Pohjois-Savolaisten nuorten kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden kokemus on noussut onneksi vain vähän ja sitä koki viidesosa 8. ja 9. luokan oppilaista, ahdistuneisuutta on erityisesti tytöillä. Vähintään kaksi viikkoa kestänyt masennusoireilu on ahdistusta yleisempää. Yli kahden viikon masennusoireilua oli 8. ja 9. luokan oppilaista neljäsosalla ja tytöillä enemmän kuin pojilla. Lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa masennusoireilua on noin kolmasosalla.
Kun lähdetään tarkemmin pohtimaan nuorten päihde- ja mielenterveystilannetta, on tärkeä tarkastella näiden lukujen ja ilmiöiden taustalla vaikuttavia tekijöitä ja juurisyitä, jotka liittyvät mm. vanhemmuuteen, arkirytmiin ja arjen taitoihin, koulunkäyntiin, kiusaamiseen ja kaverisuhteisiin.
Kouluterveyskysely on koko maan kattavasti toteutettu väestötutkimus lasten ja nuorten hyvinvoinnista
Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama koko maan kattava väestötutkimus, jolla kerätään tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saannista ja palveluista. Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi ja vastaajina ovat 4. ja 5. luokan oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijat ja ammatillisen oppilaitoksen alle 21-vuotiaat 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Tietoja on kerätty perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyviltä vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999, ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 sekä perusopetuksen 4. ja 5. luokkaa käyviltä vuodesta 2017 alkaen.
Vuonna 2023 tiedot kerättiin ajalla 1.3.-12.5.2023. Vastaajia oli vuonna 2023 yhteensä yli 260 000. Kyselyn tulospalvelun vastaukset kattavat 77 % 4.–5.-luokan oppilaista, 70 % 8.–9.luokan oppilaista. 68 % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja 28 % ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista.
Osasta indikaattoreista tietoa ei ole saatavilla, jos vastaajamäärä on alle 30 tai jos vastaajamäärä on alle 60 ja tapauksia on alle 5.
Tähän blogiin kokosimme muutamia yleisiä huomioita kouluterveyskyselyn pohjalta. Jatkamme analyysejä Tiesitkö, että… teksteissämme kevään aikana. Niissä pureudumme aiheisiin tarkemmin. Tiesitkö, että… tekstit löytyvät verkkosivuiltamme Tiesitkö että - HYTE - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)
Aihealueittaisia tulosten analyyseja löytyy verkkosivuiltamme: Suunta - HYTE - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi) -> Tilastoja kohdasta
Blogin ovat yhdessä koostaneet,
Säde Rytkönen, vs. HYTE- ja osallisuuspäällikkö
Marika Lätti, hyvinvointikoordinaattori
Helena Törmi, hyvinvointikoordinaattori
Merja Kaija, vs. hyvinvointikoordinaattori
Lähteet:
SOTKANET 2023. Metadata. Erittäin heikko osallisuuden kokemus. Metadata - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki 3.1.2024
THL Tutkimuksesta tiiviisti 49/2023. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja hankintatavat nuorilla oppilaitostyypeittäin 2017–2023.Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö ja hankintatavat nuorilla oppilaitostyypeittäin 2017–2023 (julkari.fi)
THL Tilastoraportti 48/2023 21.9.2023. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147270/Lasten%20ja%20nuorten%20hyvinvointi%20Kouluterveyskysely%202023%20Tilastoraportti%2048_2023.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL työpaperi 32/2023 Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö perusopetuksessa ja toisella asteella. Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia. Marke Hietanen-Peltola, Johanna Jahnukainen, Eetu Ervasti, Taina Huurre, Sarianna Vaara. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/147298/URN_ISBN_978-952-408-155-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y
THL 2023. THL:n Kouluterveyskysely: 8.- ja 9.-luokkalaisten ahdistuneisuus ei osoita laantumisen merkkejä koronan jälkeen, kiusaamista aiempaa enemmän. https://thl.fi/fi/-/thl-n-kouluterveyskysely-8.-ja-9.-luokkalaisten-ahdistuneisuus-ei-osoita-laantumisen-merkkeja-koronan-jalkeen-kiusaamista-aiempaa-enemman