Hyte-työ banneri
Sisältöjulkaisija
Hyvinvointialueittain tarkasteltuna liikunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on toiseksi vahvinta Pohjois-Savossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liikunnan 2022-tiedonkeruun tulokset julkaistiin TEAviisarissa 28.10.2022. TEAviisari mittaa keskeisiä organisaatiotason ominaisuuksia, joihin terveyden edistäminen perustuu.
THL on koonnut keskeisistä koko maata koskevista tuloksista julkaisun: Liikunnan edistäminen kunnissa – TEA 2022 : Koulujen liikuntasalien harjoitusvuorojen maksut kasvussa suurissa kaupungeissa ja THL:n uutinen.
Koko maan tasolla liikunnan edistämisessä ei ole suuria muutoksia.
THL:n kokoamien tulosten mukaan kokonaisuudessaan liikunnan edistämisessä ei ole koko maan tasolla suuria muutoksia. Liikunta-aktiivisuuden kuvaus hyvinvointikertomuksissa on yleistynyt ja liikunnan asioita käsitellään poikkihallinnollisessa työryhmässä. Liikuntaolosuhteet ja niiden kehittämisessä ei ole suuria muutoksia aikaisempaan. Liikunta-aktiivisuuden seuranta lasten ja nuorten osalta on yleistynyt. Liikunnasta tietojen esittelyssä luottamushenkilöille on parannettavaa. Harjoitusvuorojen maksuttomuus on vähentynyt. Lasten ja nuorten harjoitusvuorojen maksuttomuudessa koulujen liikuntasaleissa on tapahtunut muutoksia. Kun vuonna 2018 yli 50 000 asukkaan kunnista 86 prosentilla oli maksuton tai muodollinen vuoromaksu koulujen liikuntasaleista, vuonna 2022 oli vastaava tilanne 77 prosentilla yli 50 000 asukkaan kunnista.
Koko maan tasolla kunnan strateginen sitoutuminen liikuntaan on vahvistunut. Yhä useamman kunnan (72 %) hyvinvointikertomuksessa on kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta. Kansallisia liikunnan suosituksia ja ohjelmia käsitellään edelleen melko harvoin kuntien johdossa.
Liikunnan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisaktiivisuuden hyvän tuloksen omaavien kuntien rypäs löytyy Pohjois-Savosta.
TEAviisarin tuloksia liikunnan osalta, vahvimmat kunnat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osalta löytyvät Haminasta (92p/100p) ja Pirkkalasta (91p/100p) ja Lappeenrannasta (90p/100p). Kuitenkin katsottaessa koko maan karttaa, hyvän tulokset (vihreä väri) omaavien kuntien suuri rypäs löytyy Pohjois-Savon alueelta.
Hyvinvointialueittain tarkasteltuna Pohjois-Savon hyvinvointialueen pistemäärä on toiseksi suurin
Hyvinvointialueittain tarkasteltuna parhaimman pistemäärän saa Etelä-Karjalan hyvinvointialue (82p) ja Pohjois-Savo on toiseksi paras (81p).
Pohjois-Savossa on kehitettävää liikunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen voimavaroissa ja vahvuutena on osallisuus ja sitoutuminen strategiatasolla liikunnan terveydenedistämiseen
TEA muodostuu seitsemästä eri näkökulmasta eli ulottuvuudesta, jotka ovat seuraavat:
1. Sitoutuminen kuvaa strategiatasolla kunnan sitoutumista terveyden edistämiseen. Siinä tarkastellaan terveyden edistämisen näkymistä muun muassa useamman vuoden kattavissa strategia- ja ohjelma-asiakirjoissa sekä toimialan vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa.
2. Johtaminen kuvaa ehkäisevän työn ja terveydenedistämistyön vastuun organisointia, määrittelyä sekä toimeenpanoa.
3. Seuranta ja tarveanalyysi kuvaa vastuuväestöjen terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja tarveanalyysia väestöryhmittäin sekä niiden raportointia johtoryhmälle ja luottamushenkilöorganisaatiolle.
4. Voimavarat kuvaa henkilöstön ja muiden voimavarojen mitoitusta ja osaamista.
5. Osallisuus kuvaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin.
6. Muut ydintoiminnat ovat toimialakohtaisesti määritettäviä terveyden edistämisen ydintoimintoja, jotka jokaisessa kunnassa tulisi toteuttaa. Ulottuvuus kuvaa soveltuvin osin toiminnan kattavuutta ja volyymiä. (www.teaviisari.fi)
Pohjois-Savossa liikunnan terveydenedistämisaktiivisuudessa on eniten kehitettävää voimavaroissa (69p). Voimavarojen osalta eniten kehitettävää on liikuntapaikoissa, erityisesti kunnan vesiliikuntatilat, allaspinta-ala m2/1000 asukasta ja kunnan pallokentissä / 1000asukasta ja kunnan ylläpitämien kevyen liikenteen väylien määrässä metriä/asukas.
Pohjois-Savossa on vahvuutena ovat osallisuus (98p), joka koko maan tasolla oli laskusuunnassa, mutta Pohjois-Savossa tilanne on viimeiset kuusi vuotta pysynyt samalla tasolla. Osallisuus tarkoittaa sitä, että kunnissa on seurojen edustajien asiantuntijaelin ja kunnissa on yhteiskokouksia yhdistysten ja liikuntatoimen kesken.
Vahvuutena on myös strategiatasolla sitoutuminen (88p) liikunnan hyvinvoinnin ja terveydenedistämisaktiivisuuteen eli kansallisten liikuntaan liittyvät ohjelmat käsitellään kuntien johtoryhmissä ja luottamushenkilöhallinnossa ja liikunnan edistäminen näkyy kunnan eri suunnitelmissa ja ohjelmissa, mukaan lukien hyvinvointikertomuksissa, hyvin. Liikunnan edistämistä käsittelee kunnissa poikkihallinnollinen työryhmä.
Tarkasteltaessa Pohjois-Savon tilannetta suhteessa koko maan tilanteeseen saadaan TOP10 listaus kehittämistä vaativista asioista:
Kehitettävinä asioina ovat muun muassa pyöräliikenteen määrän seuranta liikenne- ja automaattilaskurilla, maahanmuuttajien liikunnan edistämiseksi tavoitteet tulisi olla kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, vesiliikuntapaikkojen ja pallokenttien vähyys suhteessa asukasmäärään, ympäristöjohtaminen niin että olisi liikuntapaikkojen kunnossapidossa otettu huomioon elinkaariajattelua ja uusiutuvia energialähteitä käyttäviä vaihtoehtoja. Lisäksi kaivataan seuratoimintaan osallistuvien lasten osuudesta ja kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta kuvausta hyvinvointikertomukseen. Liikuntapaikkojen käyntitiedoista tulisi saada sukupuolittaista seurantatietoa.
Vastaavasti Pohjois-Savon vahvuudet koko maahan verrattuna ovat alle olevat TOP10 asiaa eli liikuntapaikkoja on runsaasti suhteessa asukasmäärään, liikuntaan liittyvät kansalliset ohjelmat käsitellään tunnollisesti luottamushenkilöhallinnossa ja johtoryhmissä ja liikkumisryhmiä järjestään myös työttömille. Lisäksi kuntien hyvinvointikertomuksissa tuodaan hyvin esille liikunta-aktiivisuus eri ikäryhmissä.
Pohjois-Savon kuntien kesken liikunnan terveydenedistämisaktiivisuus on vahvinta Leppävirralla ja Kuopiossa.
Pohjois-Savon kuntien kesken kokonaistulos liikunnan terveydenedistämisaktiivisuudessa on paras Leppävirralla (88p) ja Kuopiossa (87p).
Tarkasteltaessa terveydenedistämisaktiivisuuden eri ulottuvuuksia voidaan todeta seuraavaa:
Liikunnan terveydenedistämisaktiivisuuteen strategiatasolla sitoutuminen on vahvinta Leppävirralla, Kuopiossa ja Lapinlahdella, joissa pistemäärä on 100 pistettä ja Siilinjärvellä 90 pisteellä. Terveydenedistämisen johtaminen liikunnassa on vahvinta Leppävirralla, Keiteleellä, Iisalmessa ja Suonenjoella (92p/100p). Seuranta ja tarveanalyysi toimii Lapinlahdella (90p) ja Kuopiossa (86p). Voimavarat ovat vahvimmat Pielavedellä (90p). Osallisuus liikunnassa toteutuu lähes kaikissa Pohjois-Savon kunnissa hyvin ja lähes kaikki saavat 100pistettä. Kehitettävää liikunnan osallisuudessa on Rautavaaralla ja Kaavilla (0p). Liikunnan terveyden edistämisen ydintoiminnot, esim. liikuntaneuvonnasta, ympäristöjohtamisesta, liikkumisryhmistä ja koulupäivän liikuntaa lisäävistä toimenpiteistä on sovittu ja toteutettu parhaiten Vesannolla (96p) ja Kuopiossa (93p).
Katso lisää liikunnan terveydenedistämisaktiivisuuden osalta Pohjois-Savon kuntien tuloksia: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Pohjois-Savon kuntien osalta liikunnan terveydenedistämisaktiivisuus näyttää todella hyvältä. Tilanne on koko maahan verrattuna erittäin hyvä. Liikunnan osalta tulokset on hyvä käydä kunnissa läpi niin liikunnan toimialalla kuin hyvinvointiryhmässä, johtoryhmässä ja luottamushenkilöhallinnossa. On hyvä röyhistää rintaa onnistuneissa asioissa, kiittää hyvästä työstä ja vastaavasti nostaa esille kehitettävät asiat ja tehdä suunnitelmat asioiden edistämiseksi.
Tuloksia tarkasteli ja blogin kirjaili,
Säde Rytkönen
Hyvinvointikoordinaattori
PSSHP, HYTE-tiimi
sade.rytkonen(at)kuh.fi
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 BlogiPohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 Blogi7.11.2024 Blogi
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
Julkaistut 7.11.2024
TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.
Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.
Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Kuva: TEAviisari
Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?
- Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
- Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
- Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
- Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
- Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
- Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)
Mitä voisi vielä kehittää?
- Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
- Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
- Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
- Kuntien pallokenttien määrää (25/100)
Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:
Heikentynyt tulos:
- Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
- Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69
Parantunut tulos:
- Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
- Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
- Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.
Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
-
“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi8.10.2024 Blogi
“Onko tää joku projekti?”
Julkaistut 8.10.2024
Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?
Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein)
Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa.
Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.
Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen!
Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista