Osallisuus nostetaan mielellään esiin puheissa ja strategisissa asiakirjoissa. Näin meillä hyvinvointialueellakin. Hyvinvointialuestrategiassa me ”kannustamme ja tuemme asukkaitamme osallisuuteen ja omatoimisuuteen”. Palvelustrategiassa toimenpiteeksi asetetaan ”asiakaskokemuksen kunnioittaminen ja osallisuuden vahvistaminen”.

Hyvinvointialuestrategiassa ilmoitamme myös, että ”vahvistamme henkilöstön osallisuutta oman työnsä suunnitteluun ja koko hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen”. Me tiedämme, että osallisuudella ja osallistuvilla ihmisillä saamme aikaan toimeliaisuutta sekä hyvinvointia. Tarvitsemme osallisuutta löytääksemme ratkaisuja vaikeisiin tai viheliäisiin ongelmiin.

Osallisuusohjelman osallisuuslupaus

Osallisuuden saaminen osaksi toimintakulttuuria vaatii meiltä aktiivisia ja hyvin koordinoituja toimenpiteitä. Hyvinvointialueen osallisuusohjelmassa asetetaan osallisuuden edistämiselle tavoitteita sekä 18 toimenpidettä.

Osallisuustyöryhmä määrittelee osallisuuden vahvasti ihmisen toimijuutta tukevaksi. Osallisuus on ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja sen suuntaan sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, mahdollisuutta osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä mahdollisuutta olla aktiivinen toimija ja yhteisön jäsen. Jotta osallistuminen on mahdollista, tarvitaan tietoa sekä osallistumisen väyliä. Määritelmä noudattaa THL:n osallisuuden määrittelyä.

Osallisuusohjelman tekemiseen osallistui laaja joukko. Asukaskysely toteutettiin vuonna 2021 ja vastaajia oli 1134.  Seuraavaksi toteutettiin Innoduel-kysely ja mukana oli 298 vastaajaa (aluevaltuutetut, seurakunnan diakoniatyöntekijät, sosiaali- ja terveysjärjestöt sekä asukasosallisuuden toimijat).

Seudulliset kumppanuusillat kokosivat toimijoita eri sidosryhmistä. Henkilöstöä tavoiteltiin osallisuuswebinaareissa sekä henkilöstöjärjestöinfossa. Teimme myös asukaspaneelikokeilun sekä nuorten digiraatikokeilun. Kokosimme samalla näkemyksiä hyvinvointialuestrategiaan.

Osallisuuslupaus muotoutui seuraavasti: Yhdenvertaisina yhdessä tehden, sillä meillä on tahtoa rakentaa kaikille mahdollisuuksia osallistua ja olla osallinen. Osallisuustyö perustuu arvoihin, joita ovat vuorovaikutteisuus, rohkeus, avoimuus ja luottamus.

Osallisuustavoitteet toimintalinjoiksi ja toimenpiteiksi

Ensimmäisen toimintalinjan toimenpiteet vahvistavat asiakkaiden osallisuutta. Tällä tavoitteella edistetään oikea-aikaisia, saavutettavia ja laadukkaita palveluja. Toimenpiteet näkyvät siinä, että asiakkaan ääni saadaan kuuluville ja pompottelu palvelusta toiseen vähenee.

Toimenpiteistä tärkeintä toteuttaa hyvinvointialueen viestintäpalvelut tuottaessaan ymmärrettävää tietoa asukkaille ja asiakkaille. Tiedon löydettävyys on osallisuuden edistämistä parhaimmillaan. Tämä työ on varmasti jatkuvaa

Asiakaspalaute taas antaa asiakkaalle matalan kynnyksen mahdollisuuden jakaa tietoa omasta palvelusta hyvinvointialueelle. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen onkin innostavasti etenemässä.  

Asiakkaiden osallisuuden edistämiseksi viedään eteenpäin kokemusosaajatoimintaa, joka sisältää myös asiakasraadit. Yhtenäiset ohjeet ovat olemassa koko hyvinvointialueella. Osaajien välittämiseksi teemme yhteistyötä järjestöjen kanssa. Oman kokemusosaajapankin kehittäminen on tulevaisuutta resurssien sen salliessa. Edelleen on syytä suoraviivaistaa kokemusosaajien sopimus- ja palkkionmaksua sekä lisätä osallisuusrohkeutta työntekijöiden joukossa.

Innostava tulevaisuuden toimenpide on asukas- ja asiakaspaneelien käynnistäminen. Satunnaisotantaan perustuva asukaspaneeli olisi tarkoitus perustaa digitaalisena. Mielenkiintoisen vaihtoehdon antaa Sitran Polis-alusta, jota sormet syyhyäisivät kokeilla.

Digitaalista osallistumista edistettäessä on huomioitava digisyrjäytyminen. Hyvinvointialueen on toiminnassaan ja hankkeissaan pienennettävä tätä joukkoa, ja otettava huomioon muulla tavalla ne, jotka eivät digitalisaation kehityksestä pääse eteenpäin.

Oma toimintalinja työntekijöiden osallisuuden edistämiseksi

Toinen toimintalinja sisältää toimenpiteitä henkilöstön osallisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on se, että työntekijöillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa työhönsä, jotta hyvinvointialueesta puhutaan huipputyöpaikkana.

Henkilöstöpalvelut pohtivat erilaisia keinoja henkilöstön äänen kuulemiseksi. Työyhteisöissä esimerkiksi valmentava johtaminen edistää henkilöstön osallisuutta. Uusi työtapa kuitenkin ottaa aikansa juurtuakseen.

Henkilöstökyselyistä halutaan tehdä systemaattisempia ja vuorovaikutteisempia. Henkilöstölle suunnatuissa kyselyissä tärkeänä nähdään, että tulokset informoitaisiin vastaajille. Työhyvinvointikyselyihin osallisuusohjelma ehdottaa, että yhdeksi hyvinvoinnin indikaattoriksi nostettaisiin osallisuusindikaattori.

Henkilöstön tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen on lähtenyt liikkeelle ja tuottaa käytännön työvälineitä myös osallisuuden edistämiseen. Toivottavasti henkilöstön osallistuminen suunnitelman tekemiseen on mahdollista.

Toimintalinjat osallisuustiedon hyödyntämiselle sekä yhteisöjen toiminnan edistämiselle

Kolmannen toimintalinjan tavoitteena on, että osallistumisesta tulevaa tietoa hyödynnetään ja tehdään näkyväksi osallistujille. Näennäisosallistuminen ei innosta ketään.

Toimenpiteinä olemassa olevat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vaikuttamistoimielimet olisi kiinnitettävä osaksi päätöksentekoa, että kuuleminen olisi luonteva osa prosessia. Osallisuustoimenpiteet kokemusosaajista asiakaspalautteeseen tuottavat paljon tietoa, jota olisi järkevää ja tehokasta hyödyntää osana hyvinvointialueen strategista työtä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen keskiössä on se, miten asiakas tai potilas osallistuu omaan hoitonsa tai palvelunsa toteuttamiseen. Itä-Suomen yliopisto on mukana laajassa ProShade -hankkeessa, joka käsittelee tietoon pohjautuvaa jaettua päätöksentekoa. Sen tuloksia ja mahdollista jalkauttamista hyvinvointialueelle on hyvä tarkastella jatkossa.

Neljäs toimintalinja tuo esille yhteisöjen merkityksen hyvinvoinnin edistämiselle sekä toipumiselle. Hyvinvointialueen on järkevää tukea ihmisten osallistumista ja kuulumista yhteisöihin, jotta ennaltaehkäisevä toiminta toteutuu ja palvelujen tarve vähenee.

Hyvinvointikertomuksen yksi painopistealue on osallisuuden edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen. Tätä työtä tehdään erilaisten yhteisöjen kanssa. Yhteisöt ylläpitävät kohtaamispaikkoja erilaisille ihmisille ja tuottavat vapaaehtoistoiminnalla merkityksellistä tekemistä. On ilahduttavaa, että hyvinvointialue on nähnyt tämän työn tarpeelliseksi ja kannustaa toimintaa niin avustuksin kuin toiminnallisella yhteistyöllä.

Lopuksi: osallisuuden edistäminen on yhteistä työtä

Osallisuuden edistäminen kuuluu kaikille ja sitä tehdään laajalla yhteistyöllä. Osallisuusohjelma esittelee osallisuustyöryhmään tarvittavat tahot. Vain nimetty osallisuuskoordinaatio puuttuu! Osallisuusohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella hyvinvointialueen toimielimissä. Se julkaistaan lokakuun aikana.

Blogin kirjoitti

Anne Aholainen

osallisuuskoordinaattori ja projektipäällikkö

Hyte- ja osallisuus -palvelualue

Tulevaisuuden sotekeskus -hanke, osallisuus ja järjestöt

RRP Arjen Ilo ja tuki