Hyte-työ banneri

Hyte-työ bannerikuva

Sisältöjulkaisija

Hyvinvointialueen osallisuusohjelma lausuntokierroksella

 

Osallisuus nostetaan mielellään esiin puheissa ja strategisissa asiakirjoissa. Näin meillä hyvinvointialueellakin. Hyvinvointialuestrategiassa me ”kannustamme ja tuemme asukkaitamme osallisuuteen ja omatoimisuuteen”. Palvelustrategiassa toimenpiteeksi asetetaan ”asiakaskokemuksen kunnioittaminen ja osallisuuden vahvistaminen”.

Hyvinvointialuestrategiassa ilmoitamme myös, että ”vahvistamme henkilöstön osallisuutta oman työnsä suunnitteluun ja koko hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen”. Me tiedämme, että osallisuudella ja osallistuvilla ihmisillä saamme aikaan toimeliaisuutta sekä hyvinvointia. Tarvitsemme osallisuutta löytääksemme ratkaisuja vaikeisiin tai viheliäisiin ongelmiin.

Osallisuusohjelman osallisuuslupaus

Osallisuuden saaminen osaksi toimintakulttuuria vaatii meiltä aktiivisia ja hyvin koordinoituja toimenpiteitä. Hyvinvointialueen osallisuusohjelmassa asetetaan osallisuuden edistämiselle tavoitteita sekä 18 toimenpidettä.

Osallisuustyöryhmä määrittelee osallisuuden vahvasti ihmisen toimijuutta tukevaksi. Osallisuus on ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä ja sen suuntaan sekä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, mahdollisuutta osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä mahdollisuutta olla aktiivinen toimija ja yhteisön jäsen. Jotta osallistuminen on mahdollista, tarvitaan tietoa sekä osallistumisen väyliä. Määritelmä noudattaa THL:n osallisuuden määrittelyä.

Osallisuusohjelman tekemiseen osallistui laaja joukko. Asukaskysely toteutettiin vuonna 2021 ja vastaajia oli 1134.  Seuraavaksi toteutettiin Innoduel-kysely ja mukana oli 298 vastaajaa (aluevaltuutetut, seurakunnan diakoniatyöntekijät, sosiaali- ja terveysjärjestöt sekä asukasosallisuuden toimijat).

Seudulliset kumppanuusillat kokosivat toimijoita eri sidosryhmistä. Henkilöstöä tavoiteltiin osallisuuswebinaareissa sekä henkilöstöjärjestöinfossa. Teimme myös asukaspaneelikokeilun sekä nuorten digiraatikokeilun. Kokosimme samalla näkemyksiä hyvinvointialuestrategiaan.

Osallisuuslupaus muotoutui seuraavasti: Yhdenvertaisina yhdessä tehden, sillä meillä on tahtoa rakentaa kaikille mahdollisuuksia osallistua ja olla osallinen. Osallisuustyö perustuu arvoihin, joita ovat vuorovaikutteisuus, rohkeus, avoimuus ja luottamus.

Osallisuustavoitteet toimintalinjoiksi ja toimenpiteiksi

Ensimmäisen toimintalinjan toimenpiteet vahvistavat asiakkaiden osallisuutta. Tällä tavoitteella edistetään oikea-aikaisia, saavutettavia ja laadukkaita palveluja. Toimenpiteet näkyvät siinä, että asiakkaan ääni saadaan kuuluville ja pompottelu palvelusta toiseen vähenee.

Toimenpiteistä tärkeintä toteuttaa hyvinvointialueen viestintäpalvelut tuottaessaan ymmärrettävää tietoa asukkaille ja asiakkaille. Tiedon löydettävyys on osallisuuden edistämistä parhaimmillaan. Tämä työ on varmasti jatkuvaa

Asiakaspalaute taas antaa asiakkaalle matalan kynnyksen mahdollisuuden jakaa tietoa omasta palvelusta hyvinvointialueelle. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen onkin innostavasti etenemässä.  

Asiakkaiden osallisuuden edistämiseksi viedään eteenpäin kokemusosaajatoimintaa, joka sisältää myös asiakasraadit. Yhtenäiset ohjeet ovat olemassa koko hyvinvointialueella. Osaajien välittämiseksi teemme yhteistyötä järjestöjen kanssa. Oman kokemusosaajapankin kehittäminen on tulevaisuutta resurssien sen salliessa. Edelleen on syytä suoraviivaistaa kokemusosaajien sopimus- ja palkkionmaksua sekä lisätä osallisuusrohkeutta työntekijöiden joukossa.

Innostava tulevaisuuden toimenpide on asukas- ja asiakaspaneelien käynnistäminen. Satunnaisotantaan perustuva asukaspaneeli olisi tarkoitus perustaa digitaalisena. Mielenkiintoisen vaihtoehdon antaa Sitran Polis-alusta, jota sormet syyhyäisivät kokeilla.

Digitaalista osallistumista edistettäessä on huomioitava digisyrjäytyminen. Hyvinvointialueen on toiminnassaan ja hankkeissaan pienennettävä tätä joukkoa, ja otettava huomioon muulla tavalla ne, jotka eivät digitalisaation kehityksestä pääse eteenpäin.

Oma toimintalinja työntekijöiden osallisuuden edistämiseksi

Toinen toimintalinja sisältää toimenpiteitä henkilöstön osallisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on se, että työntekijöillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa työhönsä, jotta hyvinvointialueesta puhutaan huipputyöpaikkana.

Henkilöstöpalvelut pohtivat erilaisia keinoja henkilöstön äänen kuulemiseksi. Työyhteisöissä esimerkiksi valmentava johtaminen edistää henkilöstön osallisuutta. Uusi työtapa kuitenkin ottaa aikansa juurtuakseen.

Henkilöstökyselyistä halutaan tehdä systemaattisempia ja vuorovaikutteisempia. Henkilöstölle suunnatuissa kyselyissä tärkeänä nähdään, että tulokset informoitaisiin vastaajille. Työhyvinvointikyselyihin osallisuusohjelma ehdottaa, että yhdeksi hyvinvoinnin indikaattoriksi nostettaisiin osallisuusindikaattori.

Henkilöstön tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen on lähtenyt liikkeelle ja tuottaa käytännön työvälineitä myös osallisuuden edistämiseen. Toivottavasti henkilöstön osallistuminen suunnitelman tekemiseen on mahdollista.

Toimintalinjat osallisuustiedon hyödyntämiselle sekä yhteisöjen toiminnan edistämiselle

Kolmannen toimintalinjan tavoitteena on, että osallistumisesta tulevaa tietoa hyödynnetään ja tehdään näkyväksi osallistujille. Näennäisosallistuminen ei innosta ketään.

Toimenpiteinä olemassa olevat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vaikuttamistoimielimet olisi kiinnitettävä osaksi päätöksentekoa, että kuuleminen olisi luonteva osa prosessia. Osallisuustoimenpiteet kokemusosaajista asiakaspalautteeseen tuottavat paljon tietoa, jota olisi järkevää ja tehokasta hyödyntää osana hyvinvointialueen strategista työtä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen keskiössä on se, miten asiakas tai potilas osallistuu omaan hoitonsa tai palvelunsa toteuttamiseen. Itä-Suomen yliopisto on mukana laajassa ProShade -hankkeessa, joka käsittelee tietoon pohjautuvaa jaettua päätöksentekoa. Sen tuloksia ja mahdollista jalkauttamista hyvinvointialueelle on hyvä tarkastella jatkossa.

Neljäs toimintalinja tuo esille yhteisöjen merkityksen hyvinvoinnin edistämiselle sekä toipumiselle. Hyvinvointialueen on järkevää tukea ihmisten osallistumista ja kuulumista yhteisöihin, jotta ennaltaehkäisevä toiminta toteutuu ja palvelujen tarve vähenee.

Hyvinvointikertomuksen yksi painopistealue on osallisuuden edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen. Tätä työtä tehdään erilaisten yhteisöjen kanssa. Yhteisöt ylläpitävät kohtaamispaikkoja erilaisille ihmisille ja tuottavat vapaaehtoistoiminnalla merkityksellistä tekemistä. On ilahduttavaa, että hyvinvointialue on nähnyt tämän työn tarpeelliseksi ja kannustaa toimintaa niin avustuksin kuin toiminnallisella yhteistyöllä.

Lopuksi: osallisuuden edistäminen on yhteistä työtä

Osallisuuden edistäminen kuuluu kaikille ja sitä tehdään laajalla yhteistyöllä. Osallisuusohjelma esittelee osallisuustyöryhmään tarvittavat tahot. Vain nimetty osallisuuskoordinaatio puuttuu! Osallisuusohjelma on parhaillaan lausuntokierroksella hyvinvointialueen toimielimissä. Se julkaistaan lokakuun aikana.

 

Blogin kirjoitti

Anne Aholainen

osallisuuskoordinaattori ja projektipäällikkö

Hyte- ja osallisuus -palvelualue

Tulevaisuuden sotekeskus -hanke, osallisuus ja järjestöt

RRP Arjen Ilo ja tuki

Näytä kontekstissa »

Sisältöjulkaisija

Blogit

  1. Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
    7.11.2024 Blogi
    Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
    7.11.2024 Blogi
    7.11.2024 Blogi

    Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin

    Julkaistut 7.11.2024

    TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.

    Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.

    Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä 

     

    Kuva: TEAviisari

    Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?

    • Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
    • Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
    • Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
    • Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
    • Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
    • Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)

    Mitä voisi vielä kehittää?

    • Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
    • Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
    • Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
    • Kuntien pallokenttien määrää (25/100)

     

    Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:

    Heikentynyt tulos:

    • Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
    • Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
    • Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69

    Parantunut tulos:

    • Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
    • Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
    • Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
       

    Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.

    Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024

     

    Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,

    hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti

    Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö

     

    Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä

  2.  “Onko tää joku projekti?”
    8.10.2024 Blogi
     “Onko tää joku projekti?”
    8.10.2024 Blogi
    8.10.2024 Blogi

     “Onko tää joku projekti?”

    Julkaistut 8.10.2024

    Nykyinen kuva

    Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?

    Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein) 

    Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa. 

    Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.  

    Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.  

    Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen! 

    Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista

     

     

    Näytä kontekstissa »