Kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tehtävistä määritellään laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 6§ ja 7§ pykälissä. Lain mukaan sekä kunnan että hyvinvointialueen tulee tehdä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) yhteistyötä muiden HYTE -työtä tekevien julkisten toimijoiden, yleishyödyllisten järjestöjen ja yksityisten yritysten kanssa. 

Kuntien että hyvinvointialueen tulee myös seurata asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä, raportoida siitä vuosittain ja tehdä valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja -suunnitelma. Hyvinvointikertomus ja suunnitelma ohjaa HYTE-työtä, siten sitä on hyvä tehdä yhdessä laajasti eri toimijoiden, myös yrittäjien kanssa. Yhteinen tekeminen tuo asian tutuksi ja sitouttaa. 

Hyvinvointikertomus on analyysia hyvinvoinnin ja terveyden tilasta erilaisten indikaattorien pohjalta. Indikaattorit ovat suurelta osin valtakunnallisia tilastotietokantoja, mutta myös alueellisia tai kuntakohtaisiin tietoihin ja kyselyihin pohjautuvia tietoja. Olisi hyvä myös tarkastella, olisiko yrityksien keräämää dataa mahdollista ottaa mukaan analyysiin. THL:n toteuttamassa Puhti -hankkeessa vuosina 2021-2022 yritykset jakoivat dataa ja sen pohjalta saatiin hyvinvoinnista kertovaa tietoa kansalaisten arjesta, kun käymme kaupassa, kuntosalilla, matkustamme tai käytämme muita kaupallisia palveluja. Tietoa saatiin mm. ihmisten elintavoista, ruokailu- ja kulutustottumuksista alueittain. Saatavan tiedon pohjalta on mahdollisuus vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin tietoperustaisesti ja ehkäistä ongelmia. Se, että yritykset jakaisivat keräämäänsä tietoa, olisi samalla tapa kantaa yhteiskuntavastuuta. 

Yhdessä hyvinvointianalyysin ja -suunnitelman tekeminen myös sitouttaa eri toimijat korjaamaan yhdessä hyvinvointivajeita. Pohjois-Savossa tähän hyvinvoinnin analyysityöhön osallistui myös apteekkien edustaja, toiminimiyrittäjä. Myös muita yrittäjiä kysyttiin mukaan, mutta aikaresurssien puitteissa emme saaneet yrittäjäjärjestöstä tai muita aktiivisia yrittäjiä tällä kertaa mukaan. Toivotamme kuitenkin yrittäjät seuraavaan hyvinvointikertomusprosessiin mielellään mukaan. Tällä kertaa varsinaista yritysdataa meillä ei vielä ollut käytössä asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä tai siihen vaikuttavista tekijöistä, mutta toivottavasti jatkossa sitäkin voisimme hyödyntää. Yritysten kautta saatava tieto voisi auttaa vastaamaan hyvinvoinnin ja terveyden uhkiin ja riskitekijöihin nopeammin ja ehkäpä jopa tarkemmin. Jos tiedämme, että tietyllä alueella syödään paljon roskaruokaa, tiedetään, että juuri sille alueelle tulee kohdistaa esim. terveellisempään ravitsemukseen liittyviä toimenpiteitä.

Hyvinvointianalyysin eli hyvinvointikertomuksen Hyvinvointikertomus pohjalta nostetaan esille Pohjois-Savon vahvuudet ja keskitytään hyvinvointisuunnitelmassa Hyvinvointikertomus kuvaamaan ratkaisuja hyvinvointivajeisiin. Hyvinvointivajeiden ratkaisemiseksi pohdittiin keinoja, joiden toteuttamisessa ovat mukana niin kunnat, järjestöt ja yhdistykset, oppilaitokset, turvallisuusalan toimijat, aluehallintovirasto, seurakunnat, asukkaat, mutta myös yrittäjät. Keinot valittiin ensisijaisesti tutkitusti vaikuttavista tai toimivista käytännöistä ja vasta sitten valittiin kokeiluja, jos näitä vaikuttavia tai toimivia käytäntöjä ei ollut. Myös yrittäjät olivat suunnitelmaa työstämässä, mm. terveellisten elintapojen kuten ruokasuositusten mukaisten ruokatottumusten edistämisen toimenpiteitä, terveyttä edistävän liikunnan lisäämisen, kiusaamisen ehkäisyn, riippuvuuksien ennaltaehkäisyn ja haittojen vähentämisessä ja seksuaaliterveyden edistämisen osalta keinoja tunnistettiin käytettävän myös yritystoiminnassa. Monet yrittäjät toteuttavat omien työntekijöiden hyvinvoinnin edistämistä esim. työpaikkaliikuntaan sijoittamalla (ks. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/vaikutukset-ja-kustannukset/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-kustannusesimerkit) 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävää toteutetaan siis monitoimijaisesti ja moniammatillisesti. Vain yhteistyöllä samaan suuntaan tehden vaikuttavia menetelmiä käyttäen saadaan alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilanne kohenemaan. Pohjois-Savossa hyvinvointivajeita viedään eteenpäin myös erilaisten teemaverkostojen kautta, joihin on koottu alueen asiantuntijoita eri teemoista, myös yrittäjiä. Ajatuksena on näiden teemaverkostojen esim. kiusaamisen ehkäisyn työryhmän, ravitsemustyöryhmän, seksuaaliterveyden edistämisen työryhmän, kaatumisten ehkäisyn verkoston jne. kautta viedä vaikuttavia toimenpiteitä eteenpäin käytäntöön. On ilo huomata, että yhä useampi yrittäjäkin on näissä verkostoissa mukana. Näin jaetaan asiantuntijuutta, osaamista ja tehdään yhdessä HYTE-työtä. 

Hyvinvointikertomus ja -suunnitelmatyön kautta voidaan tunnistaa myös hyvinvointivajeita, joissa on selkeitä palveluaukkoja, joihin julkisilla palveluilla ei pysytä välttämättä sillä hetkellä vastaamaan. Näissä kohden olisi mahdollisesti yrittäjyydelle tilausta. Paikallisesti kannattaa keskustella kuntien ja alueen toimijoiden kanssa tilanteesta tarkemmin näiden palveluaukkojen tunnistamiseksi. Pohjois-Savossa on 1.1.2023 alkaen toiminnassa HYTE-neuvottelukunta, HYTE-työtä johtava vaikuttamistoimielin, joka vastaa palveluntuottajien sopimusohjauksen HYTE-tavoitteiden valmistelusta ja aluehallitus vastaa palveluntuottajien sopimusohjauksesta HYTE- näkökulmasta. 

HYTE-työ on eri tahoja yhdistävä tehtävä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen eri tahoja yhdistävä tehtävä, jossa sekä tehdään jo nykyisellään, mutta myös koetaan olevan eniten tarvetta yhteistyölle. Yhteistyö syntyy ja kehittyy yhdyspinnoilla kunnan toimijoiden välillä ja yhdessä kumppaneiden, kuten järjestöjen ja yritysten kanssa. Näitä yhdyspintoja olisi tärkeä pyrkiä tunnistamaan ja saada ne näkyväksi. Itse olen ihastunut UEF:n ja eri ruokakasvatukseen ja ravitsemusterveyden edistämisen hankeväen tuottamaan tapaan esittää näitä yhdyspintoja kuvion muodossa siitä, mitä yhteistyö on ruokakasvatuksen ja ravitsemusohjauksen yhdyspinnoilla. Myös yrittäjillä on osuutensa ruokakasvatuksessa mm. ruokailusuositusten huomioiminen toiminnassaan, ruokaympäristöjen rakentaminen jne. 

Osana päätöksentekoa sekä kuntien että hyvinvointialueiden tulisi tehdä myös päätösvaihtoehtojen vertailua vaikutusten ennakkoarvioinnin eli EVA:n keinoin. Hyvässä asioiden valmistelussa tarkastellaan päätösten vaikutusten arviointia etukäteen. EVA:n tekovelvoite on myös kirjattu sote-uudistuksen lakipykäliin EVA kunnissa 6§ ja hyvinvointialueilla 7§. Päätösvaihtoehtoja voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Yhtenä näkökulmana voi olla yritysvaikutusten arviointi. Mitä vaikutuksia eri päätösvaihtoehdoilla on markkinoille, miten eri päätökset vaikuttaisi paikallisten yritysten talouteen tai mahdollisuuksiin?

HYTE-työ on yhteistyötä laajasti eri toimijoiden kanssa. Toivon, että voisimme ottaa yrittäjiä tähän yhteistyöhön vahvemmin mukaan.

Blogin kirjaili

Säde Rytkönen, hyvinvointikoordinaattori, PSSHP, HYTE-tiimi