Digihyvinvointia koko perheelle

Digihyvinvointia koko perheelle

Uudet kansalliset lasten vapaa-ajan digisuosituksen antavat tukea vanhemmuuteen. kun perheessä mietitään, milloin lapselle hankitaan puhelin ja kuinka paljon ruutuaikaa voi lapselle antaa? Suositusten tavoitteena edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista sekä ehkäistä digilaitteiden ja sisältöjen mahdollisia haittoja. Eli tukea toimivaa arkea.
 

Lapsi saa aikaa kasvotusten ihmisten kanssa olemiseen, liikkumiseen ja leikkiin

Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin perustana ovat arkirytmi sekä yhdessäolo, leikki, liikkuminen, ulkoilu, riittävään uni ja terveellinen ruoka. Ruudulla vietetty aika ei saisi olla pois näiden asioiden toteutumisesta. Vanhemmat tehtävä on pitää huolta, että nämä asiat toteutuvat lapsen arjessa.

On kiukkua ja harmia luvassa?

Suosituksen mukaan alle 11-vuotias ei tarvitse omaa älylaitetta. Jos 6–10-vuotiaalle hankitaan puhelin, sen olisi hyvä olla mahdollisimman yksinkertainen ja siinä riittää toimintoina esimerkiksi vain soitto- ja viestimahdollisuus. Laite voi olla kuitenkin jo hankittu ja käyttötottumukset kovin vakiintuneet. Tämä tilanne haastaa vanhempia luomaa uutta käyttökulttuuria, koska lapsen voi olla vaikea muuttaa käyttötottumusta ja omaksua uusia sääntöjä.

Hankalia tunteita, kiukkua, harmia ja uusien sääntöjen rikkomuksia voi olla luvassa. Mutta tämä on normaalia lapsen reagointia, joka vanhemman kuuluu ottaa lempeästi, mutta jämäkästi vastaan. Usein lopputuloksena on havainto, että lapsi pärjää hyvin ilman älypuhelinta ja arki tuo hyviä uusia asioita kaikille.

Ruutuaika vähenee

Digisuositukset antavat vanhemmille ”selkärankaa” mihin nojata, kun perheessä mietitään, miten paljon sitten ruutuaikaa digilaitteilla vietetään ja miten toimitaan sosiaalisen median kanssa. 

• Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa.
• 2–5-vuotiaille suositellaan enintään tunti ruutuaikaa päivässä, mieluiten lyhyissä jaksoissa ja yhdessä aikuisen kanssa.
• Alle 13-vuotiaiden ei tule käyttää sosiaalisen median palveluita.

Yhtä tärkeää kuin ruudulla vietetty aika on sisältö, jota lapsi katsoo tai pelaa. Digitaalisen sisällön tulisi olla lapselle sopivaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että ikärajoja noudatetaan ja lapsi ei joudu haitallisen sisällön äärelle. Aikuisen on tiedettävä missä lapsi digilaitteissa liikkuu ja ennen kaikkea olla myös tästä kiinnostunut. Yhdessä katsominen, keskusteleminen ja rajojen sopiminen lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta ja helpottaa rajoitusten aiheuttamaa vastustusta. Kun on totuttu kysymään ”mitä kouluun kuuluu”, kysytään myös, mitä digimaailmaan kuuluu”?

Digisuosituksen koskevat koko perheen arkea

Digisuositukset ovat tuki arjen valintoihin ja jokainen voi löytää ratkaisuja, jotka toimivat juuri oman perheen arjessa. Pienillä muutoksilla hyvä aloittaa. Esimerkiksi laitteet laitetaan pois hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja arjessa sovitaan aikoja, milloin ruutua ei ole läsnä esimerkiksi ruokapöydässä.

Myös vanhempien digilaitteiden käyttötottumuksilla on merkitystä. Lapset oppivat esimerkistä. Huomaako vanhempi, kuinka paljon digilaitteilla oleva aika on pois lapsen kanssa käydystä sanallisesta ja sanattomasta vuorovaikutuksesta? Miten olemme aidosti läsnä lapsen arjessa kotisohvalla istuessa tai lapsen harrastuksissa?

Blogin kirjasi Helena Törmi, Hyte- ja osallisuusyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Lähde: Uudet digisuositukset lapsille vapaa-aikaan ovat valmistumassa – lausuntokierros ja vanhempien kommentointi avattu - THL

Kolmen vuoden kumppanuus vahvisti Nuorten Palveluita ja henkilöstöresursseja.

Nuorten Palvelu ry:llä on ollut kolmivuotinen kumppanuussopimus Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa vapaaehtoisvoimaisten toimintojen toteuttamiseksi. Kumppanuusavustuksen avulla on tuettu järjestön toimintaa vastaten paremmin nuorten tarpeisiin. Nyt sopimuskausi on päättymässä, ja on hyvä hetki tarkastella, mitä vaikutuksia avustuksella on ollut.

Nuorten Palvelu on pitkään tehnyt tärkeää työtä nuorten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Järjestön kumppanuussopimuksen puitteissa toteutettava toiminta tavoittaa 13–29-vuotiaita nuoria ja sen tunnetuimpia toimintamuotoja ovat Zemppari-tukihenkilötoiminta, Vertzi – vertaistuellinen yhteisötoiminta verkossa sekä Meidän kylän nuoret -toiminta, joka tuo nuorten äänen kuuluviin myös pienillä paikkakunnilla ja haja-asutusalueilla. 

Viimeisen kolmen vuoden aikana hyvinvointialueen myöntämä kumppanuusavustus on ollut ratkaisevassa roolissa Zemppari- ja Vertzi-toiminnan sekä Meidän kylän nuoret -toiminnan toteuttamisessa. Toiminnanjohtaja Tatu Tossavaisen mukaan avustus on mahdollistanut merkittävän lisäyksen henkilöstöresursseihin, mikä on suoraan vaikuttanut toiminnan laajuuteen ja laatuun. Yksi uusi työntekijä on tuonut mahdollisuuden toteuttaa toimintaa tavoittavammin ja auttaa useampia nuoria tehokkaammin.

Lisähenkilöstö ei ole tuonut mukanaan uusia toimintoja, vaan sen avulla olemassa olevat palvelut on voitu toteuttaa suuremmassa mittakaavassa. Suurempi tiimi on myös lisännyt osaamista ja siten antanut enemmän aikaa toiminnan kehittämiseen. Koska nuorten tarpeet muuttuvat jatkuvasti ja vapaaehtoistyön trendit elävät, toiminnan kehittäminen ja joustavuus ovat avainasemassa. Suurempi henkilöstö takaa, että toiminta pysyy ajan tasalla ja vastaa ympäristön vaatimuksiin, samalla kun operatiivinen turvallisuus paranee esimerkiksi sairastumisten tai poissaolojen sattuessa.

Toiminnanjohtajan mukaan vapaaehtoistyössä on jo useiden vuosien aikana ollut havaittavissa muutoksia sitoutumisessa ja osallistumisessa. Vallitsevassa yhteiskunnassamme pitkäaikaisia sitoutumisia on vaikeampi saada kuin aikaisemmin, ja toiminta muistuttaa usein pop up -tyyppisiä projekteja. Tämän vuoksi palveluiden houkuttelevuus ja selkeys korostuvat, jotta nuoret ja vapaaehtoiset saavat parhaan mahdollisen hyödyn.

Vaikka kohderyhmät Nuorten Palvelussa eivät ole muuttuneet, resurssien riittävyys on ollut ratkaisevaa. Pohjois-Savossa monet nuoret hyötyisivät tukihenkilöistä, mutta nykyresurssit riittävät auttamaan vain osaa heistä. Avustus on mahdollistanut sen, että suurempi osa tunnistetusta kohderyhmästä saa apua. Lisäksi henkilöstöresurssien lisääminen tukee vapaaehtoisten ohjaamista ja auttaa nuoria löytämään oikeat palvelut sujuvasti.

Kolmen vuoden yhteistyö on myös vahvistanut palveluohjauksen merkitystä. Hyvinvointialueen kanssa toteutettu yhteistyö takaa sen, että tieto palveluista kulkee nuorille ja nuoret voidaan ohjata oikeisiin palveluihin jouhevammin. Samalla tietoisuus vapaaehtoistyön mahdollisuuksista on lisääntynyt, ja yhä useammat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset tietävät, että heidän panoksensa on tervetullutta. Tossavainen korostaa, että pitkäjänteinen yhteistyö järjestön ja julkisen sektorin välillä tuo merkittäviä etuja. Se mahdollistaa tehokkaan nuorten tukemisen, joka olisi yksin toteutettuna vaikeaa, ja julkisten varojen käyttö tehostuu. Kumppanuusavustus on ollut ratkaiseva paitsi resurssien lisäämisessä myös toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa.

Pienille yhdistyksille pienikin avustus voi olla ratkaiseva, ja se mahdollistaa toiminnan ylläpitämisen, johon muuten ei olisi resursseja. Tuki mahdollistaa myös muiden rahoituslähteiden hyödyntämisen, mikä tukee pitkäjänteistä ja kestävää toimintaa. Tossavainen rohkaiseekin kaikenkokoisia toimijoita hakemaan avustusta pienellä kynnyksellä ja eri vapaaehtoistoimijoiden voimien yhdistäminen voi olla myös hyvä ensimmäinen askel avustusten maailmaan. Hänen mielestään myös pienet yhdistykset ja heidän potentiaalinsa tulisi tunnistaa avustuskohteita valitessa.

Pienimmille yhdistyksille jo pienikin avustus voi olla ratkaiseva yhdistyksen koko toiminnan kannalta. Tossavaisen mukaan hyvinvointialueen olisi suuremmista avustuksista päätettäessä tärkeä huomioida järjestötyön henkilöstöresurssipainotteisuus. Vaikuttavuuden näkökulmasta suurempien avustusten kannattaisi olla riittävän suuria, jotta sillä voidaan järjestää toiminnan sujuvan ja tuloksellisen toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstöresurssi. 

Kolmen vuoden kumppanuus on ollut opettavainen ja merkittävä ensimmäinen askel Zempparin, Vertzin ja Meidän kylän nuoret -toimintojen vahvistamisessa Pohjois-Savossa. Yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on syventynyt, ja kumppanuus on osoittanut, kuinka arvokasta pitkäjänteinen, tavoitteellinen yhteistyö on nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.

Blogin kirjoitti tradenomiopiskelija Emilia Ollikainen.

Tieto yhdistää ja luottamus kantaa HYTE-yhteistyössä

Savonia Pro-artikkeli: https://www.savonia.fi/artikkelit-pro/tieto-yhdistaa-ja-luottamus-kantaa-hyte-yhteistyossa/

HYTE-työ on yhteistyötä. Hyvinvointi syntyy yhdessä tekemällä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategian mukaisesti teemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä yhdessä – työkavereiden, asukkaiden ja kumppaneiden, kuten kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä hyvinvointivajeet ovat ilmiöitä, jotka vaativat useassa asioissa ja ilmiöön vaikuttavissa tekijöissä muutoksia. Hyvinvointivajeet vaativat monia eri tekoja ja toimenpiteitä sekä eri toimijoiden panoksia, jotta muutosta saadaan aikaan. Jonna Heliskoski puhuu vaikuttavuuden ekosysteemistä. Vaikuttavuuden ekosysteemi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tarkoittaa monitoimijaista, poikkihallinnollista yhteistyötä, jossa eri toimijat rakentavat yhdessä vaikuttavia ratkaisuja väestön hyvinvoinnin ja terveyden parantamiseksi. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hyvinvointivajeiden ratkaisemiksi tarvitaan niin jokaisen asukkaan, kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen, oppilaitosten, apteekkien, yritysten, maakuntaliiton ja seurakuntien toimenpiteitä, yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita. Lisäksi tarvitaan verkostomaista yhteistyötä ja resurssien rohkeaa kohdentamista terveyserojen kaventamiseksi, juuri siihen kohderyhmään, joka on tiedolla johtamisen pohjalta tunnistettu. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuus syntyy, kun eri HYTE-toimijat jakavat tietoa ja osaamista, otetaan käyttöön vaikuttavia toimenpiteitä ja toimintaa johdetaan tiedolla. 
HYTE-yhteistyön lakiperusta tulee sote-järjestämislaista, jossa todetaan, että hyvinvointialueen ja kuntien on toimittava yhteistyössä ja tuettava toisiaan asiantuntemuksellaan. Lain seliteosuuden mukaan asiantuntijatuki edellyttää osoittamaan riittävät resurssit asiantuntijatuen tarjoamiseen. Asiantuntijatuki voi lain seliteosuuden mukaan olla tiedon analysointia, alueellisia koulutuksia, yhteisiä hankkeita, valtakunnallisten ohjelmien toimeenpanoa ja osallistumista vaikutusten ennakkoarviointityöhön sekä hyvinvointiryhmien työhön. Lisäksi molempien tehtävänä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehdä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Hyvinvointialuetta laki velvoittaa myös laatimaan hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä alueensa kuntien kanssa. 

Yhteistyö tapahtuu yhdyspinnoilla eli kahden tai useamman organisaation välisessä toiminnallisessa yhteydessä, jossa on tehtäviä, jotka kuuluvat kunnan tai hyvinvointialueen tai järjestöjen tai muiden toimijoiden omalle järjestämisvastuulle ja jossa niiden toteuttaminen edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näitä yhdyspintoja on Pohjois-Savossa kuvattu Rakenteet - HYTE - Pohjois-Savo -> ks yhdyspinnat sekä kunta-hyvinvointialue-järjestö yhdyspintoina eri HYTE-teemoissa ja myös taulukkoina, jossa on kuvattu tarkemmin eri kunnan sekä hyvinvointialueen palvelujen tai toimijoiden sekä lähiyhteisön, hallinto- ja tukipalvelujen sekä kumppaneiden rooleja ja tehtäviä.

Yhteistyö vaatii verkostoitumista, jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumista ja aikaa kohdata ja sopia yhteistyöstä. Yhteinen tilannekuva alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä tulee olla jaettu ja viestitty. Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE-tilannekuva on hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointivajeiden ratkaisuja kuvattu hyvinvointisuunnitelmassa (hyväksyttävänä joulukuussa 2025). 

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelmaan on kuvattu kuhunkin hyvinvointivajeeseen toimenpiteen siten, että hyvinvointisuunnitelmassa painopisteet on kuvattu konkreettisina hyvinvointitavoitteina ja niiden taustalla vaikuttavia juurisyitä. Hyvinvointivajeiden ratkaisemiseksi kuvataan vaikuttavia konkreettisia HYTE-toimenpiteitä ja menetelmiä sekä tehtävää yhteistyötä yhdyspinnoilla:
•    mitä asukkaat voivat itse tehdä
•    Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehtävät toimenpiteet,
•    millaista asiantuntijatukea hyvinvointialueelta kuntiin ja muille toimijoille tarjotaan ja 
•    millaista asiantuntijatukea sovitaan kunnista tarjottavan hyvinvointialueelle sekä 
•    millaista yhteistyötä tehdään seurakuntien, yritysten ja yleishyödyllisten yhdistysten, maakuntaliiton, apteekkien, poliisin, oppilaitosten, työterveyshuollon, työllisyysalueiden ja muiden HYTE-toimijoiden kanssa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun hyvinvointisuunnitelmaan konkretisoidaan yhteistyö ja asiantuntijatuki yhdyspinnoilla näkyviksi toimenpiteiksi. Pohjois-Savon hyvinvointialueen suunnitelmatyö vaati puolen vuoden prosessin, useita kohtaamisia, joissa pohdittiin mitä yhteistyö on. Alkuun herkästi kuvattiin edelleen vain omaa toimintaa, vaikka tuli pohtia mitä tehdään yhdessä ja yhteistyössä, mihin tarvitsen toista organisaatiota, ihmisiä ja yhdessä tekemistä, jotta tietyt asiat etenevät.

Myös asukkaiden omaa toimintaa haluttiin tuoda esille, mitä asukkaat voivat itse tehdä eri hyvinvointivajeiden edistämiseksi. Esko Kumpusalon mukaan, asukkaiden hyvinvoinnista 70% syntyy omatoimisuuden kautta eli siitä, mitä ihminen itse tekee terveytensä ja hyvinvointinsa eteen. Sosiaali- ja terveyspalvelut kattavat vain noin 30% kokonaisvaikutuksesta. Jos ihmiset lisäisivät omatoimisuuttaan vaikka vain 5%, se voisi johtaa merkittäviin asukkaiden oman hyvinvoinnin kohenemiseen ja samalla merkittäviin säästöihin sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa. Asukkaiden omatoimisuus voisi olla vaikka liikunnan lisäämistä, ravitsemussuositusten mukaisia ruokailutottumuksia, osallistumista ja vaikuttamista. Yhteisöllisyys ja sosiaalinen tuki vahvistavat asukkaiden kykyä huolehtia itsestään. Myös huolenpidon kulttuuri ja yhteisöllinen vastuu ovat keskeisiä hyvinvoinnin ylläpidossa. Asukkaiden kuvaamat toimenpiteet eri hyvinvointivajeisiin nousivat asukasraadista ja asukkaille kohdistetusta kyselystä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen hyvinvointisuunnitelma on menossa joulukuussa aluehallitukseen ja -valtuustoon hyväksyttäväksi. Konkreettinen toimenpiteiden vieminen on jo alkanut kunkin toimenpiteen vastuutahon toimesta. 

Blogin kirjoitti

Säde Rytkönen, HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue, HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö

Mikä OmaHyte?

Syyskuun lopussa avautuneesta OmaHyte-palvelusta löydät Pohjois-Savon alueen eri toimijoiden tuottamaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja palveluita. Voit käyttää sivustoa monipuolisesti harrastusten ja liikuntapaikkojen etsimiseen tai päästäksesi osaksi yhteisöllistä toimintaa. OmaHytestä löydät myös ammattilaisten tukea erilaisiin elämäntilanteisiin. Palvelu on suunnattu erityisesti työikäisille ja ikääntyneille pohjoissavolaisille. Elämäntilanteesta tai asuinpaikasta riippumatta jokaisella tulisi olla mahdollisuus edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttään.

OmaHyte-sivustolta löytyvien palveluiden tarjoajina toimivat kolmas sektori, kunnat, seurakunnat, hyvinvointialue sekä yksityiset toimijat, kaikki yhdellä verkkosivulla. Sisältöjen oikeellisuudesta vastaavat itse palveluntarjoajat ja sivustoa ylläpitää Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö.

Sivuston nimessä mukana oleva ”Oma” viittaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen digitaalisen asioinnin OmaSavo-palveluun, jonka alle OmaHytekin kuuluu. ”Hyte” tarkoittaa hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa, kuten liikuntaa, mielen hyvinvointia tai ravitsemusta.

Sivustolla on ollut jo runsaat 2500 kävijää kolmen ensimmäisen käyttöviikon aikana. Palautekyselyyn vastanneiden OmaHyte-palvelun suosittelun keskiarvo oli 7,5 eli hyvällä tasolla (asteikko 0-10), mutta myös kehityskohteita nousi esiin. Palautteiden perusteella esiin nousseita kehityskohteista on jo korjattu, esimerkiksi koskien palveluhaun toimivuutta. Sivuston kehitys palautteiden pohjalta jatkuu myös tulevaisuudessa.

Tutustu ja anna palautetta sivustosta sekä ota hyvinvointisi haltuun: www.omahyte.fi.


 

Kohti riittävän hyvää vanhemmuutta

Kohti riittävän hyvää vanhemmuutta

Pohjois- Savon hyvinvointialueella ja alueen kunnissa tehdään hyvinvointisuunnitelmia seuraavalle neljälle vuodelle eteenpäin. Suurella joukolla mietitään hyviä ja vaikuttavia menetelmiä ja toimija, joilla voimme vahvistaa ja parantaa pohjoissavolaisten asukkaiden hyvinvointia. Yksi usein toistuva teema, jota tarkastelemme, on vanhemmuus ja vanhemmuustaidot.

Vanhemmuustaidot tarkoittavat kykyä ja valmiuksia tukea lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia arjen eri tilanteissa. Ne eivät ole synnynnäisiä taitoja, vaan opittavissa ja kehitettävissä elämän varrella. Vanhemmuuteen vaikuttavat vahvasti kuitenkin monet asiat, kuten esimerkiksi omat lapsuudenkokemukset ja vallitsevat arvot. Asian pohdinnassa olemme siis isojen asioiden äärellä ja onkin tärkeä pysähtyä miettimään, mistä keskustellaan, miten ja mihin nyt on tarpeen keskittyä? Tässä mietin paria asiaa.

Läsnäolo ja kiinnostus lapseta

Vanhemmuuden taidot liittyvät tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, ongelmanratkaisuun, stressin säätelyyn, lapsen tarpeiden ymmärtämiseen, lapsen kuulemiseen ja arjen asioita, arkirytmistä huolehtimiseen. Aitoa läsnäoloa ei voi korostaa liikaa, kun ajatellaan aikaamme, jossa monet arjen asiat vaativat ja vievät aikuisen huomiota. Läsnäolo ei vaadi suuria tekoja – riittää, että vanhempi pysähtyy, katsoo ja kuuntelee. Lapsi kokee olevansa tärkeä, kun vanhempi on aidosti läsnä.

Rajat – turvaa ja tunnetta

Rajojen asettaminen lapselle ei ole vanhemmille helppoa ja tämä vanhemmuustaidot tarvitsevat nyt vahvistamista.  Lapsi tarvitsee rajoja kasvaakseen. Ne kertovat, että hänestä välitetään ja että maailma on ennakoitava. Rajat voivat herättää lapsessa kiukkua ja raivoa, mikä tuntuu aika usein vanhemmasta raskaalta. On tärkeää muistaa, että lapsi tarvitsee aikuisen, joka kestää hänen tunteensa – vaikka se ei aina ole helppoa?

Tukea on saatavilla – ja sitä kuuluu hakea

Vahvuutta on tunnistaa omat voimavaransa ja rajansa myös vanhemmuudessa, hakea tukea ja apua ajoissa, oli kyse sitten rajoista tai muusta perheen arkeen kuuluvasta asiasta.  Tukea vanhemmuuteen tarjoavat mm. neuvolat ja lapsiperheiden sosiaalityö. Mutta perheiden ”arki elää kunnissa”, kotona ja omassa lähipiirissä, varhaiskasvatuksessa, kerhoissa, harrastuksissa jne., myös järjestöt ja seurakunnat ovat tärkeitä tuen paikkoja. Myös digitaaliset palvelut tarjoavat tukea laajasti.

Vanhemmuuden tuen tarve voi koskettaa mitä tahansa perhettä. Kun kohtaamme vanhempia, joilla on haasteita vanhemmuudessa kanssa, on tärkeää välttää tuomitsevaa suhtautumista. Miten voimme luoda ilmapiirin, jossa vanhempi uskaltaa sanoa: "En osaa. Väsyttää. En jaksa."

Yhdessä kohti parempaa vanhemmuuden tukea

Pohjois-Savossa ammattilaisilla on paljon tietoa ja hyviä käytäntöjä vanhemmuuden tukemiseksi. Keskusteluja on käyty eri ammattialojen kesken siitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan.

Jokainen vanhempi on oman vanhemmuutensa ja lapsensa paras asiantuntija. Nyt on aika kuulla myös vanhempien ääni. Mitä vanhemmat itse ajattelevat hyvästä vanhemmuuden tuesta? Missä ja millaista hyvää tukea olet saanut kunnassa, hyvinvointialueen palveluissa, järjestöissä, seurakunnissa tai muilla tahoilla?

Jos luet tätä juttua Facebookissa, voit tekstikenttään kertoa kokemuksesi tai näkemyksesi. Voimme kaikki oppia lisää vanhemmuuden tukemisen vaikuttavuudesta.

Terveisin

Helena Törmi, hyvinvointikoordinaattori, Hyte- ja osallisuuspalveluyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue

0,27 % mahdollisuus - miten sinä hyödyntäisit sen?

Syksy 2025 on projektien päättymisen kulta-aikaa. Hyvinvointialueellamme on ollut käynnissä mm. monia digitaalisuutta edistäviä kehityshankkeita ja näissä on ollut mukana satoja projektityöntekijöitä. 
Projektien viimeiset kuukaudet syksyllä painottuvat toiminnan juurruttamiseen toimialoille, jatkuvuuden takaamiseen, viestintään ja tulevien vastuuhenkilöiden perehdyttämiseen. Näiden lisäksi on yksi asia, joka on varmasti jokaisen projektityöntekijän, jolla ei ole työtä mihin palata, mielessä jo tässä vaiheessa: Työn hakeminen.

Työllistymisen todennäköisyyksistä kertoo se, että tänä päivänä jo pelkästään työhaastatteluun pääsemiseen voi olla häviävän pieni 0,27 % mahdollisuus. Toki elämässä on asioita, joissa on vielä pienempi mahdollisuus niiden toteutumiseen mutta työllistymisessä sen toivoisi olevan suurempi. Kun hakijoita on 370, on työhaastatteluun pääseminen jo itsessään lottovoitto, vaikka ei tulisikaan valituksi, voi olla tyytyväinen itseensä. Herää kysymys, kun tällä hetkellä asiantuntijan työllistyminen voi viedä jopa vuoden, miten juuri minä voin erottua vaikeassa työllistymistilanteessa muista hakijoista? 

Projektityöntekijät omaavat paljon substanssi- ja erikoisosaamista, jota ei ole monilla muilla työnhakijoilla. On oltu vastuussa laajoista kokonaisuuksista ja kehitetty toimintaa. Hyvinvointialue on toiminut monelle oman osaamisen kehittämisen mahdollistajana projektityön kautta, ohessa on saatettu jatkokouluttautua täysin uudelle alallekin. Tämä osaaminen tulisi jatkossa osata pukea sanoiksi ja valjastaa käyttöön. Tosin nähtäväksi jää missä määrin itse kukin saattaa joutua joustamaan työn sisällössä, kun avautuvat työpaikat eivät välttämättä vastaa hakijan ajatusta haetusta työstä.

Eräs aiempi esihenkilöni sanoi minulle noin vuosi sitten, että kukaan ei voi viedä sinulta pois osaamistasi. Tätä lausetta olen pohtinut aina aika ajoin, kun olen miettinyt tulevaa. On tosiaan niin, että kukaan henkilö ei voi viedä pois minun osaamistani, mutta mitä aika tekee osaamiselleni? Olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että osaamisen varmuus katoaa, jos en käytä osaamistani. Osaaminen voi perustua esimerkiksi tiettyjen kokonaisuuksien ja tehtävien hallintaan, tietojärjestelmiin, työnantajaan liittyvään tietoon ja erilaisten toimintamallien hallintaan. 

Osaamisen voisi siis sanoa olevan vähän kuin pyörällä ajaminen, kovan kolauksen jälkeen sen voi kadottaa mutta ajan myötä varmuus omaan tekemiseen palaa takaisin. Jos sinun osaamistasi ei enää tarvittaisi, mitä ajattelisit?

Jenni Timonen
projektikoordinaattori
HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö

Kesälomatunnelmissa

Tämän blogin tullessa nähtäväksi on jo moni työkavereistani siirtynyt ansaitulle kesälomalle. Täytyykin todeta, että nopeasti on aika vierähtänyt tänä vuonna. Me HYTESSÄ olemme saaneet valtavasti aikaan viimeisten kuukausien aikana ja unohtamatta arvokasta hanke väkeämme uusien haasteiden parissa.

Itse olen nyt reilun vuoden ajan ollut töissä yksikössämme ja voin todeta sen kuuluisan ”yhteisöllisyyden” toimivan erittäin hyvin meidän keskuudessamme. Esimerkiksi vaikka pyytäisin apua kirjoittamani tekstin oikoluvussa, löytyy apua nopeasti, toisella saattaa olla tietokone umpisolmussa ja ohjelmat kiukuttelevat vastaan, hänellekin löydämme apua tilanteeseen ja työt pääsevät jatkumaan. 
Hankkeen ammattilaisten kautta olemme saaneet oppia valtavasti uusista digitaalisista työkaluista, tekoälyäkin on meille oman älymme rinnalle tuotu ja olemmekin saaneet työkaveriksi näitä tekoälyllä varustettuja työkaluja, joita olemmekin käyttäneet työssämme hyväksemme, jollei muuten niin kysytty asiasta mielipidettä!

Tätä kirjoittaessani voisin arvata muutaman lomailevan työkaverini tekevän lomalla jo seuraavia asioita: 
A. Istuu kotosalla, sukkapuikot käsissä neulomassa, miettii mitähän leipoisi tänään. 
B. Istuu mökillä, nauttii kaatosateen ropinasta ja muusta luonnon hiljaisuudesta! 
C. Käy tapaamassa lapsiansa ja sukulaisia ympäri Suomea, nauttien samalla kulttuurista ja Suomen kauniista luonnosta! 
D. Kiertää vähintään joka toinen päivä jokin Suomen luonnonpuistoista tai nähtävyyksistä, matka saattaa tosin venähtää myös Suomen rajojen toisellekin puolelle.
Alku kesä onkin ollut viileä ja sateinen varsinkin verratessa viimeisien vuosien kesiä

Seuraava vanha lastenlaulu voisikin sopia tähän. 
Hämähäkki
Hämä-hämähäkki kiipes langalle.
Tuli sade rankka, hämähäkin vei.
Aurinko armas kuivas satehen,
hämä-hämähäkki kiipes uudelleen.

Nyt kun itsekin jään lomille, alkaa aurinko paistamaan ja pääsemme kaikki nauttimaan helteistä. 
No lomatkin loppuvat aikanaan ja laulu jatkuu elokuussa seuraavasti:

Muura-muurahainen kortta kuljettaa,
ahkerasti aina työssä ahertaa.
Valmis on kohta keko komea,
muura-muurahainen kortta kuljettaa.

Tässä myös videona blogi 

Kesäterveisin
Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuus palvelualueelta
Hyvinvointikoordinaattori Ville Koivisto

Pohjois-Savossa sairastavuus suurinta tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveydessä ja pienintä tapaturmien osalta

Pohjois-Savossa sairastavuus suurinta tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa ja mielenterveydessä ja pienintä tapaturmien osalta

Kansallinen terveysindeksi on jälleen julkaistu. Tiedot perustuvat vuosien 2021-2023 rekisteritietoihin ja kuvaavat laajasti sairauksien ja työkyvyttömyyden yleisyyttä hyvinvointialueilla, jatkossa tiedot päivittyvät vuosittain. 

Sairastavuus on koko maan tasoon verrattuna yleisintä Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Työkyvyttömyysindeksi on korkein pohjoissavolaisilla naisilla ja kainuulaisilla miehillä. Pohjois-Savo on edelleen sairainta aluetta varsinkin tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden osalta, näin oli myös aiemmassa 2019-2021 tilanneraportissa. Matalin indeksiluku eli Suomen paras tulos meillä on tapaturmissa. Lue lisää: Kansallinen terveysindeksi 2021–2023 : Sairastavuus ja työkyvyttömyys edelleen yleisintä Itä ja Pohjois-Suomessa

Terveysindeksin luvut kuvaavat hyvinvointialueiden väestön terveyttä ja työkykyä suhteessa koko maan tasoon (koko maa = 100). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus tai työkyvyttömyys alueella on. Mitä pienempi luku on, sitä terveempiä olemme ja jos luku on alle 100, olemme sen sairauden osalta muuta maata terveempiä.

Kuva 1: Lähde: THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023

Vaikka tilanne näyttää kurjalta näin pohjoissavolaisen silmin katsottuna, niin muutosta parempaankin on tapahtunut. Indekseistä ”vain” työkyvyttömyys-, mielenterveys- ja diabetesindeksi ovat nousseet, kaikissa muissa on tapahtunut laskua. Numeroiden takana lienee monia syitä. Tilastoraportissa todetaan syiksi elintapamme, työttömyys, taloudellinen tilanne ja koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuus sekä kulttuuriset ja geneettiset tekijät (THL 2025)

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tiedot (koko maan keskiarvo kaikissa 100)

Kuva 2: Lähde: Tulostaulukko - Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi

Tiedämme, että useimpia sairauksia pystytään ehkäisemään elintavoilla. On tutkittu, että Suomessa noin 18 % kuolemista liittyy ravitsemukseen. Ja että paikallaan oloa hieman vähentämällä saadaan hyvinvointialueellamme jopa 17 miljoonan euron säästöt kansansairauksien hoidossa. Yhden kaatumisen seurauksena tulleen lonkkamurtuman hoito maksaa n. 30 000 euroa. Ja että 70-80% keuhkosyövistä johtuu tupakoinnista. Näihin kaikkiin liittyy vielä inhimillisen kärsimyksen välttäminen, jolle ei hintalappua voida asettaa. On siis tärkeää pyrkiä ehkäisemään sairauksia ja kehittämään niiden hoitoa yhtaikaa hyvinvoinnin edistämiseksi.

Laajassa hyvinvointikertomuksessa 2021-2025 kuvataan pohjoissavolaisten hyvinvoinnin tilaa. Hyvinvointia edistävä työ on kantanut myös hedelmää ja yhdessä tekemällä hyvä suunta varmasti jatkuu. Hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö koordinoi hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä Pohjois-Savossa. Työskentelemme yhdessä hyvinvointialueen palvelujen, kuntien ja eri toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi eli pyrimme osaltamme vähentämään palvelujamme tarvitsevien asiakkaiden määrää.

Uutta hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2025-2029 työstetään parhaillaan satojen pohjoissavolaisten toimijoiden kanssa. Suunnitelmaa tehdään ja toteutetaan mm. hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja yhdistysten, oppilaitosten, poliisin, aluehallintoviraston, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden kanssa.  Suunnitelmassa kuvataan ja sovitaan yhdessä toteutettavaksi keinoja, joilla voidaan esimerkiksi vähentää työkyvyttömyyttä tai mielenterveyden haasteita. Pyrimme löytämään juurisyyt ja vaikuttamaan niihin yhdessä arkeen sopivilla keinoilla.  

Hyvinvoinnin edistäminen ja siten sairastavuuden ja työkyvyttömyyden ehkäisy tapahtuu meidän kaikkien arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi laadukkaan kouluruuan syömistä, arkiliikuntaa, ammattilaisten taitoa ottaa puheeksi asioita, kohtaamispaikkoja eri ikäisille yksinäisyyden ehkäisemiseksi, ihmisen kokonaisuuden huomioivia hoitopolkuja, kulkureittien liukkauden ehkäisyä, istumisen tauottamista, kuulumisten kysymistä ja monia muita pieniltäkin tuntuvia asioita, joita emme aina edes huomaa. Meillä jokaisella on vastuu huolehtia itsestämme ja läheisistämme voimavarojemme mukaisesti niin vapaa-ajalla kuin työssämmekin.

Hyvinvoinnin edistämisen ei tarvitse olla jokin erityinen palvelu tai erityinen tehtävä Kuten viimeksikin tätä asiaa kirjoittaessa, kysymme, että saisimmeko kanavoitua savolaisen leppoisuuden myös hyvinvointiimme ja ajattelisimme hyvinvointimme edistämistä mukavana arjen touhuna ja itsensä hyvänä pitämisenä.

Terveysindeksiä pohti

Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuus palvelualueelta

hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti

HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2025. Kansallinen terveysindeksi 2021-2023. Julkaistu 7.5.2025. THL Tilastoraportti 26/2025 Kansallinen terveysindeksi 2021-2023.

Jatkuva oppiminen auttaa muuttuvassa työelämässä

Työurastani suurin osa on jo takanapäin. Jos työura olisi 400 metrin juoksukisa, olisin jo viimeisessä kaarteessa lähestymässä loppusuoraa. Matka ei ole ollut suora, vaan rataa on pitänyt välillä vaihtaa. Olen toiminut useissa eri ammateissa ja opiskellut lähes jatkuvasti jotain uutta. Olen siis omaksunut jatkuvan oppimisen ajatuksen. 

Jatkuva oppiminen on koko elämän ajan jatkuvaa osaamisen kehittymistä ja kehittämistä siten, että se vastaa työelämän tarpeisiin. Se on aikuisten osaamisen uudistamista työelämän ja työuran eri vaiheissa. Jatkuvaa oppimista tarvitaan koko ajan muuttuvassa työ- ja toimintaympäristössä. Opetushallitus - Mitä on jatkuva oppiminen?

Sain ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon valmiiksi noin neljä vuotta sitten. Silloin vannoin, että en enää hakeudu tutkintoon johtavaan koulutukseen. Ajattelin, että eiköhän tässä ole jo opiskeltu tarpeeksi. 

Mutta kuinkas siinä sitten kävikään? Huomasin ilmoituksen erikoisammattitutkinnosta, jonka sisältö vaikutti sopivan täydellisesti nykyiseen työtehtävääni. Innostuin asiasta ja tiedustelin työnantajaltani mahdollisuutta hakeutua koulutukseen. Pääsin mukaan ja aloitin Osallisuustyön asiantuntija –koulutuksen maaliskuussa oppisopimuksella.

Koulutus kestää noin vuoden. Opinnoissa suunnitellaan ja toteutetaan kehittämisprojekti omalla työpaikalla. Oma kehittämisprojektini liittyy asukasraatitoiminnan käynnistämiseen hyvinvointialueella. Tutkinnon osat liitetään kehittämisprojektiin ja osaaminen osoitetaan omalla työpaikalla näyttöinä. Näyttösuunnitelman laatiminen opintojen alussa tuottaa tuskaa, mutta onneksi siihen saa tukea. Hyvin tehty suunnitelma tukee opintojen läpiviemistä ja käytännön toimintaa työssä

Arvostan sitä, että opiskelu mahdollistetaan kaikenikäisille. Oppisopimuskoulutus sopii mainiosti silloin, kun on tarvetta yhdistää opiskelu ja työ. Ja bonuksena vielä se, että koulutuksen oppeja voi soveltaa suoraan omaan työhön.

Opiskeluintoa kaikille opiskelijoille ja opintoja suunnitteleville,

Laila Hytönen, hyvinvointikoordinaattori, HYTE ja osallisuuspalveluyksikkö