Osallisuus

Osallisuus

Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin ja elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin.Osallisuuden kokeminen ja kuuluminen erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin (esim. koulu-, opiskelu- ja työyhteisöt sekä harrastus- ja järjestöyhteisöt) on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan osallisuus lisää hyvinvointia ja vähentää yksinäisyyttä.

Osallisuus on vaikuttamista oman elämänsä kulkuun, mahdollisuuksiin, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. Hyvinvoinnin lähteet ovat aineellisia mahdollisuuksia, kuten kohtuullinen toimeentulo, asuminen, koulutus ja harrastustarvikkeet. Ne voivat olla aineettomia, kuten luottamus, turva ja luovuus ovat. Hyvinvoinnin lähteet voivat myös olla jotakin aineellisen ja aineettoman väliin sijoittuvaa kuten palvelut.

Osallisuutta edistävästä tiedosta ja käytännöistä muodostuu osallisuustyö, joka läpäisee ihmisten väliset kohtaamiset, paikalliset kumppanuudet, sosiaaliturva- ja palvelujärjestelmän ja niiden käytännöt niin, että mahdollisuudet kiinnittyä yhtä useampaan hyvinvoinnin lähteeseen vahvistuvat.

Osallisuustyö yhdistää paikallisesti sivistystyön, palvelut, elinkeinoelämän, seurakunnat, urheiluseurat, kansalaisyhteiskunnan ja asukkaat. Osallisuustyöllä luodaan ja jaetaan yhteiskuntaryhmät ylittävää arvoa ja hyvinvointia. Osallisuustyö nojaa toimijuuden vahvistamiseen. 

Osallisuutta voidaan mitata osallisuusindikaattoreiden väittämien avulla:

  • Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
  • Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
  • Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
  • Olen tarpeellinen muille ihmisille
  • Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
  • Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
  • Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
  • Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
  • Koen, että minuun luotetaan
  • Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin. 

Tärkeää osallisuuden elementti on miten ihminen itse kokee osallisuutensa, voi vaikuttaa omaan elämäänsä ja ympäristöihinsä. Keskeistä on tällöin arkiosallisuus mm päivittäisten tekemisten merkittävyys ja kokemus vaikuttamisesta oman elämän kulkuun, myönteisen palautteen saaminen, kuuluminen johonkin yhteisöön, kokemus tarpeellisuudesta muille, kokemus avun saannin mahdollisuudesta sitä tarvittaessa sekä vaikutusmahdollisuus johonkin elämänympäristön asioihin.

Osallisuutta tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomio mahdollisiin osallisuuden taustalla oleviin tekijöihin, jotka lisäävät myös eriarvoisuutta (mm. erilaiset riippuvuudet mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys, elämän kriisit, työttömyys, köyhyys)

Pohjois-Savolaisten osallisuus on kehittynyt viime vuosina myönteiseen suuntaan, yhä useampi osallistuu aktiivisesti jonkin järjestön, harrastusryhmän tai hengellisen yhteisön toimintaa.

Osallisuuden koordinaatiota on olemassa kunta- ja kaupunkitasolla Varkaudessa ja Kuopiossa. Monissa kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori tai nimetty järjestöyhteyshenkilö on ottanut vastuuta osallisuustoiminnan edistämisestä. Pohjois-Savossa POSOTE20-hankkeessa on palkattu osallisuus- ja järjestökoordinaattori. Hankkeessa on suunniteltu erilaisia kehittämistoimenpiteitä osallisuuden huomioimiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. 

Pohjois-Savon kuntien HYTE-menetelmien kartoituksen v.2020 perusteella osallisuuden lainmukaiset työkalut, kuten nuorisovaltuusto, vammais- ja vanhusneuvosto toimivat Pohjois-Savon kunnissa. Lisäksi matalan kynnyksen kohtaamispaikat löytyvät lähes kaikista kunnista.

Kehitettävää tarvitaan erityisesti yhteisöllisyyttä lisäävien asumisratkaisujen kehittämisessä, lapsiparlamentin käyttöönotossa, osallisuusmenetelmäkoulutusta ja kokemusasiantuntijoiden hyödyntämiseen tai kehittämisasiakkuuden hyödyntäminen osana kehittämistyötä.   

Pohjois-Savossa toimii Pohjois-Savon Järjestöneuvosto, joka kokoaa 14 toimialaa yhden pöydän ääreen. Malli on kuvattu: https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/pohjois-savon-jarjestoyhteistyo. Järjestöneuvoston toiminta perustuu verkostoihin, kuntien järjestöjen foorumeihin sekä teemaverkostoihin maakunnan alueella. Lähes jokaisessa kunnassa järjestetään vähintään kaksi järjestöiltaa säännöllisesti.

Pohjois-Savon alueella osallisuuden vahvistamisen ja yksinäisyyden vähentämisen keskeisiä tavoitteita ovat:  

  • Lapset ja nuoret kokevat olevansa osa yhteisöjään  

  • Kukaan ei koe itseään yksinäiseksi 

  • Kuntalaisia osallistavat ja vaikutusmahdollisuuksia lisäävät toimintatavat ovat käytössä 

Tavoitteisiin pääsemiseksi otetaan käyttöön ja juurrutetaan mm. seuraavia menetelmiä:  

  • Lasten ja nuorten yhteisöllisyyden ja ryhmäytymisen tuen menetelmät (harrastustoiminta, Hyvän mielen taitomerkki) 

  • Kumppanuuspöydät, osallistava budjetointi, asiakasraadit, kokemusasiantuntijatoiminta  

  • Yksinäisyyden puheeksiotto ja yksinäisyystyön -toimintamalli sekä kohtaamispaikkatoiminta 

Yhdessä tekemisen voima: Potilaiden osallisuuden vahvistuminen -webinaari 7.5.2024

Tavoitteena on jakaa kokemuksia ja oppia potilaiden osallisuudesta ja kokemustiedon hyödyntämisestä terveydenhuollon toiminnassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Webinaari on tarkoitettu terveydenhuollon toimijoille, potilas - ja kansanterveysjärjestöille sekä kaikille potilaiden osallisuuden edistämisestä kiinnostuneille ja sen parissa työskenteleville. 

Webinaarin järjestävät yhteistyössä Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus, Fimea, SOSTE ry ja STM

Lue lisää ja ilmoittaudu viimeistään 3.5.2024: Yhdessä tekemisen voima