Pohjoissavolaisten koettu hyvinvointi on edelleen hyvällä tasolla
Pohjoissavolaisten koettu hyvinvointi on edelleen hyvällä tasolla
Pohjois-Savossa toteutetussa kyselyssä kartoitettiin sekä ihmisten hyvinvointia, että asuinseudun tuottamaa hyvinvointia eli sosiaalista hyvinvointia vuosina 2019, 2020 ja 2024. Sosiaalinen hyvinvointi kuvastaa ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta eri näkökulmista. Paikallisen sosiaalisen hyvinvoinnin mittari on kehitetty kartoittamaan näitä seikkoja. Mittari koostuu 12 ulottuvuudesta ja näitä yhdistävästä yleisestä elämään tyytyväisyydestä.
Elinympäristön asioista Pohjois-Savon vastaajat ovat olleet koko 2020-luvun tyytyväisimpiä mahdollisuudestaan nauttia luonnosta, etenkin koronavuosina. Myös turvallisuuteensa ja kohteluun saamissaan (julkisissa) palveluissa ovat vastaajat varsin tyytyväisiä kaikkina tutkimusajankohtina. Koronavuosien tilanteeseen verrattuna asukkaiden sosiaaliset suhteet ovat hieman parantuneet, mikä näkyy esimerkiksi kulttuurista nauttimisena. Pohjoissavolaisten koettu hyvinvointi on edelleen hyvällä tasolla, vahvistaa tutkija Sakari Kainulainen, Diakonia-ammattikorkeakoulusta.
Kuva: Paikallinen sosiaalinen hyvinvointi eli asuinseudun tuottama hyvinvointi Pohjois-Savossa 2019, 2020 ja 2024.
Asukkaat haluaisivat vaikuttaa itseä koskeviin asioihin enemmän ja päätöksentekojärjestelmässä olisi parannettavaa
Sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueista kaikkein matalinta tyytyväisyys on aina ollut itselle tärkeisiin asioihin vaikuttamisen kokemuksessa ja luottamuksessa poliittisiin toimijoihin. Näiden asioiden kohdalla ovat tulokset myös selkeästi laskeneet edellisestä kyselykerrasta. Suurin ajallinen heikennys vuodesta 2020 vuoteen 2024 on tunteessa siihen, että asuinseutu voi tarjota hyvän elämän mahdollisuuksia.
Hyvinvointialueuudistus on toteutunut vuoden 2023 alusta alkaen, jolloin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueelle. Demokratian kannalta ja kansalaisten silmin hyvin nopea palvelu- ja päätöksentekojärjestelmän muutos oli suuri ja mahdollisesti myös hämmentävä. Oletettavasti tämä muutos näkyy erona vuoden 2020 ja 2024 tuloksissa.
Useampi kuin joka kolmas (38 %) vastaaja oli vuoden 2024 lopulla sitä mieltä, että he eivät voi vaikuttaa tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Tulos on laskenut kymmen prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta ja näkyy vastaajien avoimissa kommenteissa seuraavasti:
“Keskittämiset vaikuttavat koko perheeseen ja kyläyhteisöön heikentävästi…. Kuntalaisena en ole kokenut voivani vaikuttaa asioihin vaan päättäjät ovat jyränneet päätöksensä läpi seuraamuksista huolimatta”
”Kunnassa ei järjestetä tilaisuutta, jossa kuntalaiset ja kuntapäättäjät voisivat yhdessä keskustella tuulivoimahankkeista”
Matalinta asioihin vaikuttamisen kokemus on eläkkeellä olevilla, yksinäisillä ja keskusta-alueilla asuvilla pohjoissavolaisilla. Edellä lueteltujen ryhmien kohdalla kokemus siitä, ettei pysty vaikuttamaan, on heikentynyt enemmän kuin nuoremmilla, parisuhteessa elävillä, työssä käyvillä, työttömillä, opiskelevilla pohjoissavolaisilla ja muun tyyppisillä asuinalueilla asuvilla.
Luottamus poliitikkoihin on heikkoa ja joka toinen vastaaja on tyytymätön heihin. Luottamuksen taso on laskenut edellisen neljän vuoden aikana noin kymmenen prosenttiyksikköä, eli saman verran kuin on laskenut ihmisten kokemus voivansa vaikuttaa asioihin.
“Tieto siitä, ettei päättäjätaho olekaan kiinnostunut asukkaiden asioista eikä asukkaalla ole mitään arvoa”
Väestöryhmistä eniten luottamus on laskenut yksinhuoltajilla, keski-ikäisillä tai juuri eläkkeelle jääneillä, sekä työttömillä. Asuinalueista luottamus on laskenut eniten harvaan asutuilla alueilla ja vähiten keskusta-alueiden asukkailla.
Asukkaiden on halutessaan mahdollista vaikuttaa yhteisiin asioihin ja luottamusta päätöksentekijöihin voidaan vahvistaa
“On hyvä, että kysellään. Kysyvä ei tiedä minnekä eksy. Saattaa saada jopa oikeita tietoja. Jos päättäjät tekisivät päätöksiä kuuntelematta väestön toiveita, niin melko varmasti päätökset herättäisivät vahvaa arvostelua.”
“Päättäjät - jalkautukaa työpaikoille, tehkää siellä töitä, kuunnelkaa työntekijöitä ja heidän ajatuksiaan ja ehkä jopa ideoita talouden tasapainottamiseen liittyen... sieltä ruohonjuuritasolta voisitte saada varteenotettavia säästämisideoita - ehdotuksia...”
Jotta luottamus päättäjiin säilyisi, se edellyttää jatkuvaa asukkaiden kuuntelemista. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan luottamukseen päättäjiin vaikuttaa erityisesti asukkaiden arviot talouden hoidosta, päätöksenteon oikeudenmukaisuus, viestinnän avoimuus ja päättäjien kyky edistää paikallista hyvinvointia. Myös keskustelukulttuuri ja vaikeat päätökset voivat näkyä luottamuksessa (Kuntalaistutkimus 2024.).
“Kun asukkaita osallistetaan oikea-aikaisesti se parantaa vaikeidenkin päätösten hyväksyttävyyttä ja rakentaa luottamusta päätöksentekoon” (Sitra 2022).
”Vieremällä kaikkia asukkaita käsitellään ja huomioidaan tasapuolisesti. Kunnan päättäjät ovat kuntalaisten asialla ja haluavat palveluiden pysyvän lähellä. Lisäksi kunnan kehittäminen näkyy ihan arjessa. Toivon päättäjien jatkavan samaan tyyliin ja voimia ko. tehtävään.”
Pohjois-Savon hyvinvointialue on analysoinut aikaisempien vuosien tilannetta ja nykyisin alueella työskentelee osallisuustyötä koordinoiva hyvinvointikoordinaattori, jonka tehtävänä on edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Luottamusta voi lisätä vähentämällä etäisyyttä asukkaiden ja päättäjien välillä, tekemällä päättäjiä, organisaation tehtäviä ja palveluita tutuksi alueen asukkaille. Luottamusta voi vahvistaa myös yhdenvertaisella kohtelulla, kuuntelemalla, keskustelemalla, tiedon antamisella ymmärrettävässä muodossa ja osallistamalla asukkaita toiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon eri vaiheissa, vahvistaa asian hyvinvointikoordinaattori (osallisuustyö) Laila Hytönen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet myös maksavat. Pohjois-Savossa on selvästi Sitran tekemässä hyvinvointialueiden kustannusten ja päätöksenteon rakenteiden välitarkastelun (2025) mukaan muita hyvinvointialueita enemmän lakisääteisiä ja ei-lakisääteisiä toimielimiä. Vaikka toimielimien lukumäärä on suuri, niin ne on taloudellisesti organisoitu, sillä vuosikustannus asukasta kohden on vain hieman hyvinvointialueiden keskitason yläpuolella ja suhteutettuna hyvinvointialueen budjettiin keskitasolla.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella työstetään parhaillaan uutta hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Näillä tuloksilla on vaikutusta asetettaviin tavoitteisiin. HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Säde Rytkönen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta koordinoin hyvinvointikertomus ja -suunnitelmatyötä.
Tutustu Pohjois-Savon hyvinvointialueen osallistumis- ja vaikuttamiskanaviin:
https://pshyvinvointialue.fi/osallistu-ja-vaikuta
https://pshyvinvointialue.fi/osallisuuskanavat
https://pshyvinvointialue.fi/fi/vaikuttamistoimielimet
Lähteet:
Pohjois-Savon kokemuksellinen hyvinvointikysely v. 2019, v.2020-2021 ja v. 2024
Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi
Kuntalaistutkimus 2024 https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2024/luottamus-kuntapaattajiin-vakaata-mutta-kaipaa-vahvistamista
Mitä demokratia maksaa hyvinvointialueilla? - Sitra)
Nuorisobarometri (kiinnostusta politiikkaan) Nuorisobarometri: Suomalaiset nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan, mutta heidän tulevaisuususkonsa on vähentynyt - Nuorisotutkimus
Pohjoissavolaisten koetusta hyvinvoinnista tietoa säännöllisesti toteutettavasta kyselystä
Pohjois-Savossa toteutettiin kysely, jossa kysyttiin asukkaiden kokemasta hyvinvoinnista marras-joulukuun 2024 välisenä ajankohtana. Kysely oli verkkokysely, johon oli mahdollista vastata suomen, englannin, ukrainan tai venäjän kielellä. Vastauksia saatiin kaikista Pohjois-Savon kunnista, yhteensä 2962 henkilöltä. Kysely tuotettiin yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, Pohjois-Savon kuntien ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Vastaava kysely toteutettiin vuonna 2019 ja 2021, joten tuloksia voidaan verrata aiempien vuosien takaiseen tilanteeseen.
- Lisätietoja:
- Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Pohjois-Savon kuntien päättäjille: Hyvinvointitietoa johtamisen tueksi. Työkaluja ja ratkaisuehdotuksia omaan työhön. 14.5.2025 klo 14–15.30. Kutsu toimitettu päättäjille. Ohjelma: Hyvinvointitietoa johtamisen tueksi - Työkaluja ja ratkaisuehdotuksia omaan työhön - Pohjois-Savo
- Pohjoissavolaisille asukkaille: Hyvinvointi Pohjois-Savossa – mikä mättää, mikä kantaa? 6.5.2025 klo 18–19 Liity tästä tilaisuuteen Ohjelma: Hyvinvointi Pohjois-Savossa – mikä mättää, mikä kantaa? - Pohjois-Savo
- Pohjois-Savon hyvinvointialue, HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö, HYTE- ja osallisuuspäällikkö Säde Rytkönen, sade.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 6370
- Diakonia ammattikorkeakoulu, Sakari Kainulainen, asiantuntija, tutkija, sakari.kainulainen(at)diak.fi, p. 040 869 6018
- Pohjois-Savon hyvinvointialueen osallisuustyö; Pohjois-Savon hyvinvointialue, HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö, hyvinvointikoordinaattori Laila Hytönen, laila.hytonen(at)pshyvinvointialue.fi. p. 044 717 6175