Kohti riittävän hyvää vanhemmuutta

Kohti riittävän hyvää vanhemmuutta

Pohjois- Savon hyvinvointialueella ja alueen kunnissa tehdään hyvinvointisuunnitelmia seuraavalle neljälle vuodelle eteenpäin. Suurella joukolla mietitään hyviä ja vaikuttavia menetelmiä ja toimija, joilla voimme vahvistaa ja parantaa pohjoissavolaisten asukkaiden hyvinvointia. Yksi usein toistuva teema, jota tarkastelemme, on vanhemmuus ja vanhemmuustaidot.

Vanhemmuustaidot tarkoittavat kykyä ja valmiuksia tukea lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia arjen eri tilanteissa. Ne eivät ole synnynnäisiä taitoja, vaan opittavissa ja kehitettävissä elämän varrella. Vanhemmuuteen vaikuttavat vahvasti kuitenkin monet asiat, kuten esimerkiksi omat lapsuudenkokemukset ja vallitsevat arvot. Asian pohdinnassa olemme siis isojen asioiden äärellä ja onkin tärkeä pysähtyä miettimään, mistä keskustellaan, miten ja mihin nyt on tarpeen keskittyä? Tässä mietin paria asiaa.

 

Läsnäolo ja kiinnostus lapseta

Vanhemmuuden taidot liittyvät tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, ongelmanratkaisuun, stressin säätelyyn, lapsen tarpeiden ymmärtämiseen, lapsen kuulemiseen ja arjen asioita, arkirytmistä huolehtimiseen. Aitoa läsnäoloa ei voi korostaa liikaa, kun ajatellaan aikaamme, jossa monet arjen asiat vaativat ja vievät aikuisen huomiota. Läsnäolo ei vaadi suuria tekoja – riittää, että vanhempi pysähtyy, katsoo ja kuuntelee. Lapsi kokee olevansa tärkeä, kun vanhempi on aidosti läsnä.

 

Rajat – turvaa ja tunnetta

Rajojen asettaminen lapselle ei ole vanhemmille helppoa ja tämä vanhemmuustaidot tarvitsevat nyt vahvistamista.  Lapsi tarvitsee rajoja kasvaakseen. Ne kertovat, että hänestä välitetään ja että maailma on ennakoitava. Rajat voivat herättää lapsessa kiukkua ja raivoa, mikä tuntuu aika usein vanhemmasta raskaalta. On tärkeää muistaa, että lapsi tarvitsee aikuisen, joka kestää hänen tunteensa – vaikka se ei aina ole helppoa?

 

Tukea on saatavilla – ja sitä kuuluu hakea

Vahvuutta on tunnistaa omat voimavaransa ja rajansa myös vanhemmuudessa, hakea tukea ja apua ajoissa, oli kyse sitten rajoista tai muusta perheen arkeen kuuluvasta asiasta.  Tukea vanhemmuuteen tarjoavat mm. neuvolat ja lapsiperheiden sosiaalityö. Mutta perheiden ”arki elää kunnissa”, kotona ja omassa lähipiirissä, varhaiskasvatuksessa, kerhoissa, harrastuksissa jne., myös järjestöt ja seurakunnat ovat tärkeitä tuen paikkoja. Myös digitaaliset palvelut tarjoavat tukea laajasti.

Vanhemmuuden tuen tarve voi koskettaa mitä tahansa perhettä. Kun kohtaamme vanhempia, joilla on haasteita vanhemmuudessa kanssa, on tärkeää välttää tuomitsevaa suhtautumista. Miten voimme luoda ilmapiirin, jossa vanhempi uskaltaa sanoa: "En osaa. Väsyttää. En jaksa."

 

Yhdessä kohti parempaa vanhemmuuden tukea

Pohjois-Savossa ammattilaisilla on paljon tietoa ja hyviä käytäntöjä vanhemmuuden tukemiseksi. Keskusteluja on käyty eri ammattialojen kesken siitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan.

Jokainen vanhempi on oman vanhemmuutensa ja lapsensa paras asiantuntija. Nyt on aika kuulla myös vanhempien ääni. Mitä vanhemmat itse ajattelevat hyvästä vanhemmuuden tuesta? Missä ja millaista hyvää tukea olet saanut kunnassa, hyvinvointialueen palveluissa, järjestöissä, seurakunnissa tai muilla tahoilla?

Jos luet tätä juttua Facebookissa, voit tekstikenttään kertoa kokemuksesi tai näkemyksesi. Voimme kaikki oppia lisää vanhemmuuden tukemisen vaikuttavuudesta.

 

Terveisin

Helena Törmi, hyvinvointikoordinaattori, Hyte- ja osallisuuspalveluyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue