Digihyvinvointia koko perheelle
Digihyvinvointia koko perheelle
Uudet kansalliset lasten vapaa-ajan digisuosituksen antavat tukea vanhemmuuteen. kun perheessä mietitään, milloin lapselle hankitaan puhelin ja kuinka paljon ruutuaikaa voi lapselle antaa? Suositusten tavoitteena edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja oppimista sekä ehkäistä digilaitteiden ja sisältöjen mahdollisia haittoja. Eli tukea toimivaa arkea.
Lapsi saa aikaa kasvotusten ihmisten kanssa olemiseen, liikkumiseen ja leikkiin
Lapsen kehityksen ja hyvinvoinnin perustana ovat arkirytmi sekä yhdessäolo, leikki, liikkuminen, ulkoilu, riittävään uni ja terveellinen ruoka. Ruudulla vietetty aika ei saisi olla pois näiden asioiden toteutumisesta. Vanhemmat tehtävä on pitää huolta, että nämä asiat toteutuvat lapsen arjessa.
On kiukkua ja harmia luvassa?
Suosituksen mukaan alle 11-vuotias ei tarvitse omaa älylaitetta. Jos 6–10-vuotiaalle hankitaan puhelin, sen olisi hyvä olla mahdollisimman yksinkertainen ja siinä riittää toimintoina esimerkiksi vain soitto- ja viestimahdollisuus. Laite voi olla kuitenkin jo hankittu ja käyttötottumukset kovin vakiintuneet. Tämä tilanne haastaa vanhempia luomaa uutta käyttökulttuuria, koska lapsen voi olla vaikea muuttaa käyttötottumusta ja omaksua uusia sääntöjä.
Hankalia tunteita, kiukkua, harmia ja uusien sääntöjen rikkomuksia voi olla luvassa. Mutta tämä on normaalia lapsen reagointia, joka vanhemman kuuluu ottaa lempeästi, mutta jämäkästi vastaan. Usein lopputuloksena on havainto, että lapsi pärjää hyvin ilman älypuhelinta ja arki tuo hyviä uusia asioita kaikille.
Ruutuaika vähenee
Digisuositukset antavat vanhemmille ”selkärankaa” mihin nojata, kun perheessä mietitään, miten paljon sitten ruutuaikaa digilaitteilla vietetään ja miten toimitaan sosiaalisen median kanssa.
- Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa.
- 2–5-vuotiaille suositellaan enintään tunti ruutuaikaa päivässä, mieluiten lyhyissä jaksoissa ja yhdessä aikuisen kanssa.
- Alle 13-vuotiaiden ei tule käyttää sosiaalisen median palveluita.
Yhtä tärkeää kuin ruudulla vietetty aika on sisältö, jota lapsi katsoo tai pelaa. Digitaalisen sisällön tulisi olla lapselle sopivaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että ikärajoja noudatetaan ja lapsi ei joudu haitallisen sisällön äärelle. Aikuisen on tiedettävä missä lapsi digilaitteissa liikkuu ja ennen kaikkea olla myös tästä kiinnostunut. Yhdessä katsominen, keskusteleminen ja rajojen sopiminen lisäävät lapsen turvallisuuden tunnetta ja helpottaa rajoitusten aiheuttamaa vastustusta. Kun on totuttu kysymään ”mitä kouluun kuuluu”, kysytään myös, mitä digimaailmaan kuuluu”?
Digisuosituksen koskevat koko perheen arkea
Digisuositukset ovat tuki arjen valintoihin ja jokainen voi löytää ratkaisuja, jotka toimivat juuri oman perheen arjessa. Pienillä muutoksilla hyvä aloittaa. Esimerkiksi laitteet laitetaan pois hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja arjessa sovitaan aikoja, milloin ruutua ei ole läsnä esimerkiksi ruokapöydässä.
Myös vanhempien digilaitteiden käyttötottumuksilla on merkitystä. Lapset oppivat esimerkistä. Huomaako vanhempi, kuinka paljon digilaitteilla oleva aika on pois lapsen kanssa käydystä sanallisesta ja sanattomasta vuorovaikutuksesta? Miten olemme aidosti läsnä lapsen arjessa kotisohvalla istuessa tai lapsen harrastuksissa?
Blogin kirjasi Helena Törmi, Hyte- ja osallisuusyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue