Mielenterveyttä kuntaan

Hyvän mielen kunta -hanke toimi MIELI ry:ssä vuosina 2021 – 2023. Hankkeen tavoitteena oli tukea kuntaa vahvistamaan kuntalaisten mielenterveyttä ja siirtää painopistettä korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen kunnan toiminnassa.

Mielenterveyden käsite on muuttunut ja laajentunut kapeasta mielen sairauden käsitteestä laajemmaksi mielen terveyden käsitteeksi. Mielenterveyteen voi jokainen vaikuttaa, mutta mielenterveyteen vaikuttavat myös kasvuympäristö ja monet yhteiskunnalliset tekijät Elämämme kunnassa erilaisissa arjen ympäristöissä, joihin vaikutetaan kunnan päätöksillä ja toimenpiteillä.

Mielenterveyttä edistetään yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista. Yhteisötasolla vahvistetaan sosiaalista tukea, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä lisätään lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Rakenteiden tasolla mielenterveyteen vaikutetaan mm. turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja vähentävät syrjintää ja epätasa-arvoa.

Mielenterveyden ”puhetta”

Hyvän mielen kunnassa lisätään yhteistä puhetta mielenterveydestä. Mielenterveys näkyy kunnan katukuvassa, tilaisuuksissa ja hyvinvointiin liittyvässä toiminnassa. Ihmiset ovat kiinnostuneita toisistaan ja kysyvät ”miten voit?” Ja siihen voi vastata yhtä luontevasti kuin fyysisestä voinnista kerrottaessa, jos ei oikein ole hyvällä mielellä. Askelmittarin lukeman lisäksi voi pohtia, mitkä asiat viikon aikana ovat lisänneet mielenterveyttä. Mielenterveys sanana on arjen sanastossa ja mielenterveyteen liittyvä stigma vähentynyt.

Perheen ja vanhemmuuden tukeminen on tärkeintä mielenterveyden edistämistyötä

Perhekeskustoiminnassa rakentuu vanhemmuuden tuen jatkumo raskausajasta nuoruusikään asti. Raskausaikaisen masennuksen havainnointi ja tuki, varhaisen vuorovaikutuksen ja muiden vanhemmuuden tuen menetelmien käyttö, antavat vahvan perustan lasten ja myöhemmin aikuisten mielenterveydelle.

Huoltajat ja lapset käyvät sote- palveluissa, mutta elävät kunnassa. Vanhempien, varhaiskasvatuksen koulun sekä kaikkien lapsen ja nuoren arkiympäristön aikuisten mielenterveysosaamista tulee tukea ja vahvistaa.  Lapset tarvitsevat harrastuksia ja mielekästä tekemistä sekä turvallisen ympäristön kasvaa. Vanhemmat ja perheet tarvitsevat matalan kynnyksen mahdollisuuksia saada tietoa ja keskustella vanhemmuudesta ja perheen elämän asioista.

Työpaikoilla vahvistetaan mielenterveyttä

Työyhteisöissä mielenterveys tulisi huomioida entistä vahvemmin vaikuttamalla henkiseen kuormittumiseen, vahvistamalla yksilön ja työyhteisön voimavaroja ja tarjoamalla on matalan kynnyksen tukea. Sairausloman jälkeen sekä töihin paluuseen on riittävä tuki. Mielenterveysosaaminen on esimiesten johtamistaito. Työyhteisössä on tunne, että kaikki ovat tärkeitä ja kaikista pidetään huoli.

Ikääntyneet voimavarana

Ikääntyneille on tärkeä olla tarjolla vertaisryhmiä ja toimintaa ylläpitämään mielen vireyttä ja ehkäisemään yksinäisyyttä. Kulttuurihyvinvointitoiminnan lisääminen voisi kunnassa olla yksi tukitusti hyvinvointia lisäävä toimenpide. Ikäihmiset tulee nähdä voimavarana ja hyödyntää entistä paremmin heille kertynyttä tietoa ja kokemusta osallistamalla heitä kunnassa tapahtuvaa toimintaan ja yhteiseen tekemiseen. Erityisesti tulisi kuitenkin huomioida ikääntyneet, joiden toimintakyvyssä on suuria haasteita.

Mielenterveystaitoja opitaan läpi elämän

Tarvitsemme mielenterveystaitoja, joita ovat mm. tunne- ja vuorovaikutustaidot, kyky säädellä stressiä ja luoda merkityksellisiä ihmissuhteita. Mielenterveystaitoihin sisältyvät myös erilaiset arjen taidot ja huomiointi, että terveelliset elämäntavat vaikuttavat mielenterveyteen.

Varhaiskasvatuksessa, koulu- ja opiskeluaikana tarvitaan toimintamalleja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi. Mielenterveystaitojen oppiminen on osa opetussuunnitelmaa. Käytännön toteutukseen on tarjolla kouluille esim. Hyvän mielen koulu- materiaaleja tukemaan tätä tehtävää. Mielen asiat olisi hyvä olla koulun ja oppilaitosten yhteisöllisen oppilashuollon toiminnassa suunnitellusti ja sitä kautta kaikkien kouluyhteisön jäsenten yhteisenä asiana.

Aikuisille kuntalaisille voisi olla tarjolla Mielenterveyden ensiapu- kursseja, jossa opitaan arjen mielenterveystaitoja. Kansalaisopistot ja järjestöt ovat hyviä tahoja kurssien toteutukseen. Toivottavasti hyvinvointilähete saadaan käyttöön ja koskemaan myös tätä toimintaa.

Osallisuus ja matalat kynnykset

Kunnan on tärkeä huolehtia siitä, että kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan palveluihin ja toimintaan. Osallistuminen, osallisuus ja yhteisöllisyys lisäävät mielen hyvinvointia.

Erilaisia monitoimijaisia matalan kynnyksen palveluita ja kohtaamisen paikkoja tulisi olla kuntalaisten tavoitettavissa. Tällaisia ovat mm. perhekeskusten toiminnat, nuorten avoimet tilat ja toiminta, esimerkiksi koulunuorisotyö, jolla on mahdollisuus tavoittaa kaikki nuoret kouluissa.  

Järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoistoimijat ovat lähellä kuntalaisia ja madaltavat kynnystä palveluihin erityisesti myös mielenterveys – ja päihdepulmissa olevilla kuntalaisilla. Mielenterveyttä tukevien ympäristöjen luominen, kuten luonnon ottaminen osaksi ”mielen maisemaa”, on merkittävä osa mielen hyvinvointia. Yhteisöllisyyttä ja savutettavuutta edistävät kunnan kaavoitus ja tilaratkaisut.

Mielenterveydestä elinvoimaa kuntaan

Kunnan mielenterveyden edistämisen tulee olla tavoitteellista ja näkyä kunnan strategiassa sekä hyvinvointikertomuksessa ja – suunnitelmassa. Tähän voi kuntapäättäjä paljon vaikuttaa.

Mielenterveyden edistäminen on siis koko kunnan tehtävä. Kunnan eri toimialojen ja toimijoiden, järjestöjen ja seurakunnan sekä vapaaehtoistoimijoiden on osattava havaita mielenterveyteen vaikuttavat suojaavat ja riskitekijät sekä käyttää vaikuttavavia ja hyväksi todettuja toimintamalleja. Tärkeää on yhteistyön jatkuminen ja rakentuminen hyvinvointialueen ja kunnan välillä.

Yksi tapa saada tietoa ja rakennetta kunnan mielenterveyden edistämiseen on lähteä tutkimaan tilannetta Hyvän mielen kunta- tarkistuslistan avulla. Näin voi  saada uusia näköaloja mielenterveyteen ja vaikuttavuutta kunnan mielenterveyden edistämiseen. Ja vastausta kysymykseen, mitä se kunnan mielenterveyden edistäminen tarkoittaa?

Asukkaiden hyvä mielenterveys luodaan kuntalaisten arjessa ja he elävät kunnassa. Hyvä mielenterveys vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten edellytyksiä hyvään elämään.

Helena Törmi, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, HYTE- ja osallisuuspalvelualue, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Lähteet:

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 - Valto (valtioneuvosto.fi)

Hyvän mielen kunta (2021-2023). Mieli ry.  Hyvän mielen kunta - MIELI ry

Solin ym. (2018). Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa. THL: Päätösten tueksi. Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa (julkari.fi) URN_ISBN_978-952-343-112-6.pdf (julkari.fi)

Mielenterveyden edistäminen. Mielenterveyden edistäminen - THL