Hyvinvointialueen keskisellä alueella on alkamassa elokuun alussa hyvinvointilähetepilotti, jossa kokeilemme yhdenlaista ratkaisua kannustavan tuen tarpeessa olevien asiakkaiden/potilaiden hyte-toimintoihin ohjaamiseen sote-palveluista. Pilotti toteutetaan Ikäkeskuksen neuvonnan ja Kuopion kaupungin kulttuuriluotsitoiminnan välillä.

Pilotin hyvinvointilähetekäytäntö on lähdetty muotoilemaan ikäkeskuksen neuvonnan toiveiden mukaisesti ja keskeisin ajatus on kehittää mahdollisimman yksinkertainen malli, jolla voidaan tukea niitä asiakkaita, jotka kokevat yksin toimintaan lähtemisen vaikeaksi.

Käytännössä tässä pilotissa hyvinvointilähete tarkoittaa asiakkaan nimen ja puhelinnumeron siirtämistä sote-palvelusta (Ikäkeskuksen neuvonta) hyte-toimijalle (Kulttuuriluotsi-toiminta) niin, että yhteydenotto asiakkaaseen voidaan tehdä hyte-toiminnasta asiakkaaseen päin. Kuulostaa hyvin yksinkertaiselle, mutta tietosuojalainsäädännön näkökulmasta asia ei ole lainkaan yksinkertainen.

Näin toimittaessa, siirretään väistämättä asiakkaan nimen ja puhelinnumeron lisäksi myös se tieto, että hän on asiakkaana sote-palvelussa. Käytännön tulee siis sisältää sopimus lähettävän tahon ja vastaanottavan tahon välillä niin, että sopimuksessa on kummankin osapuolen vastuun täyttyminen tietosuojan riittävyydestä todettuna. Käytäntö edellyttää myös tietosuojaselosteella käytännön kuvaamista hyvinvointialueen toimintana ja sen on oltava julkisesti kaikkien löydettävissä. Asiakkaalle on lisäksi pystyttävä selvittämään, mitä tietojen siirtäminen merkitsee, tapahtuu ohjaaminen sitten puhelimessa tai livenä. Myös asiakkaan lupa tietojen siirtoon täytyy tallentaa jonnekin niin, että mikäli asiakas asiasta haluaa valittaa tai tarkastaa tietojensa siirtämiseen liittyviä tietoja, on se hänelle lain mukaan mahdollistettava.

Pohdittavanamme on ollut myös kirjaamiseen liittyvät käytännöt, kuinka ne saadaan mahdollisimman minimaaliseksi huomioiden kuitenkin työn näkyväksi tekeminen, sekä mittaaminen ja arviointi lähetekäytännön olemassaolon perustelemiseksi.

Hyvinvointialueen palveluista asiakkaan tietoja annettaessa käytännöt eivät siis koskaan voi olla täysin vaivattomia, mutta tavoitteemme on luoda käytännöstä mahdollisimman yksinkertainen ammattilaiselle ja byrokratiasta huomaamaton asiakkaalle. Pilotin kautta saamme vastauksia siihen, kuinka pienellä työmäärällä hyvinvointilähete näin toteutettuna olisi mahdollista. Tavoitteemme on sopia myös yhteistyön rakenteet ja käytännöt lähetekäytännön laajentamisen ja juurruttamisen onnistumiseksi.

Ideaali tulevaisuudenkuva hyvinvointilähetekäytännölle tässä muodossaan olisi se, että se ei vaadi uusia resursseja, vaan hyvinvointialueelta voitaisiin toteuttaa tarvittava seuranta ja arkistointi osana jonkun jo olemassa olevaa tai muodostumassa olevaa työnkuvaa. Itse käytännön edellyttämä rakenne, kouluttaminen ja siihen hakeutuminen mahdollistuisi yhteistyössä hyte-toimijoiden kanssa.

Asiakkaan/potilaan näkökulmasta ideaali lopputulos olisi se, että jännittäminen, sosiaalisten tilanteiden pelko tai muu uuteen toimintaan lähtemisen kynnys ei tulisi tielle tilanteessa, jossa hänen hyvinvointiaan voitaisiin lisätä vertaistuella, harrastamisella, osallisuudella.

Pilotti alkaa elokuussa ja kestää kolme kuukautta. Pilotin onnistuessa, mallin käyttöä on tarkoitus laajentaa syksyn mittaan.

Elisa Soikkola
projektisuunnittelija, keskinen alue