Ehkäisevä päihdetyö
Tietoa huumeista ja niiden puheeksiotosta
11.2.2026 klo 13.00–15.00, Teams
Järjestäjä: HYTE- ja osallisuusyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Koulutus on osallistujille maksuton.
Kohderyhmä: Kaikki asiasta kiinnostuneet ammattilaiset, jotka tarvitsevat ajankohtaista tietoa huumeista. Mahdollisuus myös saada tietoa huumeiden puheeksiotosta
Kouluttaja: Erityisasiantuntija Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Ilmoittautuminen viimeistään 4.2.2026
PSHVA henkilökunta: OSS Koulutuskalenteri
Lisätietoja
Sisältö: Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Helena Törmi, helena.tormi@pshyvinvointialue.fi
Käytännön järjestelyt: henkilöstön kehittämisasiantuntija Kati Vesterinen, kati.vesterinen@pshyvinvointialue.fi
*********************************************
Mitä on ehkäisevä päihdetyö?
Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ennaltaehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja, sekä edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuuta.
Tavoitteena on ehkäistä erityisesti lasten ja nuorten päihteidenkäyttöä ja rahapelaamista sekä lykätä päihde- ja rahapelikokeilujen aloittamista. Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään myös aikuisten päihteiden ja rahapelien riskikäyttöä sekä niiden käytöstä aiheutuvia haittoja. Toiminnalla lisätään päihteiden ja rahapelien käyttöön liittyvien ilmiöiden ymmärrystä ja hallintaa.
Laki ehkäisevästä päihdetyöstä tuli voimaan 2015. Lain mukaan ehkäisevään päihdetyöhön kuuluu alkoholi-, tupakka-, huume- ja rahapelihaittojen ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa valtakunnallisesti ehkäisevän päihdetyön koordinoinnista ja ohjauksesta.
Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma tukee kunnissa ja alueilla tehtävää lakisääteistä työtä. Toimintaohjelmassa on kuusi painopistettä:
1. Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa
2. Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden ja yhteisöjen valintojen sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi
3. Riskikäytön haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa
4. Paikallista alkoholi, tupakka., rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä (PAKKA- toimintamalli)
5. Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä
6. Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista
Ehkäisevän päihdetyön tarvitsee toteutuakseen kunassa ja hyvinvointialueella tehokkaasti ja vaikuttavasti rakenteen, jossa kunnan hyvinvointikertomukseen ja -suunnitelmaan kirjattuja ehkäisevän päihdetyön tavoitteita ja toimenpiteitä mietitään suunnitellusti ja toimintaa tehdään koordinoidusti.
Ehkäisevän päihdetyön lain mukaan kunnan on nimettävä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaa toimielin, joka vastaa ehkäisevän päihdetyön toteutumisesta kunnassa. Toimielin voi valtuuttaa monialaisen työryhmän tai muun ryhmä käytännössä hoitaamaan tätä tehtävää. Kunnassa on hyvä olla myös ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta koordnoiva ehkäisevän päihdetyön koordinaattori tai - yhdyshenkilö tai koordnaatio on yhdistetty HYTE- koordinaattorin tehtävään. Joissakin kunnissa toimii yhdistetty ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori.
Ehkäisevä päihdetyö toteutuu kuntalaisten arkiympäristöissä. Työtä tehdään muun muassa perheissä, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, oppilaitoksissa, työpaikoilla sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä erilaisissa vapaa-ajan ympäristöissä sekä 3. sektorin toiminoissa ja seurakunnissa. Tärkeää on tarjota kuntalaisille itselleen mahdollisuuksia osallistua päihdehaittojen ehkäisyyn. Ehkäisevä päihdetyö on monialaista ja kaikki ikäkaudet kattavaa. Hyvinvointialueen palveluissa totetetaan ehkäisevää päihdetyötä mm. puheeksioton ja mini-intervetion avulla.
Mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvät ongelmat aiheuttavat haittoja sekä yksilölle että hänen perheelleen, sosiaalisille suhteille, lähiyhteisölle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Toimintakenttä on siis laaja ja kaikki kunnan toimialat ja yhteistyötahot toteuttavat työtä omasta perustehtävästä käsin.
********************************************************************************************************
Päihdetilannekysely 2025 Pohjois-Savo
Pohjois-Savon hyvinvointialue teki yhteistyössä alueen kuntien kanssa 13.1 -31.1.2025 välisenä aikana päihdetilannekyselyn, johon osallistui 4895 alueen asukasta. Vastaajista oli alaikäisiä (13–17 v) 2611 ja täysi-ikäisiä 2284. Päihdetilannekysely on osa Pakka-toimintamallia. Kyselyllä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä päihteiden ja rahapelaamisen ilmiöistä sekä kartoitettiin alueen ehkäisevän päihdetyön kehittämistarpeita. Kysely antaa tietoa kuntien ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja päihteisiin liittyvien ilmiöiden seurantaan.
Alaikäisten päihteiden käyttö on yleistä
Alaikäisten päihteidenkäyttöä havaitsi suurin osa vastaajista ja alaikäisten rahapelaamista havaitsi neljäsosa. Huomionarvoista oli, että impattavien aineiden käyttöä havaitsi n. 10 % nuorista. Kyselyn mukaan lähes puolet aikuisista koki, että asuinkunnassa käytetään liikaa alkoholia, ja kolmasosa arvioi, että humalajuomiseen suhtaudutaan kunnassa liian vapaasti. Aikuisista 39 % oli huolissaan myös läheisen alkoholinkäytöstä.
Päihteiden välittäminen alaikäisille
Päihteitä välitetään alaikäisille varsin yleisesti, yleisimmin alkoholia, savukkeita, nikotiinipusseja sähkösavukkeita ja nuuskaa. Aikuisten mielestä alkoholin myyntiin tai tarjoiluun päihtyneille tulisi suhtautua entistä tiukemmin. Päihteiden ikärajavalvonta kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla toteutuu hyvin, mutta nuorelta näyttävän henkilöiden papereiden tarkastukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota.
Päihteitä käyttävät henkilöt eivät yleisesti aiheuta kyselyyn vastanneille henkilöille turvattomuuden tunnetta. Kuitenkin pelkoa, ahdistusta tai häirintää myös esiintyy, esim. liian lähelle tulemista, huutelua tai uhittelua, seksuaalissävytteistä kommentointia tai lähestymistä tuli avoimissa vastuksissa esiin.
Kysy päihteistä
Yli puolet (57 %) nuorista kertoi, ettei vanhempi kotona ollut kysynyt, onko hän kokeillut tai käyttänyt päihteitä. Nuoret hankkivat tietoa päihteistä yleensä netistä, mutta tietoa saadaan myös koulusta ja vanhemmilta. Jokaisella nuorella tulisi olla tieto siitä, mistä voi saada tukea tai apua, jos sitä tarvitsee. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotoilla päihteistä ja rahapelaamisesta kysymistä myös aikuisilta tulee lisätä.
Huoli erityisesti nuorista
Kuntalaisten mielestä ehkäisevän päihdetyön tulisi kohdentua erityisesti nuoriin. Huolta on nuorten huumeiden käytöstä, mutta myös huoli nikotiinituotteiden käytöstä oli suurta. Nuorten päihteiden käyttöön ja päihteiden välittämiseen pitää puutua tiukemmin. Koulun päihdekasvatus koettiin tärkeänä. Vanhempien tulee tietää missä lapset liikkuvat ja pitää heistä huolta. Vapaa- ajalle toivottiin nuorille tekemistä ja aikuisten jalkautumista nuorten pariin. Myös aikuisten alkoholinkäyttö huolestuttaa. Hoitoon pääsy mielenterveys- ja päihdeasioissa olisi tulisi olla helpompaa.
Lisätietoja: Helena Törmi, Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, HYTE- ja osallisuus palveluyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue. helena.tormi@pshyvinvointialue.fi p. 044 717 6878
Päihdetilannekysely 2025 Pohjois-savo