Kulttuurilla on tärkeä merkitys osana hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä, sillä kulttuurista ja sosiaalista pääomaa lisääviä palveluja tarvitaan erityisesti silloin, kun uhkana on sosiaalinen syrjäytyminen, eristäytyminen yhteiskunnasta, yksinäisyys, mielenterveydelliset haasteet tai tarve lisätä elämän merkityksellisyyden tunnetta. Kulttuuri onkin viime vuosina tullut yhä vahvemmaksi osaksi kuntien hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä, minkä osoittaa myös terveydenedistämisaktiivisuuden eli TEAviisarin kulttuurin tulokset vuodelta 2021.

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunta kulttuuritoiminnassa on parantunut Pohjois-Savossa kahden vuoden aikana verrattuna tilannetta vuoden 2019 tilanteeseen tarkasteltaessa TEAviisarin (www.teaviisari.fi) kulttuurin tuloksia. Verrattaessa Pohjois-Savon tilannetta suhteessa vertailualueisiin eli Etelä-Savon, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja koko maan tilanteeseen, terveydenedistämisaktiivisuus kulttuuritoiminnassa on Pohjois-Savossa paras (73). Kokonaispistemäärä 73 on vielä parannettavaa alueella, mutta lähellä ollaan hyvää tulosta, jonka saa pistemäärällä 75-100. Kaikkia hyvinvointialueita verrattaessa Kymenlaakson alue saa parhaimmat kokonaispisteet eli 77 pistettä, joka on hyvä tulos.

Pohjois-Savon kunnista hyvän tuloksen saa Kuopio, pisteellä 88. Muissa kunnissa on vielä parannettavaa, mutta mikään Pohjois-Savon kunta ei saa huonoa tulosta.

TEA mittaa keskeisiä organisaatiotason ominaisuuksia, joihin terveyden edistäminen perustuu. TEA muodostuu seitsemästä eri näkökulmasta eli ulottuvuudesta. (www.teaviisari.fi)
Terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuudet ovat seuraavat:

1.    Sitoutuminen kuvaa strategiatasolla kunnan sitoutumista terveyden edistämiseen. Siinä tarkastellaan terveyden edistämisen näkymistä muun muassa useamman vuoden kattavissa strategia- ja ohjelma-asiakirjoissa sekä toimialan vuosittaisissa talous- ja toimintasuunnitelmissa.
2.    Johtaminen kuvaa ehkäisevän työn ja terveydenedistämistyön vastuun organisointia, määrittelyä sekä toimeenpanoa.
3.    Seuranta ja tarveanalyysi kuvaa vastuuväestöjen terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja tarveanalyysia väestöryhmittäin sekä niiden raportointia johtoryhmälle ja luottamushenkilöorganisaatiolle.
4.    Voimavarat kuvaa henkilöstön ja muiden voimavarojen mitoitusta ja osaamista.
5.    Yhteiset käytännöt kuvaa, missä määrin kunnassa on sovittu yhteisistä toimintakäytännöistä.
6.    Osallisuus kuvaa kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin.
7.    Muut ydintoiminnat ovat toimialakohtaisesti määritettäviä terveyden edistämisen ydintoimintoja, jotka jokaisessa kunnassa tulisi toteuttaa. Ulottuvuus kuvaa soveltuvin osin toiminnan kattavuutta ja volyymiä. (www.teaviisari.fi)

TEAviisarista saadaan tietopohjaa kulttuuritoiminnan keinoin tapahtuvasta hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyöstä ja voidaan arvioida tilannetta kunnittain.  
Kuntien kulttuuritoimintalain (166/2019) tavoitteena on muun muassa vahvistaa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kulttuurin ja taiteen keinoin. Kunnan tehtävänä on järjestää kulttuuritoimintaa ja tämän tehtävän toteuttamiseksi kunnan tulee edistää kulttuuria ja terveyttä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä paikallista ja alueellista elinvoimaa. Laissa tuodaan esille, että kunnan tulee palveluita järjestäessään ottaa huomioon paikalliset olosuhteet ja voimavarat sekä eri väestöryhmien tarpeet. Kunnan tulee myös arvioida kulttuuritoiminnan toteutumista osana kuntastrategiansa arviointia ja seurantaa sekä osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190166 Luontevasti tämä väestön tarpeiden kartoitus ja seuranta tapahtuu osana kunnan hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa.

Kulttuurin rooli on aika monessa Pohjois-Savon kunnassa jo suhteellisen hyvä, sillä myös erillisiä kulttuurisuunnitelmia tehdään. Tällöin taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulevat päättäjille ja toimeenpaneville virkamiehille näkyviin ja ne on myös resursoitava ja raportoitava asianmukaisesti.

Kulttuuri tulisi saada yhä vahvemmin mukaan osaksi hyvinvointikertomuksia ja kulttuuripalveluihin tyytyväisyyden tuloksia tulisi esitellä luottamushenkilöille

Pohjois-Savossa osassa kuntia on jo kirjattu kulttuuritoiminnan tavoitteita osaksi kunnan laajaa hyvinvointikertomusta tai muuhun vastaavaan. Tätä on edistänyt varmasti myös kansallisten kulttuuria koskevien indikaattorien kuten juuri TEAviisarin kehittäminen kattamaan myös kulttuurin toimialan.

Pohjois-Savossa on kuitenkin kehitettävää siinä, että kulttuuri otettaisiin vahvemmin mukaan hyvinvointikertomukseen siten, että yhteenvedossa esiteltäisiin myös kuntalaisten tyytyväisyyttä kaikkiin tai joihinkin kulttuuripalveluihin. Tämä tietysti edellyttää sitä, että kunnassa kerätään aktiivisesti palautetta kulttuuripalveluista. Lisäksi luottamushenkilöille tulisi aktiivisemmin esitellä kuntalaisten tyytyväisyyttä kaikkiin tai joihinkin kulttuuripalveluihin.

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisessä kulttuuritoiminnassa on tapahtunut myönteistä kehitystä Pohjois-Savossa

Kaikilla terveydenedistämisaktiivisuuden ulottuvuuksilla (sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, osallisuus ja ydintoiminnat) on kokonaisuutena tarkasteltaessa tapahtunut kehittymistä parempaan suuntaan, mutta näiden ulottuvuuksien sisällä on voinut joku asia myös heikentyä.

Pohjois-Savon vahvuutena on kulttuuritoiminnan johtaminen, jonka mukaan suurimmassa osassa kuntia on sovittu työnjako siitä, mikä hallintokunta koordinoi ja nimetty henkilö koordinoimaan hyvinvointia ja terveyttä edistävää kulttuuritoimintaa kokonaisuutena. Kunnissa on myös virallisesti hyväksytty perusteet, joilla jaetaan tilojen käyttövuoroja kulttuuritoimintaan. Kulttuuritoiminnan johtamisessa kulttuuritoimintaan liittyviä tavoitteita ja resursseja on huomioitu yhä useammin kuntien toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Myös sitoutuminen eli kulttuurilainsäädännön, ohjelmien ja suositusten käsittely kuntien päätöksentekotasolla on yleistynyt.

Muutoksia huonompaan suuntaan on siinä, että kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna kunnissa on aikaisempaa harvemmin tehty päätöksiä taiteen prosenttiperiaatteen noudattamisesta tai että sitä olisi sovellettu rakentamiseen liittyvissä investointihankkeissa tai asuinalueen kaavoituksessa.  

Seuranta ja tarveanalyysi toteutuu Pohjois-Savossa heikoiten eri ulottuvuuksista, vaikkakin tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan kahden vuoden aikana. Kunnissa tulisi aktiivisemmin esitellä johtoryhmille ja luottamushenkilöille erityisesti kunnan järjestämiin eri kulttuuripalveluihin osallistuneiden määriä ja kulttuuripalveluista saatuja palautteita. Meidän tulisi kehittää seuranta- ja raportointijärjestelmiä kunnissa ja aktivoitua systemaattisen palautteen keruuseen. Seurannan ja tarveanalyysin kehittäminen ei ole ainoastaan kulttuuritoiminnan haaste, se on myös muilla toimialoilla haasteena. Ilman seurantaa ja tarveanalyysiä on vaikea todeta, kohtaako palvelut asiakkaiden tarpeisiin.

Kulttuuri on kuitenkin löytänyt vahvan paikkansa osana pohjoissavolaisten hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyötä. Hienoa!

Lähteet:

www.teaviisari.fi
Kulttuuri kunnan toiminnassa 2021 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta: Kulttuuri kunnan toiminnassa 2021 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta (julkari.fi)
Houni P, Turpeinen I & Vuolasto J. Taidetta! Kulttuurihyvinvoinnin käsikirja. Taiteen edistämiskeskus, Helsinki. Taidetta - kulttuurihyvinvoinnin käsikirja (taike.fi)
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 166/2019.  https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190166

Blogin kirjaili

Säde Rytkönen

Hyvinvointikoordinaattori

Pohjois-Savon HYTE-tiimi