Tiesitkö, että itse voit parantaa arjen turvallisuutta

Nyt kun olemme viettäneet joulun ja uudenvuoden, samalla nauttineet myös runsaasti herkkuja! Perinteisesti uutenavuonnahan tehdään kuuluisia ”lupauksia”  Joista taitaa meistä monella olla se liikunnan lisääminen ja painon pudottaminen vuodelle 2025! 

 Ulkona liikkumisesta saatkin itsellesi hyvää mieltä ja tutkitustihan kuntoilu kannattaa! Oikea vaatetus ja kengät ovatkin talviliikunnassa erittäin tärkeässä roolissa, mukavassa ja turvallisessa liikkumisessa. Liukkaalla kelillä kannattaakin käyttää kitkapohja tai nastakenkiä. 
Ennen ulkoilua kokeilehan tehdä vielä Pysy pystyssä testi! 

Ikävä kyllä tapaturmia sattuu paljon lomien ja talven aikana. Tiesitkö että osan tapaturmista pystyttäisiin myös ehkäistä! Tästä löydät sopivasti jokaiselle meistä vinkkejä, miten niitä tapaturmia voidaan ehkäistä! 

Hyvää ja turvallista uuttavuotta 2025! 

Tiesitkö että voit vahvistaa joulun aikanakin hyvinvointiasi  

Voit itse vaikuttaa siihen, että joulunaika on monin tavoin rentouttava, virkistävä ja rauhoittumisen aikaa. Rentoutumistakaan ei kannata suorittaa. Joutilaisuus ei saa muuttua ahdistavaksi, tärkeää on se, että irtautuu tavoitteellisuudesta. 

Lepää ja rentoudu 

Anna itsellesi lupa levätä ja nauttia rauhallisista hetkistä. Hyvä kirja, lämmin juoma ja mukava viltti voivat tehdä ihmeitä. Päiväunet voivat tehdä ihmeitä keholle ja mielelle. Pienet unet parantavat muistia ja kohottavat mielialaasi. Kaiken lisäksi olosi on todella rentoutunut torkkujen jälkeen. 

Liiku ja ulkoile  

Vaikka jouluna onkin paljon herkkuja, muista myös liikkua. Kävelylenkki talvisessa maisemassa voi olla virkistävä ja auttaa sulattamaan jouluruokia. 

Nauti hyvästä ruoasta kohtuudella 

Jouluruoat ovat herkullisia, mutta kohtuudella nauttiminen auttaa välttämään ähkyn ja pitämään olon kevyenä. Joulu on lapsille vuoden kohokohta ja lapsuuden jouluja muistellaan myöhemminkin, pidäthän aikuisena oman alkoholinkäytön aisoissa, kohtuudessa ilman humaltumistarkoitusta, jotta joulun rauha säilyy ja lapsien ei tarvitse kokea pelkoa aikuisten oudon käyttäytymisen johdosta.  

Vietä aikaa läheisten kanssa 

Kyläile ja kohtaa ihmisiä sopivassa määrin, mikä hyvältä tuntuu. Yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa voi tuoda paljon iloa ja lämpöä joulunaikaan. Muista myös soittaa tai lähettää viestiä kauempana asuville läheisille. Lasten kanssa leikkiessä kannattaa antautua hetkelle kykyjensä mukaan ja antaa tilanteen viedä. Hupsutella ja nauraa. Vietä myös aikaa eläinten kanssa, ne ovat aina läsnä tässä hetkessä, ne eivät mieti seuraavaa hetkeä tai mennyttä, ja siksi eläinten kanssa vietetty aika laskee myös tehokkaasti stressitasoja.  

Tee jotain mielekästä 

Jouluna voi olla hyvä hetki harrastaa jotain, mistä nautit. Olipa se sitten käsitöitä, musiikkia tai vaikka leipomista, tärkeintä on tehdä jotain, mikä tuo sinulle iloa. 

Muista kiitollisuus 

Jouluna on hyvä hetki pysähtyä ja miettiä, mistä kaikesta on kiitollinen. Tämä voi lisätä hyvinvointia ja tuoda mielenrauhaa. 

Lähteet: 

 5 vinkkiä rentoutumiseen ja joutenoloon joululomalla - Sydänliitto (sydan.fi).    

10 vinkkiä stressittömään jouluun 

Jouluisin terveisin koko Pohjois-Savon HYTE-tiimi 

Milloin viimeksi söit kalaruokaa? Terve Suomi- tutkimuksen mukaan vuonna 2022 aikuisista vain kolmannes söi kalaa suositusten mukaisesti kaksi kertaa viikossa. Se on aika vähän, jos ajatellaan, kuinka monta ateriaa viikossa syömme. Kalaahan voi syödä millä aterialla vain. Ikääntyneet antavat meille hyvää mallia, heistä jopa puolet syö kalaa suositusten mukaisesti.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisemassa Policy Breafissa todetaan, että kalan syömisen lisääminen olisi eduksi suomalaisten terveydelle. Kalaan kertyvien haitallisten aineiden pitoisuudet ovat laskeneet kotimaisissa kaloissa. Turvallisen kotimaisen kalan käytön suositusta onkin päivitetty.

Yhteenvetona on todettu, että

· on suositeltavaa terveyden kannalta syödä vaihtelevasti eri kalalajeja 2-3 kertaa viikossa

· suosituksessa yksi annos on aikuisilla 100 g ja pikkulapsilla 50g, mutta

· aikuisilla jopa 450 g kalaa viikossa, josta vähintään puolet on rasvaista kalaa, on terveydelle eduksi

Kala sisältää meille elintärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita, proteiinia ja rasvahappoja. Nimenomaan kalan rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tutkimuksessa todettiin, että eniten kalan syömisestä hyötyvät keski-ikäiset eli se joukko aikuisia, joka Terve Suomi- tutkimuksen mukaan söi vähiten kalaa.

Edelleen pitää paikkaansa se tuttu tosiasia, että mitä vanhempi kala, sitä enemmän siinä on haitallisia aineita. Sen takia on hyvä vaihdella kalalajien syömistä. Alle kouluikäisille sekä hedelmällisessä iässä tai raskaana oleville ja imettäville on omat tarkennuksensa suositukseen juuri noiden haitallisten aineiden pitoisuuksien osalta. Mutta kaikenikäiset voivat syödä jonkin verran kalaa elleivät ole sille allergisia.

”Ympäristöstä kertyvistä haitallisista aineista huolimatta kalan käytön terveyshyödyistä on jatkuvasti karttuvaa näyttöä ja käsitys kotimaisen kalan arvosta ravitsemuksellisesti ja ekologisesti arvokkaana ravintona on vahvistunut.” (Suomi J, Mikkelä A& Uusitalo L, 2024)

Kirjoitteli,

hyvinvointikoordinaattori Marika

Lähteet:

Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa syövien osuus (%). Tulostaulukko - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki. Viitattu 14.10.2024.

Suomi J, Rantakokko P, Airaksinen R, Raitaniemi J, Junttila V, Mikkelä A, Uusitalo L, Leskinen H, Pihlava J-M, Järvinen J, Jalava T, Kumar E, Koponen J, Ruuhijärvi J, Kulo K, Leinonen V, Ruokojärvi P, Mäkinen S, Keskinen T, Lampuoti J, Welling A, Tuominen P., 2024. Kotimaista kalaa ravinnoksi monipuolisemmin ja turvallisemmin (EU-kalat IV). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:29, saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-312-8. Viitattu 14.10.2024.

Suomi J, Mikkelä A, Uusitalo L. 2024. Kalan kulutuksen lisääminen olisi eduksi suomalaisten terveydelle. Policy Brief 2024:19. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Kalan kulutuksen lisääminen olisi eduksi suomalaisten terveydelle (valtioneuvosto.fi). Viitattu 14.10.2024.

Tiesitkö että, ilokaasua käytetään myös päihteenä?

Ilokaasu on typen happiyhdiste, jota käytetään lääkekäytössä happeen sekoitettuna kipua lievittämään esimerkiksi synnytyksissä ja hammaslääkärissä, elintarvikkeena esimerkiksi kerman vaahdottamiseen ja autourheilussa moottorin tehon lisäämiseen.  

Päihdekäytössä ilokaasua hengitetään joko suoraan patruunasta tai apuvälineen kuten ilmapallon avulla. Patruunan hengittäminen aiheuttaa käyttäjälleen noin pari minuuttia kestävän huumaavan, ja sekavan olotilan, jossa ajan ja paikan taju hämärtyy. Käytöllä haetaan mielihyvän voimakasta tuntemusta. Vaikutus loppuu, kun kaasu haihtuu keuhkoista.

Yhden ilokaasuannoksen lyhyen vaikutusajan vuoksi käyttäjät ottavat usein monta annosta peräkkäin, jolloin riski tajunnan menetykselle ja tapaturmille kasvaa, kun ilokaasu syrjäyttää hapen verenkierrossa. Ilokaasu voi aiheuttaa lisäksi pahoinvointia, oksentelua, huimausta, hengitystieärsytystä, päänsärkyä, sekavuutta, kiihtyneisyyttä, kouristelua ja sydämen rytmihäiriöitä. Ilokaasun pitkäaikaisvaikutuksista on vain vähän tietoa. Toistuvista altistuksista on vaikutuksia luuytimeen ja ääreishermostoon. Pitkäaikaiskäytössä on havaittu B12-vitamiinin vajetta, mikä voi johtaa hermostovaurioihin. Käyttö voi heikentää hedelmällisyyttä ja lisätä keskenmenon riskiä. Harvinaisissa tapauksissa myös psykoosia on kuvattu.

Ilokaasukapseleiden myynti päihtymistarkoituksiin on kielletty. Leivontatarvikekaupoista niitä saa tilattua, ja kapselit ovat suhteellisen edullisia. Lapset ja nuoret voivat käyttää ilokaasua sosiaalisissa tilanteissa koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Ilokaasun käytöllä haetaan kokeilun lisäksi usein päihtymystä ja irtiottoa arjesta. Lasten ja nuorten vanhempien on hyvä olla tietoinen myös tästä päihdeilmiöstä.

Lähteet:

EHYT. Ilokaasu (ehyt.fi)

Päihdelinkki. Ilokaasu — Päihdelinkki (paihdelinkki.fi)

Tiesitkö että, väkivaltaiseen käyttäytymiseen voidaan tarjota apua ja siihen ja kannattaa ehdottomasti puuttua ajoissa!

 
Mikäli sinua itseäsi huolettaa oma väkivaltaisen käyttäytyminen tai koet mahdolliseksi sen, että käytät väkivaltaa puolisoasi tai muita ihmisiä kohtaan, on meillä Pohjois-Savossa järjestöjä joista saat apua tilanteesi. On rohkea ja hyvä teko hakea apua riittävän ajoissa!

Sinun ei myöskään tarvitse elää väkivallan pelossa tai mikäli koet väkivaltaa jo nyt, on korkea aika hakea apua siihen. Meillä Pohjois-Savossa on esimerkiksi Kuopiossa turvakoti ja se on avoinna kaikille apua tarvitseville Pohjois-Savolaisille. 

Myöskin eri järjestöt tekevät tärkeää työtä ja tarjoavat apua niin väkivallan tekijöille, väkivaltaa kokeneille tai sen pelossa oleville ihmisille.

On meille kaikille tärkeää, että saisimme Pohjois-Savosta mahdollisimman turvallisen
paikan asua ja elää, ilman pelkoa väkivallan uhasta.

Lisää tietoa Pohjos-Savossa toimivista järjestöistä ja hyvinvointialueen palveluista löydät   TÄSTÄ 

Onko sinulla tai läheiselläsi haastava tilanne? Haluaisitko keskustella asiasta saman kokeneen kanssa? Oletko jo tutustunut järjestöjen tarjoamaan tukeen ja apuun?

Järjestöissä tehdään laajaa, monipuolista ja asiantuntevaa työtä terveyden, hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseksi. Järjestöjen tukimuotoihin kuuluvat mm. erilaiset toiminta- ja tukiryhmät, vertaistukiryhmät, valtakunnalliset chatit ja puhelinpalvelut, kurssit ja oppaat.

Lähellä.fi kokoaa järjestöjen tarjonnan yhteen osoitteeseen. Voit osallistua järjestöjen toimintaan matalalla kynnyksellä ja monesti myös maksutta. Lähellä.fi-palvelusta voit hakea:  

• tapahtumia, tilaisuuksia, luentoja ja näyttelyitä
• harrastustoimintaa, kerhoja, leirejä ja retkiä
• tukea ja apua 
• vertaistukea, keskusteluapua, neuvontaa
• vapaaehtoistehtäviä

Mikä on Lähellä.fi?

Lähellä.fi on valtakunnallinen ja alueellinen palvelu, joka kokoaa yhteen sijaintiin tietoa järjestöjen ja yhdistysten tuottamasta monipuolisesta hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta, harrastusmahdollisuuksista sekä avoimista vapaaehtoistehtävistä.

Lisätietoja: 

 Tukea ja apua: https://www.lahella.fi/tukea-ja-apua   

 Harrastukset ja vapaa-aika: https://www.lahella.fi/harrastukset-ja-vapaa-aika   

 Vapaaehtoistoiminta: https://www.lahella.fi/vapaaehtoistoiminta   

Kielellinen saavutettavuus mahdollistaa asiakkaan ja ammattilaisen tasavertaisen kohtaamisen kielellisestä taustasta riippumatta.

Taitomittarin tavoitteena on tukea ammattilaisten ja organisaation kielellisen saavutettavuuden osaamista. Taitomittaria voi käyttää oman osaamisen kartoittamiseen itsenäisesti tai henkilöstön kehittämisessä. Sen avulla voi selvittää, millä tasolla kielelliseen saavutettavuuteen liittyvät taidot ovat ja samalla löytää kehittämistä vaativat osa-alueet. 

Taitomittarin osa-alueita ovat vuorovaikutus, kuvien käyttö kommunikoinnissa, selkokieli ja sen käyttö eri tilanteissa, tulkkaukseen liittyvät asiat, etävuorovaikutuksessa huomioitavat seikat, tilat vuorovaikutuksessa, kielellisesti saavutettavan seminaarin järjestäminen, asiakasryhmien käyttäminen palvelujen testaamisessa ja kielelliset oikeudet lainsäädännössä.
Jokainen osa-alue sisältää teemoja, joiden kohdalle kirjataan nykyinen taso seuraavasti: ei tietoa, perustiedot, hyvät tiedot, erinomaiset tiedot. Jos taitomittari paljastaa osaamisvajetta, lisätietoa löytyy Ydinasiat-työkalusta.

​
 

Taitomittarin ja Ydinasiat-työkalun löydät täältä: Taitomittari

Katso video kielellisestä saavutettavuudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa: Kielellinen saavutettavuus sote-palveluissa

Lähde ja lisätietoa:
Ydinasiat: Kielellinen saavutettavuuden työkalu sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle Ydinasia
 

Tiesitkö että alkoholin riskikäytön raja ylittyy usein?

Oletko joskus ajatellut, että käytät liikaa alkoholia? Onko joku läheisesi ollut huolestunut juomisesta ja sen aiheuttamista mahdollisista haitoista?

Alkoholinkäyttöön liittyy usein positiivisia tuntemuksia ja tilanteita elämässä, eikä sen käyttö ole aina ole varsinainen ”ongelma”. Kuitenkin alkoholin käyttöön liittyvät riskit on hyvä tiedostaa ja omaa käyttöä säännöllisesti tarkastella. Monella meistä riskirajat ylittyvät.

Alkoholinkäytön haittojen riski kasvaa alkoholinkulutuksen lisääntyessä, eikä täysin turvallista käytön tasoa ole. Vaikutuksen näkyvät fyysisessä terveydessä mm aivo- ja sydänterveydessä, erilaisten syöpien riskin lisääntymisessä sekä vaikutuksena uneen ja painonhallintaan. Alkoholinkäyttö voi tuoda haittoja perhe-elämään, ihmissuhteisiin ja työelämään. Huomioitava on myös mahdolliset humalatilan aiheuttamat kaatumiset ja muut tapaturmat.  Pitkäaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa alkoholi riippuvuuden kehittymisen.

Alkoholin kohtuullinen käyttö naisilla tarkoittaa enintään yhtä ravintola-annosta vuorokaudessa ja miehillä enintään 1-2 ravintola-annosta vuorokaudessa, mutta ei kuitenkaan päivittäin. Iän myötä riskiraja laskee ja esimerkiksi yli 65-vuotiaille ei suositella yli 2 annosta alkoholia kerralla, eikä yli 7 annosta viikossa. On hyvä kuitenkin muistaa, että riskirajat eivät ole turvarajoja vaan keskimääräisiä arvioita. 

Alkoholin kohtalaisen riskin taso miehillä on 14 annosta ja naisilla 7 annosta viikossa. Riskikäyttö on kyseessä silloin, jos nämä rajat ylittyvät säännöllisesti.

Alkoholinkäytön korkean riskin taso miehelle on 23-24 alkoholiannosta viikossa tai noin kolme annosta säännöllisesti päivittäin juotuna. Vastaavat luvut naisille ovat 12-16 viikossa tai 2 annosta säännöllisesti päivittäin. 

Suomessa yksi alkoholiannos vastaa 33 cl keskiolutta (4,7 %), 12 cl mietoa viiniä tai 4 cl väkeviä.

Ongelmakäytöstä puhutaan, kun riskikäytön rajat ylittyvät. Ongelmakäyttäjällä ei välttämättä ole vielä haittoja, mutta niiden ilmaantumiseen on suuri todennäköisyys. Siitä syystä riskirajojen ylittyminen ilman haittojakin edellyttää ehdottomasti juomisen vähentämistä.

Jokaisen alkoholia vähänkin käyttävän on siis hyvä ajoittain pysähtyä tarkkailemaan omaa alkoholinkäyttöään. Vaikka riskirajat alittuisivat, kannattaa miettiä, onko oma juominen viime aikoina lisääntynyt ja kenties muuttunut päivittäiseksi. Omaa alkoholinkäyttöä voi arvioida myös testaamalla. Jos alkoholin riskirajat ylittyvät ja tarvitset lisätukea voi käyttää esim. erilaisia oma-apuohjelmia ja – oppaita. Jos käytön vähentäminen ei omin voimin, läheisten tai vertaistuen avulla onnistu on syytä hakeutua ammattiavun piiriin. 

Joissakin tilanteissa täydellinen alkoholista kieltäytyminen on suositeltavaa (työelämä, liikenne, raskaus, alaikäisyys, alkoholiriippuvuus, jotkut lääkehoidot). Joillekin rajat ovat yllä esitettyä huomattavasti matalammat (pienikokoisuus, ikääntyminen, sairauden takia heikentynyt kunto, alkoholismin sukurasite).

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeä kysyä säännöllisesti alkoholinkäytöstä meiltä kaikilta siellä asioivilta asiakkailta. Silloin voit pysähtyä arvioimaan omaa tilannetta ja halutessasi keskustella asiasta. Jo pelkästään arvion tekeminen alkoholinkäytöstä voi viedä asiaan parempaan suuntaan.  Jos olet liikaa alkoholia käyttävän läheinen, on sinun tärkeä pitää huolta itsestäsi ja saada itsellesi tukea. Ota asia läheistesi ja tarvittaessa ammattilaisten kanssa puheeksi.

Otetaan mietintään ja puheeksi.

Lähteet: 

Alkoholi ja alkoholin käyttö — Päihdelinkki (paihdelinkki.fi)

Päihteet | Mielenterveystalo.fi

Alkoholi ja terveys - Terveyskirjasto

Esteettömyydessä on kyse ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa, toteuttamisessa ja kunnossapidossa. Se mahdollistaa ihmiselle asumisen valitsemassaan paikassa ja osallistumisen muun muassa työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.

Ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä, ja kun rakennuksen kaikkiin tiloihin on helppo päästä. Esteettömyydestä on hyötyä meille kaikille. Esimerkiksi tavaroiden kuljettaminen, siivous ja tilojen huolto helpottuvat, kun ei ole kynnyksiä, portaita tai jyrkkiä luiskia.

Esteetön ympäristö ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Esteettömyydessä ei olekaan kyse pelkästään liikkumisen esteettömyydestä, vaan siinä huomioidaan myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat. Apuvälineillä liikkuvat huomioidaan muun muassa riittävän leveillä ja kovapintaisilla kulkuväylillä, leveillä oviaukoilla, helposti avattavilla ovilla, tasoerojen poistamisella sekä asentamalla luiskia ja hissejä. Näkemisen ongelmia helpottavat esimerkiksi hyvä valaistus, opasteiden selkeys, värikontrastit, ohjaavat viivat lattiassa, kohomerkinnät, kontrastiraidat portaissa, helposti erottuvat sisäänkäynnit ja ääniohjaus. Kuulemisen ongelmissa auttavat monet edellä mainitut asiat ja lisäksi esimerkiksi merkkivalo äänisummerin lisänä. Ympäristön selkeys ja havaittavuus korostuvat tarkkaavaisuuden, päättelykyvyn tai muistin heikentyessä.

Uusissa rakennuksissa sekä korjaus- ja muutosrakentamisessa tulee huomioida esteettömyysasetuksen määräykset. Jokainen meistä voi vaikuttaa esteettömyyteen tarkkailemalla ympäristöä ja antamalla palautetta julkisten rakennusten ja ympäristön esteettömyydestä. Pienilläkin muutoksilla työ- ja kotiympäristössä on mahdollista lisätä toimivuutta, josta on hyötyä meille kaikille.

Invalidiliiton videoihin on koottu käytännön esimerkkejä esteettömyyden merkityksessä eri tilanteissa. Videot löytyvät tästä: Esteettömyysvideot

Invalidiliiton verkkosivuilta löytyy myös tarkistuslistoja, joiden avulla voi itse tarkistaa tilojen ja ympäristön esteettömyyden. Listat löytyvät täältä: Tarkistuslistoja

Lähteet ja lisätietoa:

Esteettömyys, Invalidiliitto

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 241/2017

Tiesitkö että, voimme pistää hanttiin perintötekijöille?

Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä ruokavalion ja liikunnan keinoin myös henkilöillä, joilla on suuri geneettinen alttius sairastua. Näin todetaan T2D-GENE- tutkimuksessa, johon osallistui lähes tuhat itäsuomalaista 50-75-vuotiasta miestä. Tutkimuksessa todettiin, että elämäntapamuutokset ovat yhtä merkityksellisiä kaikille, riippumatta perintötekijöistä diabeteksen suhteen. Usein ajattelemme, että perintötekijät vievät meitä kuin sitä kuuluisaa pässiä narussa. Mutta onkin lohdullista kuulla, että voimme pistää hanttiin myös perintötekijöille.

Tutkimuksessa interventioryhmälle tarjottiin ryhmämuotoista ja verkkosivujen kautta saatavaa elintapaohjausta. Elintapaohjauksen saaneet onnistuivat parantamaan selkeästi ruokailutottumuksiaan ja siten pienentämään riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Pohjois-Savon asukkaille on tarjolla kaikille avoimia maksuttomia verkkosivuja, liikuntaneuvontaa ja ryhmätoimintaa. Useat kunnat ovat aktiivisesti kehittäneet liikuntaneuvontaa, johon aina sisältyy myös ravitsemukseen ja uneen liittyvät asiat. Hyvinvointialue tarjoaa kohdennettua toimintaa eri sairausryhmille, meillä on mm. diabeteksen digihoitopolku, johon jo diabetekseen sairastuneet ohjataan, jotta sairaus pysyisi mahdollisimman hyvällä tasolla. Lisäksi on olemassa esimerkiksi Verkkopuntari, josta on olemassa ryhmämuotoinen ns. ohjattu malli ja omatoimisesti hyödynnettävä Oma Verkkopuntari. Verkkopuntari on todettu Puskan (2023) arviointitutkimuksessa elintapaohjaukseen soveltuvaksi malliksi. Joten siitäkin meillä on tutkittua tietoa, ei vain ”valistuneita arvauksia”.

Kaikilla meillä on varmasti jotain hyvää ja parannettavaa elintavoissamme. Taputtele itseäsi olkapäälle niistä elintavoista, jotka ovat jo kunnossa ja ole armollinen itsellesi. Jos kuitenkin tulee tunne, että ”tarttis tehdä jotain” ja nyt olisi oikea hetki, niin olemme koonneet nämä vaikuttaviksi todetut vinkit ja valmennukset verkkosivuillemme. Voit ehkä tehdä testin ja katsella rauhassa, mikä näistä sopisi Sinulle parhaiten. Kaipaatko ammattilaisen ohjausta vai haluatko mieluummin omatoimisesti edetä valitsemasi aiheen parissa? Joka tapauksessa pienet muutokset ovat hyödyllisiä silloinkin, kun perinnöllinen alttius tyypin 2 diabetekseen on.

Tutustu siis sivuihimme ja ehkäpä löydät itsellesi sopivan ja tarpeellisen tavan tehdä sen pienen muutoksen jaksavampaan arkeen Itsehoito - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)

​

Kuva: Pixabay

Hyvinvoivin terveisin,

hyvinvointikoordinaattori Marika

Lähteet:

Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä ruokavalion ja liikunnan keinoin myös henkilöillä, joilla on suuri geneettinen alttius sairastua | Itä-Suomen yliopisto (uef.fi)

Verkkopuntari

eRepo - Verkko-ohjelma elintapoihin vaikuttamisessa: verkkopuntari-ohjelman arviointitutkimus (uef.fi)

Tiesitkö että

Illat ovat alkaneet jo pimentymään, kesä alkaa pikkuhiljaa jäädä taakse. Nyt on vielä hyvä nauttia luonnostamme ja pian alkavat olla kypsinä myös luonnon tarjoamat superherkut, jotka ovat meille vapaasti poimittaessa metsistä. Tiesitkö, että näin ei ole mahdollista läheskään jokaisessa Euroopan maassa.

Liikkuminen ehkäisee samalla tehokkaasti kaatumisia, pitää yllä kuntoa ja tasapainoa. Liikkumisesta ja kaatumisen ehkäisemisestä kannattaakin lukea lisää: Kymmenen keinoa kaatumisten ehkäisyyn - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)

Myös omalla kodilla on merkitystä tapaturmien ja kaatumisen ehkäisemisessä. Iltojen pimentyessä niin valaistus sisällä kuin ulkona kannattaa ottaa huomioon. Asu hyvin opas ikääntyvän asumisratkaisuihin on hyvä apuväline asumisen ratkaisuihin ja suunnitteluun. Siihen kannattaa tutustu yhdessä ikääntyvien vanhempien kanssa. Oppaan saat helposti ladattua tästä linkistä  https://innokyla.fi/sites/default/files/2023-09/2023-06-02-Asumisen-opas-rgb.pdf

Kysyimme ”tekoälyltä” miten kaatumisia voitaisiin ehkäistä?  Saimme nopeasti vastaukset seuraavaan viiteen kohtaan:

”Kaatumisten ehkäisy on tärkeää, erityisesti iäkkäille. Tässä muutamia keinoja, joilla voit itse ehkäistä kaatumisia:

1. Säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen: Liikunta on tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia. Tee lihasvoima- ja tasapainoharjoituksia kahdesta kolmeen kertaan viikossa¹².
2. Hyvien jalkineiden käyttö: Tukevavartiset, ohutpohjaiset ja luistamattomat jalkineet ovat turvalliset, myös talvella. Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet estävät liukastumisen³.
3. Kotiympäristön turvallisuudesta huolehtiminen: Varmista, että koti on esteetön ja että matot eivät liu’u. Käytä käsijohteita tarvittaessa.
4. D-vitamiinin riittävä saanti: D-vitamiini on tärkeä luuston terveydelle ja voi auttaa vähentämään kaatumisriskiä.
5. Terveydentilasta huolehtiminen: Säännölliset lääkärikäynnit ja ajantasainen lääkitys ovat tärkeitä.

Muista, että kaatumiset eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen, ja niitä voidaan tehokkaasti ehkäistä”

Pystyisitkö sinä toteuttamaan nämä kohdat omallasi tai ikääntyneiden vanhempiesi kanssa?

Miksi yhdistyksen, järjestön tai seurakunnan olisi hyvä laittaa omat tietonsa ja tapahtumailmoituksensa Lähellä.fi -palveluun?

Valtakunnallinen Lähellä.fi-palvelu tarjoaa yhdistyksille erinomaisen mahdollisuuden tavoittaa laajempi yleisö ja lisätä näkyvyyttä. Palveluun ilmoittamalla yhdistyksenne tiedot ja tapahtumat, voitte:

• Lisätä tunnettuutta: Saavuttaa uusia jäseniä ja osallistujia.
• Parantaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta: Tarjota paikallisille asukkaille tietoa ja mahdollisuuksia osallistua.
• Helpottaa tiedon jakamista: Yksinkertaistaa tapahtumien ja palveluiden löytämistä.
• Vähentää tietojen syöttämistä useaan paikkaan: Omien kotisivujen tapahtumakalenterin päivityksen voi yhdistää lähellä.fi -tietoihin.

Millaisia tietoja Lähellä.fi-alustalle voi viedä?

Lähellä.fi-alustalle voi viedä monenlaisia tietoja:

• Järjestön perustiedot: Nimi, yhteystiedot, verkkosivut ja sosiaalisen median linkit.
• Tapahtumatiedot: Tapahtuman nimi, ajankohta, paikka, kuvaus ja mahdolliset osallistumismaksut.
• Palvelut ja toiminta: Kuvaus yhdistyksen tarjoamista palveluista ja toiminnasta, kuten kerhot, kurssit ja vapaaehtoistyömahdollisuudet.
• Uutiset ja tiedotteet: Ajankohtaiset uutiset ja tiedotteet yhdistyksen toiminnasta.
• Kuvia ja videoita: Visuaalista materiaalia, joka esittelee yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia.

Näiden tietojen avulla yhdistyksenne voi tehokkaasti viestiä toiminnastaan ja tavoittaa laajemman yleisön.

Miten lähellä.fi -palveluun ilmoitetaan tietoja?
 

Lähellä.fi -palveluun kirjautuminen on helppoa. Ohjeet ja videot auttavat sinua ilmoittamaan organisaatiosi tiedot ja luomaan tapahtumailmoituksia.

Tule rohkeasti mukaan, jotta pohjoissavolaiset löytäisivät helpommin terveyttä ja hyvinvointia lisäävät osallistumismahdollisuudet!

Lisätietoa ja koulutusta tarjolla:

• Suoraan minulta petra.holopainen@pshyvinvointialue.fi tai varaa aika lähellä.fi-info Petra Holopainen
• Lähellä.fi -verkoston koulutukset
• Kuopion Tukipilarin opastukset

​​

Tiesitkö että osallisuuden kokemus on keskeinen osa hyvinvointia

Osallisuuden kokemus on yhteydessä esimerkiksi terveyteen, toiminta- ja työkykyyn, mielenterveyteen ja elämänlaatuun. Osalliseksi itsensä kokeva ihminen tekee hyvinvointiaan tukevia valintoja. Hänellä on myös tunne siitä, että hän on merkityksellinen, tulee kuulluksi ja pystyy vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. 

Heikko osallisuuden kokemus viittaa syrjäytymisvaaraan tai kokemukseen syrjäytetyksi tulemisesta. Osaton ihminen näkee edessään riskejä ja kielteisiä asioita. Erittäin heikko osallisuuden kokemus liittyy tilanteisiin, joissa vaikeudet kasautuvat. Pitkään jatkuneiden vaikeuksien keskellä ihminen ei havaitse myönteisiä mahdollisuuksia eikä lähde tavoittelemaan asioita, joita ei koe mahdollisiksi saavuttaa. 

Osallisuuden tärkein mittari on ihmisen oma osallisuuden kokemus. Tutkimusten mukaan korkea koulutustaso ja työssäkäynti lisäävät osallisuuden kokemusta. Perhevapaalla tai vanhuuseläkkeellä olevien osallisuuden kokemus on työssäkäyvien tasolla. Naiset kokevat keskimäärin hieman miehiä vahvempaa osallisuutta. Yksinasuvien osallisuuden kokemus on heikompaa kuin pariskunnilla ja lapsiperheillä. Köyhyyttä kokeneilla on usein matalampi osallisuuden kokemus kuin muilla. Nuorten osalta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla, vähävaraisten perheiden nuorilla, oman terveytensä heikoksi kokevilla, seksuaalista häirintää tai seksuaaliväkivaltaa kokevilla sekä koulukiusaajilla ja kiusatuilla on muita nuoria matalampi osallisuuden kokemus. 

Osallisuus voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen. Osallisuus omassa elämässä tarkoittaa mahdollisuutta elää omannäköistä elämää ja valita, mihin toimintaan tai palveluun osallistuu. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa tarkoittaa mahdollisuutta kuulua itselle tärkeisiin ryhmiin ja yhteisöihin, vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja mahdollisuutta saada tukea vaikuttamiseen. Osallisuus yhteisestä hyvästä tarkoittaa mahdollisuutta yhdessä tekemiseen ja siitä nauttimiseen. Yhteinen hyvä on toimintaa, josta seuraa arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. Yhteiseen hyvään panostaessaan ihminen voi kokea tekevänsä jotakin merkittävää ja kokea yhdenvertaisuutta yhteiskuntaryhmästä tai asemasta riippumatta. 

Osallisuuden edistämisessä on mukana monia toimijoita, kuten kunnat, hyvinvointialueet, työllisyyspalvelut, järjestöt, yhdistykset ja seurakunnat. 

Osallisuutta edistäviä olosuhteita ja toimintoja on helpointa luoda lähelle ihmisiä. Asukkaille voidaan tarjota avoimia ja yhteisiä tiloja, joissa kuka tahansa voi kokea yhdenvertaisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Osallisuutta edistäviä toimintoja ovat esimerkiksi ympäristötalkoot, vapaaehtoistyö, kaupunkiviljely, maksuttomat tai edulliset harrastusmahdollisuudet ja edullinen yhteisöruokailu.

Jos osallisuuden kokemus on pitkäaikaisen työttömyyden, köyhyyden, syrjinnän tai kasautuvien vaikeuksien vuoksi haurastunut, ihmistä rohkaistaan ensin vaikuttamaan omaan elämäänsä. Sen jälkeen tuetaan ihmistä pienin askelin vaikuttamaan yksin ja yhdessä myös yhteisiin asioihin omassa ryhmässä, lähiympäristössä, paikallisessa yhteisössä ja laajemmin yhteiskunnassa. 

Osallisuuden kokemus vaikuttaa siihen, miten suuren osan potentiaalisesta toimintakyvystään ihminen ottaa käyttöön. Oleellista on ihmisen usko mahdollisuuksien olemassaoloon.

Huolehditaan siis yhdessä ja kukin tahoillamme siitä, että jokainen kokee olevansa arvokas, jokaista kuunnellaan, jokainen pääsee mukaan toimintaan ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin!

Lähde: Osallisuuden edistäjän opas THL
 

Tiesitkö että motivaatio omassa ja työyhteisön elämässä on merkityksellinen asia

Näitä on hyvä miettiä, niin omassa elämässä kuin työyhteisön elämässä. Voimme kukin sopia itsemme kanssa siitä, mihin kiinnitämme jatkossa huomiota. 

• Millä mielikuvilla puhuttelet itseäsi ja tiimiäsi? Se, mihin kiinnittää huomiota, kasvaa.
• Kehitä omat voimalauseesi, hengitä niitä sisään, kun tarvitset rohkaisua tai nostetta energiatasoosi. Jos suinkin mahdollista, kannusta ja inspiroi läsnäolollasi muita. Ole se muutos, jonka tahdot toteutuvan.
• Aseta tavoitteita työhösi. Tavoitteellisuus antaa potkua motivaatioon, kun väistämättä matkalla joskus väsyt, eksyt tai jokin häiriötekijä yrittää eksyttää sinut polulta.
• Hyödynnä osaamistasi, luota toisiin tiimissä, muista vastuusi tehtävien teossa ja innostu. Kun työn ominaisuudet täyttyvät työtehtävien moninaisuudesta, tunnistettavuudesta ja itsenäisyydestä, ne vahvistavat kokemusta työn vastuusta, vapaudesta ja merkityksellisyydestä.
• Sitoudu, laita kaikkesi sitoutuen 100% asenteella. Usein motivaatiomme kasvaa ja pysyy, kun tiedämme, miten oma osuutemme auttaa muita tai vie eteenpäin yhteisöllistä tarinaa. Oikeanlaiset mielikuvat ja merkitykset luovat ympärillensä positiivisen ilmapiirin ja eteenpäin vievän vuorovaikutuksen.
• Sisäisesti työstään motivoituneet ovat usein merkittävästi luovempia ja oppivat nopeammin ja syvemmin kuin ulkoisesti motivoituneet. Sisäinen motivaatio tarkoittaa motivaatiota, jossa henkilö kokee tehtävät mielenkiintoisiksi, innostaviksi ja kokee spontaania tyydytystä toiminnasta itsestään. Ulkoinen motivaatio taas vaatii ulkoisia virikkeitä, joista tyytyväisyys ja mielenkiinto työtehtäviin kumpuaa.
• Asenne on tärkein. Voit valita tavan millä asioihin suhtaudut. 
• Panosta palautumiseen. Motivaatio ja tekemisen palo tarvitsee liekkinsä säilyttämiseksi happea, lepoa, palautumista

Miten työpaikalla voidaan vaikuttaa sisäiseen motivaatioon? 

Sulkusen (2021) mukaan ohtaja ei voi suoraan vaikuttaa työntekijän kokemaan sisäiseen motivaatioon, mutta voi omalla johtajuudellaan edistää työntekijän sisäistä motivaatiota vahvistavia tekijöitä organisaatiossa ja siten auttaa täyttämään työntekijän psykologisia perustarpeita, josta seuraa työntekijän sisäisen motivaation vahvistuminen.  

Johtamistyylejä, jotka tukevat työntekijän sisäistä motivaatiota ovat: visionäärinen, yhdistävä, demokraattinen, valmentava, palveleva, voimaannuttava sekä transformationaalinen johtajuus. Parhaat tulokset saavuttaneet johtajat eivät ole riippuvaisia vain yhdestä johtamistyylistä, vaan he kykenevät käyttämään useita eri tyylejä saumattomasti, riippuen tilanteesta ja tarpeesta. Tilanteeseen sopiva johtamistyyli tarjoaa työntekijälle kokemuksen riittävästä vapaudesta ja vastuusta, sekä mahdollisuuksista kehittyä ja sitoutua organisaation arvoihin ja tavoitteisiin.

Lähteet: 

https://finla.fi/blogi/motivaation-johtaminen-omassa-ja-tyoyhteison-elamassa/

Salmela-Aro, Katariina & Nurmi, Jari-Erik (toim.) (2017). Mikä meitä liikuttaa. Motivaatiopsykologian perusteet. 3. uudistettu painos. PS-Kustannus. 

Sulkunen, O. 2021. Johtamisen merkitys työntekijän sisäisen motivaation edistämisessä. Kandidaatintyö https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/163241/Kandidaatinty%C3%B6_Sulkunen_Oona.pdf

​

Tiesitkö että, kuuma sää voi aiheuttaa terveyshaittoja?

Hellesää voi aiheutua terveyshaittoja kenelle tahansa. Erityisen herkkiä haitoille ovat ikääntyneet, pitkäaikaissairauksista kärsivät, vauvat ja pienet lapset, raskaana olevat sekä kuumissa olosuhteissa työskentelevät sekä urheilevat henkilöt.

Tässä muutamia asioita, joilla voit varautua helteen vaikutuksiin ja omaan ja läheisesi terveyteen sekä vointiin.

Pidä sisätilat viileinä

• Sulje ikkunat päivällä, kun ulkoilma on sisäilmaa lämpimämpää. Avaa ikkunat yöksi ulkoilman viilentyessä ja tuuleta sisätilat läpivedon avulla tai tehosta koneellista ilmanvaihtoa. Varjosta auringonpuoleiset ikkunat.
• Sammuta turhat valot ja sähkölaitteet, sillä ne lämmittävät asuntoa.
• Tuuletin helpottaa oloa, jos sisäilma on alle 35 astetta. Koska tuuletin ei viilennä ilmaa, niin tätä lämpimämmässä siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Liian lämpimässä tuuletin lisää kehon lämpökuormaa. 
• Vietä aikaa asunnon viileimmissä osissa. Jos asuntoa ei saa riittävän viileäksi, vietä muutama tunti päivällä jossakin muussa viileässä paikassa, esimerkiksi ilmastoidussa julkisessa rakennuksessa.
• Vältä ulkona olemista päivän kuumimpaan aikaan. Vältä kuumia paikkoja ja suoraa auringonpaistetta. Pysy varjossa. Vältä raskasta fyysistä ponnistelua tai ajoita se aikaiseen aamuun tai myöhäiseen iltaan, kun on viileämpää.
• Älä jätä lapsia, vanhuksia tai eläimiä pysäköityyn ajoneuvoon. Jos nukutat lasta vaunuissa, älä jätä vaunuja auringonpaisteeseen. Varmista, että ilma pääsee kiertämään vaunuissa.

Juo riittävästi ja muista myös syödä

• Juo riittävästi ja säännöllisesti pitkin päivää, jo ennen janon tunnetta. Riittävä määrä on yleensä noin 1–1,5 litraa päivässä. Älä kuitenkaan juo lyhyessä ajassa litrakaupalla vettä, sillä se on vaarallista. Janon tunne, kuiva suu, vähentynyt virtsaamistarve ja virtsan värin muuttuminen tummemmaksi ovat merkkejä liian vähäisestä juomisesta.
• Sopivia juomia helteellä veden lisäksi ovat laimea mehu, kivennäisvesi ja maito. Hyvin sokeripitoisia juomia kannattaa välttää.
• Syö pieniä aterioita usein.
• Vältä alkoholia ja kofeiinia, sillä ne kuivattavat elimistöä.

Viilennä kehoa

• Pukeudu kevyesti löysiin, luonnonmateriaaleista valmistettuihin vaatteisiin. Suojaudu suoralta auringonpaisteelta pitkähihaisilla ja -lahkeisilla vaatteilla, leveälierisellä hatulla ja aurinkolaseilla
• Viilennä kehoa viileiden suihkujen, kosteiden vaatteiden tai kylmäkääreiden avulla.
• Vaihda peitto ja lakanat keveisiin tekstiileihin.
• Huolehdi lähimmäisistäsi

Pidä päivittäin yhteyttä yksin eläviin sukulaisiin, ystäviin ja naapureihin.

• Huolehdi lapsista, sillä he eivät usein itse ymmärrä suojautua kuumuuden ja auringonpaisteen haitoilta. Auringossa huolehdi suojaavasta vaatetuksesta, jotta lapsen iho ei pääse palamaan.

Tunnista lämpösairauksien oireet ja toimi ohjeiden mukaisesti

• Kuumuudesta sekä hikoilun seurauksena kehittyvästä neste- tai suolavajauksesta voi aiheutua eriasteisia lämpösairauksia, joiden oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, heikotus, huonovointisuus, päänsärky tai elimistön lämpötilan nousu.
• Täältä löydät tietoa lämpösairauksien oireista sekä ohjeita niiden hoitoon. Lue lisää: Lämpösairauksien oireet ja hoito
• Tarvittaessa ota yhteyttä ensisijaisesti puhelimitse (oma terveyskeskus, päivystys tai 116117-Päivystysapu). Soita vain kiireellisessä hätätilanteessa hätänumeroon 112. 

Nautitaan kuitenkin auringosta ja lämmöstä. Hyvää kesää!

Helena Törmi, Hyte- ja osallisuuspalveluyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue

Lähteet:

Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa (julkari.fi)

Helteen terveyshaittojen torjuntaohjeet väestölle - THL

​

Aloitin 1.4.2024 työn Pohjois-Savon hyvinvointialueella hyvinvointikoordinaattorina, vastuu alueenani on väkivalta ja tapaturma asiat. Olen työskennellyt ensihoidon parissa melkein 20 vuoden ajan, joten nämä molemmat asiat ovat tulleet työssäni välillä liiankin tutuksi.  Moni näistä asioista olisi ollut vältettävissä ihan perinteisen maalaisjärjen käyttämisellä. Päivän pidentyessä ja auringon alkaessa vihdoin kunnolla paistaa, alkaa meillä monella myös kevään askareet ja harrastukset kovasti jo poltella

Luonnossa liikkumiseen on meillä Pohjois-Savossa erittäin hyvät puitteet ja sen verran hyvät maisemat, että niitähän kannattaa mainostaa myös muualla asuville sukulaisille ja tuttaville!

Kevään ja kesän aikana kannattaa nauttia ulkoilusta, harrastuksista ja kuntoilla! Sillä siitä onkin hyvä hyöty meille monille, näillä monilla asioilla on merkittävä tekijä kaatumisen ehkäisemisessä, katsohan tuosta linkistä lisätietoa asiasta!

Kymmenen keinoa kaatumisten ehkäisyyn - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)

Kevään tullessa liikenteessä lisääntyvät myös kaksipyöräiset liikkujat, niin maantiellä kuin kevyenliikenteen varsilla. Varsin yleistyneiden sähköpotkulaudalla liikkuvien ja vanhempien on syytä käydä tutustumassa yhdessä nuorten kanssa liikenneturvan tarjoamaan ohjeistukseen:

Aja oikein – sähköpotkulaudallakin - Liikenneturva

Mopoilijoiden ja motoristien tullessa liikenteeseen on hyvä muistaa sääntö ”näe ja tule nähdyksi” Liikenneturva on tehnyt siitä hyvän oppimateriaaliin

https://youtube.com/playlist?list=PL0McFvjKHj-DQAO56uCq3XC7YRVDrWOH2&si=AM3uxvaj3v_EbX-z

Meillä Pohjois-Savossa on muuten tarjolla montaa eri toimijaa esimerkiksi väkivaltaan liittyen. Tarjolla on keskustelua, ennalta ehkäisevää toimintaa, auttavia palveluita niin väkivallan uhrille kuin tekijälle. Mikäli alkaa tuntumaan, että nyt tarvitset apua, niin olemme koonneet teille valmiiksi auttavien tahojen yhteystietoja.

Väkivallan tai kriisin kohdatessa - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)

terveisin

Ville Koivisto, hyvinvointikoordinaattori 

​
 

Nyt on aika suojautua punkeilta ja myyräkuumeelta

Suomessa esiintyy kahta kansanterveydellisesti merkittävää punkkien levittämää tautia: borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE). Vaikka riski saada punkkien aiheuttama tauti on pieni, sairausriskiä ei pidä kuitenkaan vähätellä, mutta ei myöskään suurennella
Päivittäinen punkkisyyni on paras tapa estää borrelioosi. Jos huomaat ihollasi punkin, irrota se välittömästi. Mitä pidempään punkki on kiinni, sitä suurempi on tartuntariski. 

Kuinka toimia, jos punkki puree: THL on julkaissut ohjeen, miten toimia punkin kiinnittyessä iholle - THL

​

Luonnossa liikkumisesta voi nauttia rauhassa, kun muistaa suojautua punkeilta asianmukaisella tavalla. Voit estää punkkien pääsyn iholle vaatteiden avulla. Kun liikut punkkialueilla luonnossa, käytä vaaleita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja laita housunlahkeet sukkiin. Hyönteiskarkotteesta voi saada lisäsuojaa lisäämällä sitä paljaaksi jääville ihoalueille. Muista, että koirat ja kissat ovat punkkimagneetteja. Ulkoilun jälkeen myös niille kannattaa tehdä punkkitarkastus. Koira kannattaa kammata tai harjata. Punkit voivat kulkeutua kotiin eläimien mukana, joten myös sänky kannattaa tarkastaa ennen nukkumaan menoa. 

Lue lisää suojautumisesta: 
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/puutiaisaivotulehdus

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/borrelia

Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta. Tämä virus tarttuu ihmisiin yleensä hengitysteitse. Muista suojautua myyräkuumeelta, kun siivoat tai työskentelet tiloissa, joissa on havaittu metsämyyriä, myyrien jälkiä tai niiden jätöksiä. Erityisesti mökkeilijät voivat altistua virukselle mm. halkoja käsitellessä tai ulkorakennuksia siivotessa. Myyrien jätökset tulee pyyhkiä kostealla liinalla, jolloin ne eivät pölise ilmaan. Älä imuroi, sillä imuri levittää pölyä. Käytä myös henkilökohtaisina suojaimina FFP3-tasoista hengityksensuojainta ja suojakäsineitä. Huolehdi käsien saippuapesusta siivoamisen jälkeen.

​
 

Lähteet:
https://thl.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/suojaudu-punkeilta-myyrakuumeelta-ja-hyttysilta-mutta-ala-mieti-niita-koko-kesaa
www.pixabay.com

Tiesitkö että…
C-hepatiitti on veriteitse tarttuva virus, joka aiheuttaa maksatulehdusta ja tarttuu herkästi veren välityksellä esimerkiksi pistovälineiden yhteiskäytössä. Pistohuumeiden käyttö oli yleisin tartuntatapa. Niistä tapauksista, joista tartuntapa on tiedossa 77 %:lla tartuntapa oli huumeiden pistoskäyttö.

Tartunnan saanut ei usein tiedä tartunnastaan, koska C-hepatiitti on yleensä oireeton. Suurin osa tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi, eli infektio kroonistuu. Hoitamattomana krooninen hepatiitti voi vuosien kuluessa edetä kirroosiin ja johtaa maksasyöpään.
Suomessa on 10 000–15 000 hoitoa tarvitsevaa C-hepatiittipotilasta. Vuosittain hoidetaan alle 2000 potilasta ja uusia tartuntoja tulee koko ajan lisää. 62 % uusista tartunnoista todetaan 20–39-vuotiailla. 

Tartunnan saaneiden varhainen testaaminen ja välitön hoito ovat tärkeitä. C-hepatiitti hoidetaan kertaluontoisella 8–12 viikkoa kestävällä lääkekuurilla. Hoidoista onnistuu yli 90 % Lääkehoito on tartuntatautilain nojalla saatavilla kaikille sitä tarvitseville potilaille maksutta. 
Pohjois-Savon hyvinvointialueella ajan määrätietoisesti tutkittu ja hoidettu C-hepatiittia sairastavia asiakkaita terveysasemilla, erikoissairaanhoidossa ja Kuopion, Iisalmen sekä Varkauden Terveysneuvontapisteissä.

Nyt tehostettu C-hepatiitin testaus- ja hoitoprojekti on menossa Kuopiossa Päihdepalvelusäätiön toteuttamana 10.4.- 17.5.2024 saakka ja testiin voi tulla jokainen, joka epäilee saaneensa tartunnan. Kuopiossa kampanjan aikana C-hepatiittia tutkitaan sormenpäästä otettavasta verinäytteestä ja testitulos saadaan noin tunnin kuluessa. Positiivisen testituloksen jälkeen otetaan vielä suoninäytteellä muita tutkimuksia ja tarvittaessa henkilölle määrätään lääkehoito C-hepatiitin häätöön. 

Kuopiossa kampanjan aikana sormenpäästä otettavaan testiin pääsee ilman ajanvarausta 10.4.- 17.5 osoitteessa Päihdepalvelusäätiö, Suokatu 23, Kuopio (puh. 040 7103514) 1. kerroksen aula ma-to klo 10–15 ja pe klo 10–13. Testiin voi tulla mistä Pohjois-Savon kunnasta tahansa. Jatkossakin testaukset ja hoito terveyspalveluissa jatkuvat entiseen tapaan.

Tiedot terveysasemista
Tartuntatautivastaanotto;Tartuntataudit ja epidemiat - Pohjois-Savon hyvinvointialue
Tiedot terveysneuvonta ja neulanvaihtopisteistä: Terveysneuvonta ja neulanvaintopisteet
Lähde: Hepatiitti C - THL

Osallistumisoikeudesta säädetään hyvinvointialuelaissa. Jokainen voi vaikuttaa päätöksentekoon äänestämällä aluevaaleissa tai tekemällä aloitteita hyvinvointialueen toimintaan liittyvistä asioissa.

Hyvinvointialue voi järjestää esimerkiksi keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja, selvittää asukkaiden ja palvelujen käyttäjien mielipiteitä ennen päätöksentekoa, valita palvelujen käyttäjien edustajia hyvinvointialueen toimielimiin, suunnitella ja kehittää palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, järjestää mahdollisuuksia osallistua hyvinvointialueen talouden suunnitteluun sekä tukea asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. Aluevaltuusto voi päättää myös neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä.

Palveluihin on mahdollista päästä vaikuttamaan myös esimerkiksi asiakasraatien kautta. Raatiin voi päästä mukaan esimerkiksi asiakkuuden tai avoimen hakumenettelyn kautta. Seuraa siis hyvinvointialueen viestintää! Hyvinvointialueen eri palveluihin on jo perustettu asiakasraateja ja uusia raateja on tulossa. Kehittäjäasiakkuus ei edellytä mitään koulutusta, vaan kokemusta palvelun asiakkuudesta. Koulutetut kokemusasiantuntijat ja kokemustoimijat puolestaan voivat toimia esimerkiksi kouluttajina, tukihenkilöinä, vertaisryhmän ohjaajina tai ammattilaisen työparina.

Hyvinvointialueellamme toimivia lakisääteisiä vaikuttamistoimielimiä ovat ikäihmisten neuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. Jäsenet näihin toimielimiin on valittu pääasiassa kunnissa toimivien vastaavien toimielinten jäsenistä. Neuvostot ja nuorisovaltuusto eivät tee päätöksiä, mutta ne ovat mukana asioiden suunnittelussa, valmistelussa ja seurannassa sekä voivat antaa lausuntoja, laatia esityksiä tai kannanottoja ja tehdä aloitteita. Kokoukset pidetään noin kahden kuukauden välein. Lisätietoa löydät hyvinvointialueen verkkosivuilta Lakisääteiset vaikuttamistoimielimet

Osallistumisen ja vaikuttamisen pohjaksi tarvitaan tietoa. Hyvinvointialueen tulee tiedottaa palveluista, taloudesta, valmistelussa olevista asioista ja suunnitelmista, asioiden käsittelystä ja päätöksistä. Lisäksi tulee tiedottaa siitä, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Viestinnän on oltava saavutettavaa ja siinä on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja siinä on huomioitava eri asukasryhmien tarpeet.

Lue lisää päätöksenteosta hyvinvointialueen verkkosivuilta Esityslistat ja pöytäkirjat

Lisäksi voit vaikuttaa palveluihin antamalla palautetta. Palautetta voi antaa suoraan palvelupaikkaan tai verkkosivuilla Asiakaspalaute

Lähde: Laki hyvinvointialueesta 2021/611 Laki hyvinvointialueesta

Tiesitkö että, kaikki voimme käydä Mielenterveystalossa?

Mielenterveystalo.fi-verkkopalvelu on täysin avoin ja maksuton palvelu, josta löytyy tietoa ja tukea kaiken ikäisten ihmisten mielenterveyteen ja erilaisiin elämäntilanteisiin liittyvissä asioissa.

Palvelussa voit:

• voit löytää tietoa mielenterveyden teemoista ja palveluista. 
• arvioida omaa vointiasi oirekyselyillä 
• saada apua mielenterveyden ongelmiin tai elämäntilanteisiin omahoito-ohjelmista

Kuka tahansa voi itsenäisesti hyödyntää Mielenterveystalon tietoja mielenterveydestä ja sen palveluita.

Palvelua voit hyödyntää myös osana omaa hoitoa ja voit käydä omahoito-ohjelmia läpi ohjatusti ammattilaisen kanssa. Koska materiaalit ovat avoimesti saatavilla, voit palata niihin myös hoitokontaktin ulkopuolella. 

Astu sisään taloon tästä

​

Tiesitkö että tunne- ja vuorovaikutustaidot ehkäisevät kiusaamista 

Kiusaamista esiintyy lasten ja nuorten yhteisöissä edelleen kiusaamisen vastaisista toimenpiteistä huolimatta. Yksi keino ennaltaehkäistä kiusaamista on tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen.  Kun lapsi oppii ilmaisemaan tunteensa ja tarpeensa terveellä tavalla, ristiriitatilanteissa ei ole tarvetta kiusaamiselle, vaan tilanteet voivat ratketa rauhallisesti. Lisäksi lapset uskaltavat paremmin puuttua kiusaamistilanteisiin ja tarjota tukea kiusatuille.  

Pohjois-Savossa kiusaamista on kokenut 4- ja 5-luokkalaisista oppilaista 8% ja 8- ja 9- luokkalaisista 6,6%. Koulukiusaamisesta kertominen on vähentänyt kiusaamista, mutta ei ole lopettanut kiusaamista aina. Lisää tilastoja koottuna kiusaamisesta ja syrjinnästä Pohjois-Savossa löytyy täältä

Tunne- ja turvataitojen opettelu tarkoittaa sitä, että lapset ja nuoret ymmärtävät toistensa tunteita, osaavat ilmaista itseään rakentavasti ja luomaan myönteisiä ihmissuhteita. Jokaisessa vuorovaikutuksessa on myös tunteet mukana. Kun tunnistaa omat tunteet, ymmärtää omaa käytöstään ja myös tunnereaktioita, joita erilaiset vuorovaikutustilanteet saavat aikaan. Lapsi lähimmiltä aikuisilta tapoja olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, mutta vuorovaikutustaitoja voi opetella ja vahvistaa läpi koko elämän.  

​
 

Vuorovaikutuksessa keskeisiä taitoja ovat toisen ja itsensä kuunteleminen, kunnioittaminen, tunteiden ymmärtäminen ja ongelmanratkaisutaidot.  

Silloin kun on hyvät tunnetaidot, ihminen osaa tunnistaa omat tunteet, tiedostaa niiden vaikutukset ja kykenee säätelemään tunteitaan. Lisäksi ihminen osaa ottaa omat ja toisen tunteet huomioon kohtaamisissa.  

Vuorovaikutuksessa voi syntyä väärinkäsityksiä ja ristiriitoja, mutta aikuiset voivat antaa mallia lapsille ja nuorille siitä, miten edetään rakentavasti sovintoon tai miten voidaan vaikeissa vuorovaikutustilanteissa silti toisia kunnioittavasti. Kun vuorovaikutustaidot ovat hyvät, ihminen osaa kohdata toisen kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti ja ihminen tulee aidosti kohdatuksi ja nähdyksi. 

Lapset tarvitsevat aikuisen tukea tunnetaitojen harjoittelussa eli tunteiden säätelemistä, tunnistamista ja kohtaamista turvallisesti. Esimerkiksi voimakkaita tunteita kohdattaessa tarvitaan turvallinen ja rauhallinen aikuinen auttamaan lasta tunteen kannattelussa (esim. Viha, pettymys) ja sen ilmaisemisessa turvallisesti. Tilanne on hyvä jutella läpi tunteen laannuttua.  

Jos tunteita ei kohdata vaan niitä vähätellään, torjutaan tai tukahdutetaan, on riskinä ahdistuneisuus, syömishäiriöt, tunne-elämän häiriöt, käytöshäiriöt tai masennus. Tukahdutut tunteet voivat näkyä myös päänsärkynä, vatsakipuna tai sydänoireina.  

Tunteet tulee sallia ja hyväksyä, mutta niiden sanoittamiseen ja turvalliseen purkamiseen lapsi tarvitsee apua. Vanhemman hyväksyvä katse ja lapsen tarpeisiin vastaaminen ovat merkityksellisiä asioita.  

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen on olemassa erilaisia ohjelmia, joita on koottuna esim. Mieli sivulle: Tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen kunnissa - MIELI ry 

Vahvistetaan yhdessä tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ollaan aikuiset hyvinä malleina lapsille tunne- ja vuorovaikutustilanteissa.  

Pohjois-Savon HYTE-tiimi 

​
 

Lähteet:  

Cacciatore, R. 2007. Aggression portaat. Opetushallitus.  

Opinnäytetyö Kohti sujuvampaa vuorovaikutusta, Tarvonen Niina. 2021. Opinnäytetyö_Niina Tarvonen.pdf (theseus.fi)

Tiesitkö että...itsehoito voi ehkäistä sairauksia

Itsehoito on sanansa mukaisesti itsensä hoitamista. Se on meidän jokaisen arjessa tapahtuvaa omatoimista hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimista. Itsehoito parhaimmillaan ehkäisee tai ainakin lykkää sairauksien puhkeamista. Itsehoitoa voi olla säännöllinen ja monipuolinen ruokailu, arkinen liikuskelu ja kotityöt, nukkumiselle ajan antaminen, ihmissuhteiden ylläpitäminen tai päihteiden käytön välttäminen. Itsehoitoa on myös pienten vaivojen kotihoito, kuten lepääminen flunssassa. Itsehoidon ei tarvitse olla mitään erikoista ja se voi tulla mukavan harrastuksen ”sivutuotteena”. Joskus arki vie kuitenkin mukanaan ja unohdumme istumaan liian pitkiksi ajoiksi tai ruokailut yksipuolistuvat huomaamattomasti. Liikuntaharrastus saattaa tuntua tylsältä suorittamiselta. Tulee se kuuluisa tunne, että ”tarttis tehä jotain”. Olisiko silloin hyvä tarkastella omia tottumuksiaan ja toivottavasti löytää uusia syitä ja tapoja hoitaa itseään?

No mistäs sitä tietää mitä pitäisi tehdä? Vai onko omat tottumukset jo itse asiassa ihan kunnossa? Saatat olla tietämättäsi oikein hyvä nukkuja, mutta olet huomaamattasi liian paljon paikoillaan. Tai ehkä huomaat, että oletkin riskissä kaatua tai sinulla on vähän liian monta rautaa tulessa ja se alkaa vaikuttaa jaksamiseen. Miten näihin voisi itse vaikuttaa? Saamme nykyisin koko ajan vinkkejä ja viestejä ruokavalioon, liikkumiseen, nukkumiseen, jaksamiseen ja muihin hyvinvointia edistäviin asioihin liittyen. Joskus voi tuntua, että jopa liikaa ja on vaikea valita mikä niistä on itselle sopivin. Olemme koonneet Pohjois- Savon hyvinvointialueen verkkosivuille itsehoito – osion, jossa on koottuna meidän terveydenhuollossakin käyttämiämme varmasti hyviä vinkkejä, testejä ja suosituksia. Nämä sivut päivittyvät koko ajan muuttuvassa tietotulvassa, joten saat aina viimeisimmän parhaan ja tutkitun tiedon. Jos siis kaipaat tukea vaikkapa omaan pieneen elintapojen muutokseen, vinkkejä pystyssä pysymisen tueksi tai haluat vaikka testata omia terveystottumuksiasi, niin käypä tutustumassa näihin sivuihin: Itsehoito - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi). Päivitämme niitä koko ajan ja tulossa on myös kokonaisuuksia esimerkiksi uneen liittyen.

Itsehoidon sivulla olevat vinkit sopivat myös useimpien sairauksien omahoidon tueksi ja samat ohjeet voivat olla myös mukana erilaisissa hoitopoluissa. Omahoidosta puhutaan, jos olet saanut esimerkiksi jonkin sairauden takia ohjeita ammattilaiselta. Silloinkin kyse voi olla arkiselta tuntuvista asioista. Mutta usein omahoidossa taustalla on ajatus siitä, että vaikkapa liikut oikein polven nivelrikko huomioiden tai ruokailet sopivasti diabeteksen takia. Olemme toki täällä hyvinvointialueella Sinua varten. Ota yhteyttä ajoissa, jos Sinulla on ammattilaisen arviota vaativia oireita. Voit löytää hyviä vinkkejä erilaisiin oireisiin ja siihen, milloin on syytä hakeutua vastaanotolle Terveyskylän sivuilta: Itsehoito-ohjeet äkillisissä terveysongelmissa | Päivystystalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)

​
 

Kuva: kuvakaappaus Pohjois-Savon hyvinvointialueen Itsehoito- huolehdi hyvinvoinnistasi- sivulta Itsehoito - Pohjois-Savon hyvinvointialue - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)

Hyvinvoivia päiviä arkeesi toivotellen,

Marika, Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalvelualueelta

Tiesitkö että, lapsille ja nuorille on tarjolla monenlaista tukea puhelimitse ja netissä

Lapsille ja nuorille on tarjolla monenlaista tukea kiusaamiseen ja moneen muuhunkin mieltä askarruttavaan asiaan niin netissä, puhelimitse, chatissa, ryhmissä tai henkilökohtaisesti.  Lapset ja nuoret voivat hakea apua ja tukea myös nimettömänä eli ei kannata miettiä sitä, saako joku tietä mihin kysymykseen olet vastausta hakemassa tai kerrotaanko siitä heti vanhemmille.  

Mannerheimin Lastensuojeluliitto eli lyhyemmin MLL tarjoaa tukea Lasten ja nuorten chatin, jossa voit kysyä chatin kautta mieltä askarruttavia asioita. Jos haluat jutella MLL:n lasten ja nuorten puhelinpalvelussa on tarjolla keskustelua apua. Omat tunteet voit jakaa vapaaehtoisen kanssa ja keskustelun myötä voi yhdessä etsiä ratkaisuja eri pulmiin. Jos palvelu mietityttää, niin käy lukemassa usein kysytyt kysymykset: Kysyttyä Lasten ja nuorten puhelimesta - Nuortennetti MLL Nuortennetti chatti joka ilta klo 17–20 ja puhelin numerossa 116 111 on auki ma-pe klo 14–20 ja la-su klo 17–20. 

Lasten ja nuorten puhelimen kirjepalvelu, vastaa kysymyksiin myös. Luo tunnus ja kirjoita tärkeistä asioista luottamuksellisesti ja saat vastauksen kahden viikon sisällä. Näistä voi lukea lisää MLL:n Nuortennetistä https://www.nuortennetti.fi/ 

Lasten ja nuoren chattia tarjoaa myös Ensi- ja turvakotien liitto arkisin klo 15–18, jossa koulutetut työntekijät vastaavat moniin kysymyksiin esim., vanhempien ero mietityttää, oma seurustelusuhteesi aiheuttaa kysymyksiä, olet kokenut väkivaltaa tai sinulla on turvaton tai peloton olo. Chattiin löydät täältä: Apua verkossa - Ensi- ja turvakotien liitto (ensijaturvakotienliitto.fi) Täällä chatissa on välillä myös muiden järjestöjen työntekijöitä vastaamassa kysymyksiin esim. Yhden vanhemman perheiden liiton työntekijät. 

Välillä chatit joutuvat rajaamaan aikoja tai yhteydenottoja, jotta mahdollisimman moni nuori saisi apua. Mikäli joudut jonoon voit kokeilla toista chattia tai kokeilla myöhemmin uudestaan. 

Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille https://sekasin.fi/. Sekasin chatin keskustelulle on varattu aikaa noin 45 min. Välillä etenkin kesällä tai iltaisin chatti saattaa olla ruuhkautunut.  

Apuu chat on Sos-lapsikylän ylläpitämä chatti, kerro huolesi niin aikuinen auttaa Apuu - aikuinen auttaa 

Pojille suunnattu puhelin on Poikien puhelin, jossa vastataan arkisin klo 13–18 numerossa 0800 94884 ja myös chatti vaihtoehto löytyy heidän sivuiltaan: Poikien Puhelin - auttava puhelin ja chat - Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi)

Discordista löytyy niin Poikien puhelin oma Discord yhteisö ja samoin SEKASIN GAMING on oma rennolla otteella moderoitu oma yhteisö, jossa voit saada vertaistukea. Pelaamisen ohella apua ja tukeakin on Discordissa tarjolla. 

Ja moni toimija löytyy lisäksi Tik tokista, tarjolla on niin tietoa kuin livevideoita. Ota toimijat seurantaan: nuortennetti tai poikienpuhelin.  

Yksin ei siis kannata jäädä yksin ja kuuntelevia aikuisia on saatavilla montaa eri kautta. Voit ottaa yhteyttä anonyymisi, mutta samalla sinua tuetaan tarvittaessa hakemaan apua sekä ohjataan oikeiden palveluiden pariin. Kouluilla juttelemaan voit hakeutua niin kuraattorin kuin terveydenhoitajan luo.  

Asiat lähtevät ratkeamaan, kun ensin uskallat niistä kertoa.  

Merja Kaija 

vs. hyvinvointikoordinaattori 

HYTE- ja osallisuuspalvelualue 

Kun välillä syö, niin ei ole läheskään niin nälkä

Niinpä, tämän kun muistaisimme arjessa, niin niitä kuuluisia ”nälkäkiukkuja” tulisi paljon harvemmin. Ja emme syö pelkästään nälkään, elimistömme tarvitsee ihan oikeasti polttoainetta toimiakseen. Tyhjällä bensatankilla ei pitkälle autoa ajeta ja tiedämme (ainakin suurin piirtein) mitä tapahtuu, jos tankkaa dieseliä bensa-autoon. Mutta muistammeko huolehtia omasta tankkauksestamme aina yhtä hyvin? 

Tilastojen valossa tämä ei oikein näytä toteutuvan, tyhjällä ”tankilla” ja väärillä ”polttoaineilla” yritetään jaksaa. Aamupalan jättää syömättä jo yhä useampi alakoululainen, vuonna 2023 näin ilmoitti noin kolmannes vastaajista. Yläkoululaisista jo yli 42% ilmoitti jättävänsä aamupalan väliin, lukiolaisista 36,5% ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes puolet lähtee liikkeelle ilman aamupalaa. Koululounaskaan ei tilannetta juurikaan korjaa, sillä yläkoululaisista yli 40% ilmoittaa, ettei syö koululounasta päivittäin. Toisen asteen opiskelijoista yli kolmannes ei syö päivittäin oppilaitoksen tarjoamaa lounasta. Tytöt jättävät jostain syystä selvästi useammin aamupalan ja/tai koululounaan väliin. Koko maahan ja vertailuhyvinvointialueisiin verrattuna olemme lähes samalla tasolla muiden kanssa. Meillä yläkoululaiset ja lukiolaiset syövät harvemmin koululounaan kuin muilla alueilla, mutta ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat taas paremmin. Lapsista ja nuorista noin 90% syö harvemmin kuin kuutena päivänä viikossa kasviksia, hedelmiä ja marjoja eli päivittäin värikästä ruokaa syö vain noin 10% heistä.

Ruokailuun ja ravitsemukseen liittyy monia näkökulmia. Yläkoululaisista ja lukiolaisista vajaa viidennes on ylipainoisia, vastaavasti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 28% on ylipainoisia. Vielä suurempi osa nuorista ei koe painoaan sopivaksi, yläkoululaisista ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista lähes 40% on ilmoittanut näin. Syömishäiriöriskissä on yläkoululaisista ja lukiolaisista yli viidennes. On tärkeää muistaa, että ruokailu ei ole vain syömistä ja meidän aikuisten tehtävä on tukea lasten ja nuorten terveen ruoka- ja kehosuhteen kehittymistä. Tätä voimme tehdä esimerkiksi omalla esimerkillämme.

 
Millaista esimerkkiä me aikuiset sitten näytämme? 
Terve Suomi- tutkimuksen mukaan vain noin kolmannes aikuisista syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä tai kalaa kahdesti viikossa. Ylipainoisia aikuisista on noin neljännes ja ylipainon yleisyys ei näytä kasvavan tällä hetkellä missään ikäryhmässä. Se on jo hienoa asia vaikkapa tulevien niverikkojen kannalta, ylipainolla ja nivelrikolla kun on aika selkeä yhteys. Täysjyväviljoja sen sijaan me pohjoissavolaiset syömme parhaiten Suomessa ja toivottavasti tämä ruokailutottumus siirtyy myös lapsille ja nuorille. Täysjyväviljat auttavat painonhallinnassa, vähentävät riskiämme sairastua tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä paksu- ja peräsuolen syöpiin, joten miksipä ei puuroa ja täysjyväleipää kannattaisi jatkossakin syödä. Toki on hyvä muistaa myös monipuolisuus ja värikkyys lautasella. Kouluterveyskyselyssä kysyttiin perheiden yhdessä syömisestä viimeksi vuonna 2015 ja silloin selvästi alle puolet pohjoissavolaisista yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista ilmoitti ruokailevansa perheen kanssa iltapäivällä tai illalla. Mikähän tuo lukema olisi nyt? 

Pohjois-savolaisten ruokailutottumuksissa on tapahtunut sekä kohenemista että heikkenemistä viime vuosina. Säännöllinen ateriarytmi olisi helppo keino vaikuttaa hyvinvointia lisäävän ravitsemuksen toteutumiseen. Olisiko siis seuraava hyvinvointitekomme syödä hieman säännöllisemmin ihan tavallista kotiruokaa ja tehdä ruokailuista mukava yhteinen hetki läheisten kanssa?

Muutamia nostoja kouluterveyskyselystä:
 

​

Kuva: Kouluterveyskyselyn tulokset 2017-2023. Perusopetus 4. ja 5. lk. oppilaat - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä

 ​


Kuva: Kouluterveyskyselyn aikasarjat perusopetus 8. ja 9. lk, lukio, aol, 2006-2023 - THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä

Maistuvia ruokailuhetkiä toivottelee
hyvinvointikoordinaattori Marika,
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalvelualue

Lähteet:
Kouluterveyskyselyn tuloksista koontia Pohjois-Savon osalta: Suunta - HYTE - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi)
Perheiden yhdessä syöminen: Tulostaulukko - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki
Aikuisten ravitsemus: Tulostaulukko - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki
Täysjyvän saanti Suomen aikuisväestössä - FinRavinto 2017 -tutkimuksen tuloksia (julkari.fi)
 

Tiesitkö että, harrastukset vaikuttavat kokonaishyvinvointiin myönteisesti

Mitä on harrastaminen?

Harrastuksilla tarkoitetaan mitä tahansa mielekästä yksin tai yhdessä tehtävää toimintaa vapaa-ajalla, joka edistää niin fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista hyvinvointia. Harrastuksen erottaa muusta vapaa-ajan olemisesta, löhöilystä television kastelusta tai hengailusta kavereiden kanssa se, että harrastustoiminnalla on jonkinlainen päämäärä tai tavoitteellinen toiminta, jossa harrastaja pyrkii kehittymään eteenpäin. 

Harrastamisen tulee olla vapaaehtoista, omien intressien pohjalta valittua. Motivaationa on kiinnostus harrastuksen kohteena olevaan toimintaan. 

Miksi harrastaminen on tärkeää?

Harrastaminen vaalii hyvinvointia monipuolisesti. Harrastuksen kautta voidaan usein kohottaa fyysistä kuntoa, jolla on monia terveyshyötyjä, elintapasairauksien ehkäisyssä jopa erittäin merkittäviä hyötyjä. Harrastusten ehkäisevät syrjäytymistä, oppimista, tuovat onnistumisen kokemuksia ja harrastusten avulla oppii tavoitteellista toimintaa. Lapsille ja nuorille harrastustoiminnoissa saadaan kontakti turvalliseen aikuiseen, ohjaajaan, joka asettaa rajoja, huolehtii lapsesta tai nuoresta. Harrastukset myös kohottavat itsetuntoa, luo ryhmätoiminnoissa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalisia suhteita. 

Tutkimusten (Tuuri& Vainikka) mukaan yksin, että ryhmässä harjoitettu liikunta on yhteydessä keskimääräistä vähäisempiin kaverisuhteiden ongelmiin. Liikuntaharrastuksen tiedetään vähentävän ahdistusta ja lieventävän masennuksen oireita (Pascoe ym. 2019) ja vaikuttavan myös nuoren kehonkuvaan myönteisesti.

​​​
 

Luovien taideharrastusten harrastajat ovat keskimääräistä vähemmän yliaktiivisia ja käytösoireisia. Pohjois-Savossa harrastetaan taidetta ja kulttuuria vähintään yhtenä päivänä viikossa (43%) hieman vähemmän kuin koko maassa (47%) (Kouluterveyskysely 2023).

​​​
 

Toisen tutkimuksen (Määttä 2021) mukaan 4. ja 5. luokan lapset, joilla on säännöllinen viikoittainen harrastus tuntevat itsensä harvemmin itsenäiseksi, kokevat harvemmin koulustressiä tai mielialaan liittyviä ongelmia ja ovat harvemmin koulukiusattuina. He myös harvemmin kokevat terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja heillä esiintyy harvemmin nukahtamisvaikeuksia verrattuna niihin lapsiin, joilla ei ole säännöllistä viikoittaista harrastusta. Harrastamisen yhteys hyvinvointiin säilyy, vaikka lasten taustatekijät vakioidaan. 

Pohjoissavolaisten lasten ja nuorten harrastaminen

Pohjois-Savon 4. ja 5.lk lapsista 87,9 %. 8. ja 9.luokan nuorista 94,8 %, lukiolaisista 97,9% ja ammatillisen oppilaitoksen nuorista 92,1% harrastaa jotakin vähintään kerran viikossa. Pohjois-Savon kuntia verrattaessa aktiivisimmin harrastavat alakoululaiset löytyvät Keiteleeltä ja yläkoululaiset Pielavedeltä ja vähiten säännöllisesti harrastavia alakoululaisia on Joroisissa (80,5%) ja yläkoululaisia Tuusniemellä (84,3%) (Kouluterveyskysely 2023.) 

Pohjois-Savossa neljäsosa nuorista kokee, että harrastuspaikat sijaitsevat liian kaukana ja neljäsosa kokee, että kiinnostavat harrastukset ovat liian kalliita. Nuorista joka kolmas on sitä mieltä, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille. 

Harrastatko sinä jotain säännöllisesti? Löytyisikö Sinun asuinalueeltasi jotain kiinnostavaa tavoitteellista toimintaa, joka voisi olla harrastuksesi?

Mukavia harrastamisen hetkiä, toivottaa HYTE-tiimi, Pohjois-Savon HYTE- ja osallisuuspalvelualueelta
 

Lähteet: 

Kouluterveyskyselyn tulokset Kouluterveyskyselyn tulokset - THL

Lasten ja nuorten harrastamisen esteet ja kannustimet sekä vaikutukset elämänlaatuun. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_09_06_Tyopapereita_1_Lahteenmaa.pdf

Määttä S. 2021. Viikoittainen harrastus on helsinkiläislapsilla yhteydessä parempaan mielen
hyvinvointiin. Kvartti 18.82021

​​​

Tiesitkö, että… nikotiinipussit valtaavat markkinoita

Kouluterveyskyselyn (v.2023) mukaan Pohjois-Savossa noin yksi kahdestakymmenestä (4,4 %) yläkoululaisesta oppilaasta kertoo nuuskaavansa päivittäin. Ammatillisessa oppilaitoksessa jo noin joka kymmenes (13 %) ja lukiossa vain 2,6 % opiskelijoista käyttää nuuskaa päivittäin. Pohjois-Savossa aikuisista nuuskaa noin 2,2 % (v. 2022.)

Nikotiinipussit ovat ajaneet nuuskan ohi ja nuorista yläkoululaisista käyttää nikotiinipusseja silloin tällöin tai päivittäin lähes joka kymmenes (8,4 %.). Ammattikoulussa opiskelevista käyttää nikotiinipusseja jo noin viidesosa (19,4 %) ja lukiolaisista 3,8 %.

Nuuska

Nuuska on nikotiinituote, joka valmistetaan jauhetusta tupakasta, johon on lisätty maku- ja säilöntä- ja lisäaineita. Nikotiini imeytyy suun limakalvoilta verenkiertoon. Nuuskan nikotiinin määrä vaihtelee yleisimmin 7 mg/g- 20 milligrammaan. Vaikka nuuska ei sisällä savun mukana elimistöön leviäviä myrkyllisiä aineita. Nuuska sisältää kaikkiaan yli 2500 kemiallista yhdistettä, joista 28 on luokiteltu syöpää aiheuttaviksi.

Nuuskan sisältämä nikotiini rasittaa sydäntä ja heikentää lihasten verenkiertoa sekä nostaa verenpainetta ja sykettä, riski sairastua tyypin 2 diabetekseen kasvaa. Nuuskan käytössä suun limakalvoihin muodostuu paikallisia paksuuntumisia ja vaurioita, niin kutsuttu “norsunnahka”. Ikenet saattavat käytön myötä vetäytyä, mikä tekee hampaiden juurista herkempiä reikiintymiselle.

Tupakkanuuskan myynti ja tilaaminen internetistä on kielletty ja Suomeen sitä voi tuoda enintään kilon verran omaa henkilökohtaista käyttöön. Alle 18-vuotiailta nuuskan tuonti ja hallussapito on kielletty.

Nikotiinipussit

Nikotiinipusseja voidaan käyttää kerrallaan jopa 4–5 pussia samaan aikaan ylä- ja alahuulessa ja käyttökerrat kestävät keskimäärin 30–40 minuuttia. Nikotiinipussit aiheuttavat jopa voimakkaamman nikotiiniriippuvuuden kuin muut nikotiinituotteet. Nikotiinin määrä vaihtelee nikotiinipusseissa 3–50 mg grammaa kohden ja ne voivat sisältävää nikotiinia jopa enemmän kuin nuuska. Esimerkiksi tupakassa on noin kymmenen milligrammaa nikotiinia.

Nikotiinipussit eivät sisällä tupakkakasvia. Nikotiinipusseja markkinoidaan vaarattomampana vaihtoehtona nuuskalle tai muille nikotiinituotteille. Nikotiinipussirasioiden raikas ja värikäs ulkomuoto sekä makuvaihtoehdot, voivat luoda mielikuvaa vaarattomuudesta. Nikotiinipusseja markkinoitiin aikaisemmin tupakoinnin tai nuuskan käytön lopetuksen apuvälineenä, mutta todellisuudessa nikotiinipusseja käytetään päihteenä.

Nikotiini on myrkky

Nikotiinipussien käytön vaikutuksista terveyteen on hyvin vähän tutkimusta. Nikotiinipussien sisältämät aineet eivät ole välttämättä aina tarkasti tiedossa, joten niiden haittoja on kokonaisuudessaan hieman vaikea arvioida. Nikotiiniin tottumattomalla henkilöllä nuuska voi aiheuttaa mm. vaikeuttaa unen saantia, aiheuttaa huimausta, päänsärkyä, ja pahoinvointia ja aiheuttaa jopa myrkytyksen.

Nikotiini on erityisen haitallista lapsille ja nuorille, sillä se voi vaikuttaa aivojen kehitykseen. Käytännössä nikotiini voi heikentää aivojen toimintaa, ja siten vaikuttaa esimerkiksi keskittymiskykyyn ja oppimiseen. Kuitenkin nikotiinipussit on suunniteltu houkuttelemaan erityisesti lapsia ja nuoria. Toisin kuin nuuskassa, jossa on oma tupakasta johtuva karvas makunsa ja hajunsa, nikotiinipusseissa on runsaasti houkuttelevia maukuja. Maku- ja hajumaailma on suoraan karkkihyllyiltä, makuina on salmiakkia, aakkosia ja nallekarkkia!

Vauvoille ja pikkulapsille nikotiinipussit aiheuttavat hengenvaaran, jos he pääsevät niihin vahingossa käsiksi. Myös odottavien äitien nikotiinipussien käyttö vaikuttaa lapsen kasvuun sikiövaiheessa.

Huomion arvoista on myös se, että ympäristöön käytön jälkeen syljeskellyt pussit roskaavat luontoa ja vesistöjä. Esimerkiksi juuston, pekonin ja lihan makuisista nikotiinipusseista voi aiheutua vaaraa eläimille.

Suomessa sai aiemmin myydä enintään neljän milligramman nikotiinipusseja kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus kumosi huhtikuussa 2023 yli neljä milligrammaa nikotiinia sisältävien nikotiinipussien lääkeluokittelun, tämän jälkeen niitä on saanut myydä kaupoissa ja nettikaupoissa. 

Nikotiiniriippuvuus

Nikotiinipussien suuren nikotiinimäärän takia, nikotiiniriippuvuus voi syntyä hetkessä. Nuorten kehittyvät aivot ovat erittäin herkät nikotiinin vaikutuksille ja koukkuun voi jäädä ensimmäisestä kerrasta. Nikotiinin vieroitusoireet näkyvät mm. ärtyisyytenä, kärsimättömyytenä ja univaikeuksina. Uusi nikotiiniannos vaimentaa vieroitusoireet joksikin aikaa. Fyysiselle riippuvuudelle tyypillistä on kierre, jossa epämiellyttävää oloa korjataan aina uudella nikotiiniannoksella.

Tupakka- ja nikotiinituotteet ovat haitallisia kaikille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille. Vanhempien ja nuoren elämään kuuluvien muiden aikuisten tulee vaikuttaa nuoren elintapoihin ja päihteiden käyttöön. Jokaisen aikuisen vastuulla on ottaa päihteet puheeksi nuoren kanssa ja toimia itse esimerkkinä. Vastuullinen suhtautuminen päihteiden käyttöön suojaa nuorta päihteiden käytön aloittamiselta ja myös päihteiden käytöstä myöhemmällä iällä.

Helena Törmi

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

Hyte- ja osallisuuspalvelualue

Pohjois-Savon hyvinvointialue

Lopettamisen tuki
Tupakka- ja nikotiinituotteiden lopettamiseen voi kysyä tukea terveyskeskuksesta

Nikotiinista eroon verkkoryhmä; 28 päivää ilman- verkkoryhmä

Haluatko eroon nikotiinista? Näin selätät hankalat tilanteet, Fressis

Nikotiiniriippuvuustesti 

Lähteet

Nikotiinipussit – mitä ne ovat ja miksi niitä ei kannata käyttää? Linkki

Nikotiinipussit. Ehyt ry

Nuuska. Päihdelinkki

Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki

Uutisista saamme aika ajoin lukea, että talvi yllätti autoilijat. Suurella osalla meistä itsellämme on ajokortti ja usealla oma auto. Ja suurin osa meistä on asunut tässä talvisessa maassa pitkään. Eli talven tulon ei pitäisi kuitenkaan olla yllätys. Meillä on välillä pakkasta, välillä tulee lunta niin ettei eteensä näe. Tiet voivat olla huonossa kunnossa ja joskus myös kuljettaja.

Aura-autot, kun eivät joka paikkaan ennätä yhtä aikaa. Niin matkan tekoon tulee osata varata aikaa ja varautua. Muista siis tarkastaa oman auton talvirenkaiden kunto ja rengaspaineet olisi hyvä tarkastaa aika ajoin.  Muista aina puhdistaa auto, jotta näet niin eteen, taakse kuin sivuille. Pissapoikaan on hyvä varata riittävästi nestettä ja autoon lämmintä vaatetta ja lumilapio. Tarkasta varoituskolmio ja Suomen pimeydessä heijastinliivit ja taskulamppukin on hyvä varata mukaan.

Ja aikaa tulee varata riittävästi ja vähän ekstraa päälle, etenkin jos keli on huono. Oletko miettinyt koskaan, kuinka paljon aikaa säästyy oikeasti kovempaa ajaen? Liikenneturvan laskelmaan alla olevassa kuvassa on kerrottu tästä. Ajan säästö on aika minimaalinen, riskeihin verrattuna.

Paljonko menetät aikaa kymmenen kilometrin matkalla, jos joudut 100 km/h sijaan ajamaan 80 km/h? Vain puolitoista minuuttia.

​
 

Kuva 1. Matkaan käytetty nopeus ja ajan säästyminen.

Lähde: Turvallinen ajonopeus parantaa liikenneturvallisuutta - Liikenneturva

Pöllyävässä lumessa tulisi laittaa sumuvalot päälle. Tiedäthän mistä ne omassa autossasi menevät päälle?  Oikein huonossa kelissä kannattaa miettiä ohituksia? Itse jos ohitat, sinulla on edessä puhdas ja pöllyämätön tie, mutta ohituksen jälkeen takana tukevat eivät välttämättä näe mitään. Ja yllättävät tilanteet ja jarrutukset voivatkin sitten aiheuttaa jo pahaa jälkeä ja onnettomuuksia. Muistetaan siis miettiä ohitukset turvalliseksi ohitettavankin kannalta.

Joulu lähestyy, ja monet lähtevät joululiikenteeseen kiireellä. Ei pitäisi. Eikä myöskään väsyneenä. Taukoja on syytä pitää riittävästi, jotta oma reagointikyky on riittävä, jos jotakin yllättävää tulee eteen.

Liikenneturva on tutkinutkin ajokunto asiaa. Liian moni lähtee ajamaan, vaikka oma ajokunto voi olla jopa vaaraksi muille.  Muistathan seuraavan kerran itse siirtää autorattiin lähtöä, jos ajokuntosi ei ole kunnossa.

​

Kuva 2. Kuljettajien kokemukset ajokunnosta.

Lähde: Ajokuntoa ei nakerra pelkästään päihteet: huolestuttavan moni ajaa yliväsyneenä - Liikenneturva

Ja jos jotain sattuu tien päällä, niin kannattaa olla ladattuna 112 sovellus. Aina ei välttämättä osaa kertoa missä on menossa tai jos tarvitsee tilata apua tai vaikka hinausautoa, niin koordinaatit löytyvät sovelluksesta.

Autoliiton perinteinen Operaatio Lumihiutale turvaa matkaan- ja perillepääsyä joulunajan liikenteessä jo 54. kerran. Autoliiton tiepalvelu päivystää taas tehostetussa valmiudessa joulunajan liikenteessä 17.12.2022-1.1.2023. Lue lisää Operaatio Lumihiutaleesta täältä: Operaatio Lumihiutale auttaa joulunajan liikenteessä – auta sinäkin - Autoliitto

Pieni muistutus vielä loppuun kolaripaikalla puhelinta käytetään vain avun hälyttämiseen paikalle, ei kuvaamiseen. Puhelinkäyttö ajaessa vie huomion äkkiä myös pois liikenteestä, joten ollaan puhelimessa muulloin kuin ajaessa.

Oikein turvallisia ajokilometrejä kaikille!

Merja Kaija vs. hyvinvointikoordinaattori

HYTE- ja osallisuuspalvelualue

​​​

Tiesitko, että… herkuttelu on ihan sallittua

Alamme hiljalleen ”laskeutua” jouluun, toivottavasti kukin omalla tavallaan. Toiselle joulu voi olla juhla, jota valmistellaan ja vietetään oikein kunnolla, toiselle vain hieman pidempi viikonloppu, tai jotain siltä väliltä. Kaikki yhtä sallittuja tapoja viettää joulua. Ja sallittua on se herkuttelukin jouluna..ja vähän muulloinkin.

Osa meistä ”huokailee”, miten jouluna ruokailut karkaa käsistä ja sitten pitää ”kinkkua sulatella” heti alkuvuodesta. huhhuh!! Pikkujouluissa jo harjoitellaan syömistä ja jouluna sitten urakoidaan kunnolla. Mutta miksi me näin itseämme kiusaamme? Perinteinen jouluruokahan ei oikeastaan ole huono vaihtoehto. Juureslaatikot ja kinkku ovat ihan hyviä ja terveellisiä ruokia kohtuullisina annoksina. Usein joulupöydässä on montaa sorttia ja yksittäisten ruokien määrä jää kerrallaan pieneksi. Lautaselle  mahtuu mukaan vähän vaikka sitä kovin suolaista graavilohta sekä niitä sokerisia ja rasvaisia jälkiruokia ja suklaita.

Näppärä kokki voi keventää jouluruokaa esimerkiksi pienentämällä ruokakerman rasvaprosenttia. Ja jokainen meistä voi ottaa ruokaa lautaselleen hieman kohtuullisemmin. Se kuuluisa ähky ei liene niin mukava olotila, että sitä suoranaisesti kannattaisi tavoitella.

Mutta kun ne joulun ruuat ja herkut ovat niin hyviä, tuleehan niistä ähky väkisinkin. Vai tuleeko? Entäs jos sallisit itsellesi tietoisen herkuttelun. Annat itsellesi luvan nauttia niistä ruuista, joista oikeasti pidät. Keskityt ruokailuun tai herkutteluun ja teet sen tietoisesti. Maistelet rauhassa ja annat maun levätä suussa ennen seuraavaa suupalaa. Ja et koe huonoa omatuntoa herkuttelusta. Anna mieliherkullesi sen ansaitsema huomio ja nauti siitä koko rahan edestä. Annoskoot pienenevät huomaamatta, kun keskitymme ruokailuun tai herkutteluun ja syömme hieman hitaammin. Tuskin edes jälkikäteen huomaamme, että söimme määrällisesti vähemmän. Tätä voi soveltaa myös niihin muihin herkkupäiviin. Kokonaisuus ratkaisee tässäkin ja kun herkuttelemme silloin tällöin tietoisesti keskittyen ihaniin makuihin, niin tasapaino ruokailuissa säilyy hyvänä.
 

​​​

Kuva Pixabay

Ihania jouluisia ruokailuhetkiä,
hyvinvointikoordinaattori Marika
HYTE- ja osallisuuspalvelualue

Lähde: Tasapainon avaimet jouluherkutteluun | Painonhallintatalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)

Tiesitkö että sinun ei tarvitse jäädä yksin, jos olet kokenut seksuaaliväkivaltaa tai -häirintää

Tiesitkö, että… Sinulla on oikeus omaan keholliseen ja henkiseen koskemattomuuteen ja itsemääräämisoikeuteen! 

Seksuaaliväkivaltaa voi tapahtua kasvokkain, puhelimen, sosiaalisen median tai verkon kautta. Se on seksuaalista toimintaa tai sen yritystä, johon ei ole osapuolten suostumusta. Seksuaaliväkivallan muotoja voivat olla esimerkiksi ahdistelu, ei-toivottu seksuaalinen lähestyminen, pakottaminen seksuaaliseen toimintaan tai raiskaus. Seksuaaliväkivalta on kaikissa muodoissaan rikos.

Jos kohtaat seksuaalista häirintää:
-    Tuo esille, että et halua toisen käyttäytyvän tai puhuvan näin
-    Yritä poistua tilanteesta
-    Kerro tapahtuneesta luotettavalle ihmiselle
-    Hae keskusteluapua

Jos kohtaat seksuaaliväkivaltaa:
-    Kerro tapahtuneesta luotettavalle ihmisille (esim. lähiomainen, paras ystävä, kouluterveydenhoitaja)
-    Hakeudu palvelujen piiriin. Apua on saatavilla.

Mihin voit ottaa yhteyttä?
SERI- eli seksuaalirikostukikeskuksia on ympäri Suomea 24:ssä eri kaupungissa. Saat ottaa yhteyttä mihin tahansa SERI-tukikeskukseen. Kaikki SERI-tukikeskuksen palvelut ovat täysin maksuttomia ja vapaaehtoisia sinulle. Lue lisää Seri-tukikeskukset Suomessa (thl.fi)

Kuopion SERI-tukikeskukseen 044 717 6280.
-    16-vuotiaat ja sitä vanhemmat hoidetaan SERI-tukikeskuksessa. Yhteydenotto SERI-kätilölle 24/7 
-    Alle 16-vuotiaat ohjataan lastentautien päivystykseen.
-    Halutessasi voit olla yhteydessä myös suoraan poliisiin puh. 112. Mahdollisen rikosilmoituksen tekeminen on mahdollista myös yhdessä SERI-kätilön kanssa tai myöhemmin, niin toivoessasi.

SERI-tukikeskus tarjoaa apua
Älä jää yksin kokemustesi kanssa. SERI-tukikeskuksesta saat apua kokemustesi ja niiden käsittelyn kanssa. SERI-tukikeskuksen palveluita ovat:
-    Oikeuslääketieteelliset tutkimukset ja tarvittaessa jatkohoitoon ohjauksen
-    Trauman läpikäynti ja sen tukeminen
-    Psykologinen neuvonta
-    Terapiapalvelut
-    Ohjauksen kolmannen sektorin palveluista
o    Raiskauskriisikeskus Tukinainen Raiskauskriisikeskus Tukinainen - Tukinainen
o    RIKU Etusivu - Rikosuhripäivystys (riku.fi)
o    Väestöliiton Et ole yksin -chat Etusivu - Et ole yksin
o    Tyttöjen Talo Tyttöjen Talo – Setlementti Puijola
o    Kuopion Kriisikeskus Kuopion kriisikeskus – Tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa – Kuopion kriisikeskus tarjoaa keskusteluapua ja tukea vaikeasta elämäntilanteesta selviytymiseen kasvokkain, netissä ja puhelimessa. (mielenterveysseurat.fi)

Lähteet ja lisätietoa: Terveyskylä.fi - Mitä on seksuaaliväkivalta? | Naistalo | Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille - THL
Väestöliitto - Seksuaalinen häirintä ja seksuaaliväkivalta - Väestöliitto.fi (vaestoliitto.fi)
Kuvalähde - https://pixabay.com/fi/photos/kyll%C3%A4-merkitys-asia-selv%C3%A4-selkeys-3029367/

​​​
 

Tiesitkö että digihyvinvoivan ihmisen media-arki on tasapainossa 

Ihmisten arkeen kuuluvat tänä päivänä monenlaiset digitaaliset laitteet, kuten älypuhelimet ja tietokoneet sekä niiden kautta avautuvat sivustot, sovellukset ja palvelut. Tämä kaikki helpottaa arkea monellakin tapaa, mutta meiltä vaaditaan myös kykyä itse rajoittaa ja hallita sen käyttöä, sekä huolehtia omasta digihyvinvoinnistamme. Erityisesti lasten ja nuorten laitteiden käytöstä on paljon huolipuhetta, mutta myös aikuiset tarvitsevat parempaa ohjeistusta digilaitteiden käytölleen.

Liikunta, riittävä uni ja kasvokkaiset vuorovaikutustilanteet ovat jokaisen hyvinvoinnin kulmakiviä, myös aivojen terveyden näkökulmasta. Aivot eivät jaksa aina toimia tehokkaasti, joka voi ilmetä mm. tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn heikentymisenä. Erityisesti riittämätön unen määrä vaikuttaa seuraavan päivän vireystilaan. Unen tärkeimpiä tehtäviä onkin palauttaa aivoja päivän rasituksesta ja pidempään jatkunut univaje voi altistaa mm. mielenterveysongelmille ja 2-tyypin diabetekselle.

Digihyvinvoiva ihminen osaa käyttää laitteita ja palveluita hyvinvointiaan tukevalla tavalla, sekä ehkäistä niiden aiheuttamia haittavaikutuksia. Usein työssäänkään ei pysty välttelemään digitaalisuutta ja digitaalisia työvälineitä, joten oman työn priorisoiminen ja tauottaminen on entistä tärkeämpää. Parhaimmillaan digitaaliset laitteet voivat vahvistaa tärkeitä ihmissuhteita ja tuoda merkityksellistä sisältöä elämään, mutta pahimmillaan informaatio- ja ärsyketulva voi johtaa uupumiseen. Yhtä oikeaa reseptiä annosteluun ei ole, vaan jokaisen on tärkeä tarkkailla omaa jaksamistaan. 

Opas tasapainoiseen digiarkeen: https://mediakasvatus.fi/materiaali/opas-tasapainoiseen-digiarkeen/

Kivatkin asiat voivat uuvuttaa aivoja, mutta ennen kaikkea aktiivisen tekemisen ja tekemättömyyden välille on löydettävä tasapaino. Taukoja arjen toimien lomassa tai työpaikalla ei kannata täyttää aivoja aktivoivalla tekemisellä. Joskus lepo on vaikeaa ja aivot eivät suostu rauhoittumaan, mutta harjoitus tekee mestarin! 

Tärkein aivohermosi saattaa olla avain kehosi ja mielesi terveyteen. Se ei rauhoita ainoastaan aivojasi, vaan koko kehoasi. Voit herättää sen jo yhdellä tietynlaisella uloshengityksellä. 

Kokeile itse (YLE): https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/12/tarkein-aivohermosi-on-avain-kehosi-ja-mielesi-terveyteen-voit-herattaa-sen-jo

Muista, että aivosi tarvitsevat riittävästi lepoa ja ne suorastaan janoavat tylsyyttä!

​​​
 

Lähteet:

• Kuvapankki: www.pixabay.com
• Digihyvinvoinnin tiekartta: https://demoshelsinki.fi/wp-content/uploads/2020/05/demos_digihyvinvoinnin_tiekartta.pdf
• Mitä on digihyvinvointi, Väestöliitto, Demos Helsinki/ Mediakasvatusseura: https://vm.fi/documents/10623/42907079/Digihyvinvointi+29.10.2020+Rotkirch.pdf/fc368b24-fbb5-92e8-bddb-b578218ecf02/Digihyvinvointi+29.10.2020+Rotkirch.pdf?t=1603974471646
• Opas tasapainoiseen digiarkeen, Mediakasvatusseura: https://mediakasvatus.fi/materiaali/opas-tasapainoiseen-digiarkeen/
• Digihyvinvointi osa kokonaisvaltaista hyvinvointia: https://read.xamk.fi/2020/kestava-hyvinvointi/digihyvinvointi-on-osa-kokonaisvaltaista-hyvinvointia/
• Pelituki: https://pelituki.fi/
   

Tiesitkö että vinkki pdf:nä

Tiesitkö että…Tupakoinnin lopettaminen ei ole koskaan myöhäistä.

Tupakoinnin lopettaminen on yksi merkittävimmistä päätöksistä, jonka voit tehdä terveytesi eteen. Tupakoinnin terveyshaitat ovat moninaiset; sillä on negatiivisia vaikutuksia lähes kaikkiin kehomme elimiin ja sen tiedetään liittyvän yli 24 sairauteen. Tupakointi lisää riskiä sairastua mm. sydän- ja verisuonitauteihin, moniin syöpäsairauksiin, hengityselinsairauksiin sekä kakkostyypin diabetekseen. Keskimäärin tupakoitsijoiden arvioidaan menettävän 10 elinvuottaan tupakoimalla. 

Mitä nuorempana tupakoinnin lopettaa, sitä nopeammin kehollasi on mahdollisuudet toipua. Sairastumisen vaaran vähentyessä on suuremmat edellytykset voida paremmin ja elää pidempään. Selvää hyötyä lopettamisesta on myöhemminkin, vaikka riski putoaa vuosi vuodelta hieman vähemmän. ​​​


Kun lopetat tupakoinnin, elimistössäsi tapahtuu nopeasti myönteisiä muutoksia:

• Häkä ja nikotiini poistuvat elimistöstä muutamassa päivässä, jonka myötä verenpaine ja syke laskevat, veren happipitoisuus nousee sekä keuhkoputkien supistustila lakkaa. 
• Kuukauden kuluttua tupakoinnin lopettamisesta voidaan havaita elimistön puolustusjärjestelmän vahvistuneen sekä tulehduksia torjuvien solujen lisääntyneen. 
• Sydämelle tupakoinnin lopettaminen on aina eduksi ja todennäköisuus sairastua valtimotauteihin laskee 2-3 vuoden kuluessa tupakoimattomien tasolle. 

Tupakoimalla vahingoitat itsesi lisäksi myös läheisiäsi. Passiivinen tupakointi altistaa samoille riskeille kuin itse tupakointikin, sillä tupakan myrkkyjä kulkeutuu lähes väistämättä mukanasi läheisten hengitettäväksi. Etenkin lapsille passiivinen tupakointi on erityisen haitallista. Se lisää riskiä menehtyä kätkytkuolemaan, sairastua astmaan ja kärsiä allergioista sekä keuhkoinfektioista. Lisäksi yli 70 % lapsista pelkää, että heidän vanhempansa kuolee tupakoinnin seurauksena. Tupakoimalla myös siirrät tapasi helposti jälkipolville, sillä tupakoivien vanhempien lapset tupakoivat aikuisina kaksi kertaa muita todennäköisemmin. 

Tärkeintä lopettamisessa on tehdä siitä päätös! Kun olet löytänyt omat tärkeät syysi lopettaa ja olet motivoitunut pysymään päätöksessäsi, olet jo pitkällä.

Tukea ja apua tupakoinnin lopettamiseen Sydänliiton sivuilta 

                       Kansainvälinen tupakatonpäivä 31.5.2023

Lähteet:
Tupakoinnin haitat. Terveyden tukena sivusto. 
Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet, THL. 
Pixabay kuvapankki
 

Tiesitkö että nyt on aika suojautua punkeilta, myyräkuumeelta ja hyttysiltä

Nyt on aika suojautua punkeilta, myyräkuumeelta ja hyttysiltä.

Suomessa esiintyy kahta kansanterveydellisesti merkittävää punkkien levittämää tautia: borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta (TBE). Vaikka riski saada punkkien aiheuttama tauti on pieni, sairausriskiä ei pidä kuitenkaan vähätellä, mutta ei myöskään suurennella.

Päivittäinen punkkisyyni on paras tapa estää borrelioosi. Jos huomaat ihollasi punkin, irrota se välittömästi. Mitä pidempään punkki on kiinni, sitä suurempi on tartuntariski. 

​​​
 

Kuinka toimia, jos punkki puree.

Luonnossa liikkumisesta voi nauttia rauhassa, kun muistaa suojautua punkeilta asianmukaisella tavalla. Voit estää punkkien pääsyn iholle vaatteiden avulla. Kun liikut punkkialueilla luonnossa, käytä vaaleita, pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita ja laita housunlahkeet sukkiin. Hyönteiskarkotteesta voi saada lisäsuojaa lisäämällä sitä paljaaksi jääville ihoalueille. Muista, että koirat ja kissat ovat punkkimagneetteja. Ulkoilun jälkeen myös niille kannattaa tehdä punkkitarkastus. Koira kannattaa kammata tai harjata. Punkit voivat kulkeutua kotiin eläimien mukana, joten myös sänky kannattaa tarkastaa ennen nukkumaan menoa. 

Lue lisää suojautumisesta: 
THL:n sivulta puutiaisaivotulehduksesta ja borreliasta

Metsämyyrät levittävät myyräkuumetta. Tämä virus tarttuu ihmisiin yleensä hengitysteitse. Muista suojautua myyräkuumeelta, kun siivoat tai työskentelet tiloissa, joissa on havaittu metsämyyriä, myyrien jälkiä tai niiden jätöksiä. Erityisesti mökkeilijät voivat altistua virukselle mm. halkoja käsitellessä tai ulkorakennuksia siivotessa. Myyrien jätökset tulee pyyhkiä kostealla liinalla, jolloin ne eivät pölise ilmaan. Älä imuroi, sillä imuri levittää pölyä. Käytä myös henkilökohtaisina suojaimina FFP3-tasoista hengityksensuojainta ja suojakäsineitä. Huolehdi käsien saippuapesusta siivoamisen jälkeen.

​​​
 

Merkittäviä hyttysten välittämiä tauteja suomessa ovat pogostantauti ja jänisrutto. Suojaudu hyttysenpistoilta peittävällä pukeutumisella, hyttysverkoilla ja hyönteiskarkotteilla. Muista suojautuminen etenkin loppukesästä marja- ja sienimetsässä sekä muutoin luonnossa liikkuessasi. Muista lisätä karkotetta säännöllisesti, sillä teho ei kestä montaa tuntia. Älä levitä hyttyskarkotetta laajoille ihoalueille tai limakalvoille. 

​​​

Lähteet:
THL:n sivusto: https://thl.fi/fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/suojaudu-punkeilta-myyrakuumeelta-ja-hyttysilta-mutta-ala-mieti-niita-koko-kesaa
www.pixabay.com

Tiesitkö että allergioita voi ehkäistä tukemalla sietokykyä

Allergia on elimistön poikkeava tapa reagoida erilaisiin aineisiin. Ainetta, joka aiheuttaa oireet kutsutaan allergeeniksi, kuten esimerkiksi siitepöly tai ruoka-aine. 

Siedätyshoito on allergian syynmukaista hoitoa, jonka tarkoituksena on totuttaa ja siedättää elimistö allergiaa aiheuttavaan aineeseen. Siedätyshoitoa on saatavilla siitepöly-, eläin- ja pölypunkkiallergian hoitoon. Siedätyshoitoa annetaan myös vakavaan pistiäisallergiaan (ampiainen, mehiläinen). 

​​​


Siedätyshoitomuotoja ovat pistos- ja kielenalustabletti. Siedätystä annetaan pistoksina koivu-, heinä-, koira- ja kissa-allergian hoitoon sekä pistiäisallergiaan. Kielen alle laitettavaa tablettihoitoa saa koivu-, heinä- ja pölypunkkiallergian hoitoon. 

Siitepölyallergian siedätyshoito aloitetaan pääsääntöisesti syksyllä, joten arvioon kannattaa hakeutua hyvissä ajoin loppukesästä.

Astma on hengitysteiden tulehduksellinen tila, joka voi olla allergista tai ei-allergista. Lapsilla astma on useimmin allergista, kun taas aikuisilla ei-allerginen astma on yhtä yleinen kuin allerginen. 

Allergisessa astmassa yleisimmät allergeenit kuten siitepölyt tai eläinpölyt aiheuttavat ja vaikeuttavat astman oireita. Ei-allergisessa astmassa oireet syntyvät ilman herkistymistä allergeeneille. Lisäksi ympäristötekijät ja elintavat kuten tupakointi, katupöly ja siitepöly voivat pahentaa oireilua. Astma ei rajoita liikkumista, mikäli sen hoito on tasapainossa. Liikunta on tärkeä osa astman omahoitoa. Se lisää suorituskykyä sekä auttaa ylläpitämään keuhkojen toimintakykyä.

Astmaviikolla 1.-7.5.2023 teemana on Ikääntyvien astma. 
Tutustu lisää osoitteessa: https://www.allergia.fi/astmatietoviikko/

​​​
 

Lähteet:
https://www.allergia.fi/uutiset/allergia-ja-astmaliitto-maailman-astmapaivana-liikunta-on-laaketta/
https://www.allergia.fi/site/assets/files/25553/astma_opas2023_sivut.pdf
https://www.allergia.fi/site/assets/files/1168/aia_siitepolyallergia_web_spreads_2_2021.pdf
https://www.allergia.fi/site/assets/files/25553/astma_opas2023_sivut.pdf
https://pixabay.com/fi/images/search/allergia/?pagi=2
 

Tiesitkö että, on olemassa lähes 50 ihmiselle välttämätöntä ravintoainetta, joita elimistö ei pysty itse muodostamaan? 

Jokainen meistä haluaa olla terve ja voida hyvin. Ruokailu on välttämätöntä, jotta pysymme hengissä. Mutta saamme siitä myös mielihyvää elämäämme. 

On tosiaan lähes 50 välttämätöntä ravintoainetta, jotka meidän täytyy syömällä syödä. Niitä elimistömme ei itse tuota. Miten oikein onnistumme näiden kaikkien ravintoaineiden saannissa? Meneekö ruokailu vähän turhan hankalaksi? 

Ei huolta. Meillä on monia hyviä ja helppoja keinoja varmistaa täysipainoinen ruokailu ja niiden erikoistenkin ravintoaineiden saanti. Tässä muutamia vinkkejä: 

• Kun kokoat aterian lautasmallin mukaan, on siinä erikseen miettimättä riittävästi erilaisia ravintoaineita. Mutta muistathan myös syödä kaiken lautaselle ottamasi? 
• Poimi ruokakolmion eri ”laatikoista” osia ruokailuusi, vain ylimmän ”sattumalaatikon” voi jättää pois arkiruokailusta, muut ovat välttämättömiä. 
• Värikäs ruoka sisältää monipuolisesti erilaisia ravintoaineita, niillä kun on tavallaan omat ”värikoodinsa”. 
• Säännöllinen ateriarytmi varmistaa osaltaan ravitsemuksen toteutumisen, lisäksi se vie pois makean nälkää ja pitää annoskoot kohdillaan. 
• Ravintoaineet imeytyvät paremmin ruuasta kuin pillereistä, nautiskele siis hyvästä ateriasta hyvässä seurassa
• Ei ole yhtä oikeaa tapaa syödä hyvin, on erilaisia monipuolisia ruokavalioita. Saat siis edelleen syödä lempiruokiasi. 
• Ja muista: ei se mitä syöt juhlapäivinä ole tärkeää vaan se mitä syöt juhlapäivien välissä. Nautitaan siis hyvästä ruuasta ja satunnaisista herkuista hyvällä omalla tunnolla. 

Ruokakolmio kannustaa monipuolisiin valintoihin - Syö hyvää (syohyvaa.fi) 

Ravitsemuksen ABC | Martat 

Tiesitkö että  pienikin määrä liikkumista on heti hyödyllistä?

Suomalaisista aikuisista 76% liikkuu liian vähän ja 83% on liikaa paikallaan. Liikkumattomuus on liikkumisen suositusta vähäisempää reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä. Paikallaanolosta puhutaan, kun on päivittäin paikoillaan yli kahdeksan tuntia valveilla ollessaan. 

Arkiliikkumisemme on vähentynyt, liikumme liian vähän terveytemme kannalta. Liikkumattomuuteen ja paikallaanoloon on monia syitä. Entä jos niiden murehtimisen sijaan miettisimme, miksi liikkuisimme? Mikä olisi itselle sopivin tapa liikkua? Mikä olisi vähiten vaikea tapa lisätä liikkumista omaan elämään? Mikä olisi se mielihyvää tuova liikkumisen tapa?  

Kaikki liikkuminen lasketaan, niin roskien viemiset kuin ihan erikseen liikunnan harrastamiset. Ihan yksinkertaisinta on vain vähentää istumista ja paikallaanoloa, nousta seisomaan vaikkapa puhelimeen puhuessa. Joskus liikuntaa harrastavakin voi olla liikaa paikallaan. Työ saattaa olla hyvinkin ”yhtä istumista” ja siten muutama reipas lenkki viikossa ei ihan vielä riitä. Huomaamattaan voi myös liikkua paljon, esimerkiksi työmatkat kävellen tai pyöräillen saattavat nostaa liikkumisen määrää hienosti. Arkiliikunta onkin tärkeä osa liikkumattomuutta ja paikallaanoloa vähennettäessä.  

Säännöllinen liikunta lyhyinäkin kertoina ehkäisee sairauksia, tukee mielen hyvinvointia, parantaa stressin sietokykyä, tehostaa aivojen toimintaa, auttaa rentoutumaan, parantaa yöunta…listaa voi jatkaa loppumattomiin, tämän me kaikki tiedämme. Mutta löytyikö listasta jokin syy, miksi itse lähtisit juuri tänään vähän haistelemaan raitista ilmaa tai päättäisit kopistella matot? Tanssahtelisitko radiota kuunnellessa? Vai pistäisitkö treenivaatteet päälle ja antaisit paidan hikeentyä ihan kunnolla? Liike on lääke, ”liikkumislääkkeitä” on monenlaisia ja annostelutkin vaihtelevat, voit valita itsellesi sopivimman. Liityttäisiinkö niiden 17% mukaan, jotka eivät ole liikaa paikoillaan? Tai jopa niiden 24%:n joukkoon, jotka liikkuvat reippaasti ja kuntoa kohottavasti? 

​​​
 

Lähteet:

Näin pääset liikkeelle - Liikkuva aikuinen
Yllättävän pieni määrä liikettä tuo hyötyjä | Olipa kerran mies
Liikkumisen vaikutukset - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
Liikkumattomuuden ja paikallaanolon kustannuslaskuri - UKK-instituutti (ukkinstituutti.fi)
 

Terveellisiä elintapoja voi edistää esimerkiksi seuraavilla vaikuttavilla keinoilla. Näitä voi hyödyntää niin omassa elämässään kuin työssäänkin.

• Neuvokas perhe -työmenetelmä ja Maistuva koulu
• Ruokakasvatus sisällytetään kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan ja koulun lukuvuosisuunnitelmaan 
• Lasten ja nuorten osallistaminen ruokaan liittyvän toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin
• Motivoiva haastattelu ja Verkkopuntari - elintapaohjaus
• Ikääntyneiden vajaaravitsemuksen arviointi (MNA) ja hoito
• Hampaiden omahoidon tehostaminen ja napostelukulttuuriin vaikuttaminen
• Liikuntaneuvonta vähän liikkuville ja Liikkuva –ohjelmien tehostaminen
• Kohdunkaulan syövän seulonnan kutsumenettelyn kehittäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on paitsi jokaisen meidän omia pieniä terveystekoja itsellemme, myös yhteistyötä. Olemmekin kuvanneet eri toimijoiden rooleja yhdyspintakuvioihin. 

• Liikunnan edistäminen yhdyspinnoilla- Edistetään liikunnallista elämäntapaa yhdessä
• Seksuaaliterveyden edistäminen - lapset ja nuoret yhteistyö kuvio (yhdyspinnat) (pdf) työstänyt Pohjois-Savon seksuaaliterveyden edistämisen työryhmä
• Seksuaaliterveyden edistäminen - aikuiset yhteistyökuvio (yhdyspinnat)
• Yhteistyö ruokakasvatuksen ja ravitsemusohjauksen yhdyspinnoilla. Yhteisenä tavoitteena ruokailo sekä lapsen hyvinvointioppiminen ja terveyttä edistävät ruokatottumukset. Kuvion työstänyt ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry.
• Hyvinvointia edistävän ravitsemuksen edistäminen (aikuiset). 

Pohjois-Savon seksuaaliterveyden edistämisen työryhmä

Pohjois-Savossa toimii alueellinen seksuaaliterveyden edistämisen työryhmä, jonka tehtävänä on 

• seksuaaliterveyden edistämisen haasteisiin (tilastojen ja muun tiedon pohjalta nostetut) puuttuminen (huomioidaan erilaiset haasteet Pohjois-Savon sisällä)
• hyvien käytäntöjen ja vaikuttavien mallien jakaminen ja juurruttaminen
• ajankohtaisten asioiden ja asiantuntijuuden jakaminen
• koulutuksen järjestäminen seksuaaliterveyden edistämisestä, painottaen ennaltaehkäisytyötä
• tehdä näkyväksi seksuaaliterveyden eri teemoja

Työryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa lähi-/etätapaamisena. Työryhmässä pohditaan yhdessä seksuaaliterveyden edistämiseen, seksuaalisen häirintään sekä väkivallan ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen liittyviä asioita. 

Liikunnallisen elämäntavan edistämisen työryhmä

Työryhmän tavoitteena on:

• tiedonkulun vahvistaminen 
• yhteiskehittäminen 
• yhdyspintatyön vahvistaminen, jatkumon varmistaminen asiakkaan näkökulmasta 
• hyvien käytäntöjen jakaminen 

Työryhmä kokoontuu n. 4-5 kertaa vuodessa ja tarvittaessa. 

Ravitsemustyöryhmä

Työryhmän tehtävä: 

• Suunnitella, kehittää ja seurata alueellisesti asukkaiden ravitsemusterveyden tilaa ja edistää vaikuttavien menetelmien käyttöönottoa ravitsemukseen liittyvien hyvinvointivajeiden ratkaisemiseksi 
• Kirjata hyvinvointisuunnitelmiin (hyvinvointialue ja kunnat) ikäryhmittäiset ravitsemukseen liittyvät tavoitteet, vaikuttavat toimenpiteet, vastuutahot, seuranta ja arviointi. 
• Tukea ja edistää yhteistyötä ravitsemusasioissa eri toimijoiden kesken. 
• Yhtenäistää alueellisia ravitsemusohjauksen ja -neuvonnan käytäntöjä. 
• Vahvistaa asukkaiden ja ammattilaisten ravitsemusosaamista. 
• Tukea ravitsemus- ja ruokakasvatusrakenteiden muodostamista (yhteyshenkilöt, kunnan / kuntien yhteinen ruoka- ja ravitsemuskasvatustyöryhmät) 

Lisätietoa työryhmistä: marika.latti(at)pshyvinvointialue.fi

Seksuaaliterveyden edistämisen tietoiskut

Pohjois-Savon seksuaaliterveyden edistämisen työryhmä järjestää seksuaaliterveyden edistämisen tietoiskuja. Liity mukaan teams yhteyksin. Tilaisuuksiin ei tarvitse ilmoittautua. Linkit ja mahdolliset tallenteet alla. 

• Testaa seksitaudit oikein- koulutus 11.9.2024 kello 9.30-11 ja 29.11.2024 kello 12-13.30Koulutukset ovat samansisältöiset

  • Tallenne katsottavissa 11.6.2025 asti

  • Testaa seksitaudit oikein – koulutus sisältää:

    • perustiedot hivistä
    • ajankohtaista tietoa seksitaudeista
    • tietoa hivin ja muiden seksitautien testauksesta
    • työkaluja seksitapojen puheeksiottoon
    • tietoa siitä, miten asiakkaita neuvotaan turvallisemmasta seksistä

• SERI-tukikeskuksen toiminnan info tiistaina 12.3.2024 kello 12-12.30. Seri-tukikeskus auttaa kaikkia yli 16-vuotiaita seksuaaliväkivaltaa kohdanneita, riippumatta henkilön sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta.  Asiantuntija: Johanna Kejonen, apulaisosastonhoitaja, kätilö, Naisten akuuttikeskus, KYS Seri-tukikeskus. Tallenne

Liikunnallisen elämäntavan edistämisen koulutukset

• Voimaa ja tasapainoa OTAGO-harjoittelusta 13.2.2025 klo 8.30-11, Teams. Luustoliitto ja PSHVA. Ohjelma ja ilmoittautuminen viimeistään 5.2.2025.

• Liikunta, mielen hyvinvointi ja yksinäisyys -koulutus 28.1.2025 klo 13-15.15
  • Webinaarina toteutettavan koulutuksen tavoitteena on lisätä tietoa erityisesti liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen parissa toimiville ammattilaisille siitä, millaisia vaikutuksia liikunnalla on aikuisten ja ikäihmisten mielen hyvinvointiin sekä yksinäisyyden ehkäisemisessä. Koulutuksessa saamme kuulla eri asiantuntijoilta aiheeseen liittyvää tutkimustietoa sekä käytännön kokemuksia arjen työstä asian parissa.
  • Tilaisuuteen on ilmoittauduttava 24.1.2024 mennessä, ilmoittautumiset: Liikunta, mielen hyvinvointi ja yksinäisyys
  • Kohderyhmä: Kuntien ja hyvinvointialueiden liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen parissa työskentelevät ammattilaiset, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, alan opiskelijat sekä muut asiasta kiinnostuneet
  • Ohjelma
  • Tilaisuus on maksuton. Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.
  • Lisätietoja Tapio Niskanen, tapio.niskanen@avi.fi, p. 0295 016 336 ja Lauriina Aninko-Takkunen, lauriina.aninko-takkunen@avi.fi, p. 0295 016 319

Ravitsemusterveyden edistäminen

• Ikääntyneiden ravitsemus – maksuton verkkokoulutus ammatilliseen täydennyskoulutukseen
  • Verkkokoulutus ikääntyneiden ruokasuosituksista ikääntyneiden parissa työskenteleville ammatilliseen täydennyskoulutukseen.
  • Koulutuksen tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalveluissa ja ruokapalveluissa toimivat ammattilaiset tuntevat ikääntyneiden ruokasuositukset, osaavat käyttää niitä työssään ja löytävät luotettavaa, asianmukaista tietoa ja ohjeita esimerkiksi vajaaravitsemuksen tunnistamisesta, sen ehkäisystä, ravitsemushoidosta ja ruokapalvelujen toteuttamisesta.
  • Verkkokoulutus sopii ammatilliseen täydennyskoulutukseen, uusien työntekijöiden perehdytykseen sekä alan oppilaitosten käyttöön oppimateriaaliksi.
  • Koulutus muodostuu itsenäisistä osista, joista kouluttautuja voi valita itselleen sopivan kokonaisuuden. Kun valittu osio on suoritettu hyväksytysti, saa siitä todistuksen.
  • Koulutus on maksuton ja saatavilla rekisteröitymisen jälkeen valtion ravitsemusneuvottelukunnan ylläpitämältä sivustolta 

Tallenteiden katsomiseen käytä firefox selainta, kirjaudu tarvittaessa vieraana/ ulkopuolisena mikäli tallenteen katsominen sitä vaatii

Elintapaohjauksen tueksi:

Save the date: Suomi liikkeelle/LIIRA - ohjelman tuella tulossa liikunnan ja ravitsemuksen edistämisen koulutus 11.4.2025, tarkempi aika, paikka ja ohjelma ilmoitetaan pian. Koulutus suunnattu kaikille liikuntaneuvontaa tai elintapaohjausta tekeville.

Uniterveyden koulutukset

Uni:

Uni | Aivoliitto

Uni - Neuvokasperhe

Suun terveys:

Suun terveydenhuolto - Ruokavirasto

Seksuaaliterveys:

Kohdunkaulan syövän seulonta - Syöpärekisteri (syoparekisteri.fi)

Seri-akuuttikeskus

Tervetuloa parisuhteen omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi

Tervetuloa seksuaalisuuden omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi

Tervetuloa synnytyspelon omahoito-ohjelmaan! | Mielenterveystalo.fi

Ravitsemus ja ruokakasvatus:

Ravitsemus- ja ruokasuositukset - Ruokavirasto

Liikunta:

Liikkuvat-kokonaisuus | Jamk

Ikiliikkuja - Ikäinstituutti (ikainstituutti.fi)