Ehkäisevä päihdetyö

Ajankohtaista

Ammattilaisille

Nikotiinivieroitus ja vieroitusohjaus käytännössä koulutus

Aika: 7.10.2026 klo 13.00–14.30, Teams

Kohderyhmä: Pohjois-Savon hyvinvointilalueen ammattilaiset ja muut asiasta kiinnostuneet

Ilmoittautuminen: Hyvinvointilalueen ammattilaiset ilmoittautuminen OSS/Talentti

Hyvinvointialueen ulkopuolisille tässä suora osallistumislinnki:

Teamslinkki: https://teams.microsoft.com/meet/356173507201057?p=msVie6eNk44vos9N2l. 

Ohjelma:

• Pohjois-Savon tupakka- ja nikotiinittomuustoimintamallin esittely (Helena Törmi)
• Käypä hoito -suositus ja uudet nikotiinituotteet (Filha ry)
• Puheeksiotto kuuluu kaikille (Filha ry)
• Materiaalit ammattilaisille (Filha ry)
• Nikotiinivieroitus kuuluu kaikille – kokemuksia vieroitustyöstä (PSHVA)
• Keskustelua ja kysymyksiä

Huomaa myös

• Filhan koulutussarja verkossa

17.9., 27.10., ja 26.11.2026 klo 13.30 -15.00. Maksullisia.

Jos olet hyvinvointialueen nikotiinittomuusyhdyshenkilö, voit osallistua maksutta. 

Uusia nikotiinittomuusyhdyshenkilöitä, jotka voivat yhteyshenkilöitä omalla työpaikallaan tai toimialallaan nikotiiniasioissa otetaan mielellään verkostoon mukaan. Koulutus myös uusille yhdyshenkilöille on maksuton. Jos osallistut yhdyshenkilönä, yhteys helena.tormi@pshyvinvointialue.fi. Lisätiedot (Tapahtumat alkaen 9.05.2019 – 30.10.2019 – Filha)

• Nikotiinistavieroitusryhmän ryhmänohjaajakoulutukset keväälle (Filha)
• 21.1. klo 13.00–15.00
• 2.2. klo 13.00–15.00

• 18.2. klo 13.00–15.00

Taremmat tiedot myöhemmin

• Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden puheeksiotto ja vieroituksen tuki -verkkokurssi TerveyskyläPRO

https://ammattilaiset.terveyskyla.fi/koulutukset/tupakka-ja-nikotiiniriippuvuuden-puheeksiotto-ja-vieroituksen-tuki
 

HUOM!

Pohjois-Savon tupakka- ja nikotiinivieroituksen toimintamalli

Pohjois-Savon tupakka- ja nikotiinivieroituksen toimintamalli on julkaistu. Mallin avulla otat tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön puheeksi, annat tarvittaessa vierotusohjauksen ja teet tarvittavat toimenpidekirjaukset. ks. IMS. Mallin käytöstä toivotaan käyttökokemusta, jota voi laittaa helena.tormi@pshyvinvointialue.fi

Nuorten nikotiinista vieroituksen tukena toimii https://fressisedu.fi/lopettamisen-tuki/

Lisätietoja: Helena Törmi, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, HYTE- ja osallisuustiimi.

*****************************************************************

Kaikille

Ehkäisevä päihdetyö

Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä ehkäistä päihteiden käytöstä ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja. Ehkäisevä päihdetyö koskee kaikkia ikäryhmiä. Sen avulla pyritään vahvistamaan yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia sekä tukemaan terveellisiä ja turvallisia valintoja arjessa.

Ehkäisevä päihdetyö kattaa alkoholiin, tupakka- ja nikotiinituotteisiin, huumeisiin sekä rahapelaamiseen liittyvien haittojen ehkäisyn.

Miksi ehkäisevää päihdetyötä tehdään?

Päihteiden käyttö ja rahapelaaminen voivat vaikuttaa hyvinvointiin monin tavoin. Haitat voivat näkyä esimerkiksi terveydessä, ihmissuhteissa, opiskelukyvyssä, työelämässä, taloudessa ja turvallisuudessa.

Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on:

• ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käyttöä ja rahapelaamista
• siirtää päihde- ja rahapelikokeilujen aloittamista myöhempään ikään
• vähentää päihteiden ja rahapelaamisen riskikäyttöä
• tunnistaa riskit varhain ja tarjota tukea ajoissa
• lisätä tietoa päihteiden ja rahapelaamisen vaikutuksista
• vahvistaa hyvinvointia, osallisuutta ja turvallista arkea.
• Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään siellä, missä ihmiset elävät arkeaan:

• kodeissa ja perheissä
• varhaiskasvatuksessa
• kouluissa ja oppilaitoksissa
• työpaikoilla
• sosiaali- ja terveyspalveluissa
• harrastuksissa ja vapaa-ajan ympäristöissä
• järjestöissä ja yhdistyksissä
• seurakunnissa.

Päihdehaittojen ehkäisy on yhteinen tehtävä, johon voivat osallistua niin ammattilaiset, järjestöt, yhteisöt kuin asukkaatkin.

Varhainen tuki ehkäisee haittoja

Päihteisiin ja rahapelaamiseen liittyvien riskien tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttaa ehkäisemään ongelmien syvenemistä.

Hyvinvointialueen palveluissa ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan muun muassa:

• ottamalla päihteiden käyttö puheeksi
• tarjoamalla neuvontaa ja ohjausta
• tukemalla elintapamuutoksia
• hyödyntämällä lyhyitä vaikuttavia menetelmiä, kuten mini-interventioita
• ohjaamalla tarvittaessa jatkotuen ja palveluiden piiriin.

Yhteys mielenterveyteen

Mielenterveys ja päihteet liittyvät usein toisiinsa. Mielenterveyden haasteet voivat lisätä päihteiden käyttöä, ja toisaalta päihteiden käyttö voi heikentää mielenterveyttä.

Siksi mielenterveyden edistäminen, elämänhallinnan vahvistaminen, osallisuuden lisääminen sekä turvallisten kasvu- ja elinympäristöjen rakentaminen ovat tärkeä osa myös ehkäisevää päihdetyötä.

Apua ja tukea OmaHyte

Tukea on saatavilla kaikissa elämäntilanteissa. Jos oma tai läheisen päihteiden käyttö tai rahapelaaminen huolestuttaa, kannattaa hakea apua mahdollisimman varhain.

Tietoa omahoito- ohjelmista, hyvinvointia tukevista ja auttavista tahoista löydät OmaHytestä

****************************************************************************************************

28 pv ilman verkkoryhmä

Mainos: /documents/262441/0/28_paivaa_ilman_verkkoryhm%C3%A4t_14.4.2026.pdf/5dfd8e5b-79a5-05e3-a9dd-2c512c4ca368?t=1774271444322

********************************************************************************************************

Päihdetilannekysely 2025 Pohjois-Savo

Pohjois-Savon hyvinvointialue teki yhteistyössä alueen kuntien kanssa 13.1 -31.1.2025 välisenä aikana päihdetilannekyselyn, johon osallistui 4895 alueen asukasta. Vastaajista oli alaikäisiä (13–17 v) 2611 ja täysi-ikäisiä 2284. Päihdetilannekysely on osa Pakka-toimintamallia. Kyselyllä selvitettiin asukkaiden mielipiteitä päihteiden ja rahapelaamisen ilmiöistä sekä kartoitettiin alueen ehkäisevän päihdetyön kehittämistarpeita. Kysely antaa tietoa kuntien ehkäisevän päihdetyön suunnitteluun ja päihteisiin liittyvien ilmiöiden seurantaan.

Alaikäisten päihteiden käyttö on yleistä

Alaikäisten päihteidenkäyttöä havaitsi suurin osa vastaajista ja alaikäisten rahapelaamista havaitsi neljäsosa. Huomionarvoista oli, että impattavien aineiden käyttöä havaitsi n. 10 % nuorista. Kyselyn mukaan lähes puolet aikuisista koki, että asuinkunnassa käytetään liikaa alkoholia, ja kolmasosa arvioi, että humalajuomiseen suhtaudutaan kunnassa liian vapaasti. Aikuisista 39 % oli huolissaan myös läheisen alkoholinkäytöstä.

Päihteiden välittäminen alaikäisille

Päihteitä välitetään alaikäisille varsin yleisesti, yleisimmin alkoholia, savukkeita, nikotiinipusseja sähkösavukkeita ja nuuskaa. Aikuisten mielestä alkoholin myyntiin tai tarjoiluun päihtyneille tulisi suhtautua entistä tiukemmin. Päihteiden ikärajavalvonta kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla toteutuu hyvin, mutta nuorelta näyttävän henkilöiden papereiden tarkastukseen tulee edelleen kiinnittää huomiota.

Päihteitä käyttävät henkilöt eivät yleisesti aiheuta kyselyyn vastanneille henkilöille turvattomuuden tunnetta. Kuitenkin pelkoa, ahdistusta tai häirintää myös esiintyy, esim. liian lähelle tulemista, huutelua tai uhittelua, seksuaalissävytteistä kommentointia tai lähestymistä tuli avoimissa vastuksissa esiin.

Kysy päihteistä

Yli puolet (57 %) nuorista kertoi, ettei vanhempi kotona ollut kysynyt, onko hän kokeillut tai käyttänyt päihteitä. Nuoret hankkivat tietoa päihteistä yleensä netistä, mutta tietoa saadaan myös koulusta ja vanhemmilta. Jokaisella nuorella tulisi olla tieto siitä, mistä voi saada tukea tai apua, jos sitä tarvitsee. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanotoilla päihteistä ja rahapelaamisesta kysymistä myös aikuisilta tulee lisätä.

Huoli erityisesti nuorista

Kuntalaisten mielestä ehkäisevän päihdetyön tulisi kohdentua erityisesti nuoriin. Huolta on nuorten huumeiden käytöstä, mutta myös huoli nikotiinituotteiden käytöstä oli suurta. Nuorten päihteiden käyttöön ja päihteiden välittämiseen pitää puutua tiukemmin. Koulun päihdekasvatus koettiin tärkeänä. Vanhempien tulee tietää missä lapset liikkuvat ja pitää heistä huolta. Vapaa- ajalle toivottiin nuorille tekemistä ja aikuisten jalkautumista nuorten pariin. Myös aikuisten alkoholinkäyttö huolestuttaa. Hoitoon pääsy mielenterveys- ja päihdeasioissa olisi tulisi olla helpompaa.

Lisätietoja: Helena Törmi, Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, HYTE- ja osallisuus palveluyksikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue. helena.tormi@pshyvinvointialue.fi p. 044 717 6878

Päihdetilannekysely 2025 Pohjois-savo

Mielenterveyden edistäminen

Ajankohtaista

Ammattilaisille

Huomioi mielenterveysläheinen – tietoisku kohtaavan työn ammattilaisille

21.10.2026 klo 12-13.00, Teams

Liity tilaisuuteen: https://teams.microsoft.com/meet/395460516791573?p=I0gAL5fOqUm0bew7SS

Ei tarvitse ilmoittautua.

Tietoiskussa käydään läpi ammattilaisille suunnattu läheisen mielenterveydestä tai riippuvuusoireilusta huolta kantavan tuen tarpeen arviointiin soveltuva malli. Tavoitteena on, että mallin avulla ammattilainen voi arvioida kohtaamansa omaisen tai läheisen hyvinvointia, edistää riittävää tiedon ja tuen saantia sekä lasten ja perheen/lähipiirin huomioimista.

Mallin avulla ammattilainen osaa ohjata kohtaamansa omaisen tai läheisen omaisyhdistyksen keskustelu- ja vertaistuen piiriin. Tilaisuudessa kerrotaan lyhyesti myös mielenterveys- ja päihdeläheisen palvelupolusta, joka löytyy täältä Mielen hyvinvointi ja päihteettömyys - OmaHyte

Lisätietoja: Johanna Björn, toiminnanjohtaja, Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry 

johanna.bjorn@finfamisavo.fi / p. 040 556 4292 .www.finfamisavo.fi 

***********************************************************************************************************

Wörtti - Polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen -hankkeessa edistetään nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta, toimintakykyä ja opintoihin kiinnittymistä monialaisella yhteistyöllä, Voima-valmennuksella ja yhteisöllisellä nuorisotyöllä. 

Tule kuulolle syksyn Wörtti-vartteihin: Syksyn aikana pidämme viisi tuokiota, joissa käymme läpi
moniammatillisessa yhteistyössä kehitettyjä toimintamalleja.
Tilaisuudet eivät vaadi ennakkoilmoittautumista ja ovat avoimia kaikille nuorten parissa 
työskenteleville 

Lisätietoja ja Teams-linkit löydät osoitteesta:Wörtti – polkuja yhdenvertaiseen osallisuuteen - Savon ammattiopisto

***********************************************************************************************************

Kaikille

Mielenterveys on osa jokaisen hyvinvointia

Mielenterveys on voimavara, joka vaikuttaa hyvinvointiimme, terveyteemme, toimintakykyymme ja elämänlaatuumme. Hyvä mielenterveys auttaa selviytymään arjen haasteista, ylläpitämään ihmissuhteita sekä löytämään merkitystä ja iloa elämään.

Mielenterveys ei tarkoita pelkästään mielenterveyden häiriöiden puuttumista. Se on myös myönteistä hyvinvointia, johon kuuluvat esimerkiksi:

• kyky kohdata ja käsitellä vastoinkäymisiä
• mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä
• toiveikkuus ja elämänhallinnan tunne
• turvalliset ja merkitykselliset ihmissuhteet
• myönteinen käsitys itsestä ja omista vahvuuksista.

Hyvä mielenterveys tukee myös fyysistä terveyttä, oppimista, työ- ja toimintakykyä sekä tervettä elämäntapaa.

Miten mielenterveyttä voi vahvistaa?

Mielenterveystaitoja voi harjoitella läpi elämän. Hyvinvointia tukevat esimerkiksi:

• riittävä uni ja palautuminen
• säännöllinen liikunta ja aktiivinen arki
• terveellinen ravitsemus
• läheiset ihmissuhteet ja yhteisöllisyys
• omien tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen
• stressinhallinta- ja rentoutumiskeinot
• mielekäs tekeminen, harrastukset ja osallisuus.

Erityisen tärkeitä ovat tunne-, vuorovaikutus- ja itsesäätelytaidot sekä kyky selviytyä vastoinkäymisistä. Näitä taitoja vahvistamalla voidaan tukea hyvinvointia ja ehkäistä mielenterveyden ongelmia.

Vanhemmuuden vahvistaminen

Vanhemmuus on palkitsevaa, mutta siihen kuuluu myös haasteita ja kysymyksiä. Vanhemmuuteen on saatavilla apua, ohjausta ja rohkaisua arjen tilanteisiin sekä lapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheisiin. Tuen tavoitteena on vahvistaa vanhempien voimavaroja, hyvinvointia ja luottamusta omaan vanhemmuuteensa.

Vanhemmuudessa keskeisiä asioita, joihin voi tarvita tukea ovat esimerkiksi:

• lapsen kasvuun, kehitykseen ja kasvatukseen liittyvät asiat
• perheen arjen sujuvuus- ja arkirytmi
• tunteisen hallintaan ja rajojen asettaminen
• vanhemman oma jaksaminen ja hyvinvointi
• perheen jäsenten välinen vuorovaikutus
• muutostilanteet, kuten ero, sairaus tai muut elämänmuutokset

Tukea tarjotaan henkilökohtaisissa keskusteluissa, ryhmätoiminnoissa, vertaistuen avulla sekä sähköisten palvelujen kautta. Tukea on saatavilla kaikille perheille, eikä sen saaminen edellytä erityisiä huolia tai ongelmia.

Vanhemmuutta tuetaan hyvinvointipalveluissa perhekeskusksessa, mutta tukea saa myös mm. järjestöistä ja seurakunnilta

Hyvinvontialueella toimiva perhekeskus on ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen painottuva monialainen palveluverkosto, mikä kokoaa yhteen lapsiperheiden palvelut, jotka voivat olla fyysisiä tai sähköisiä. Lisätietoja Pohjois-Savon perhekeskuksesta.

Osallisuus

Osallisuus on tunne, joka syntyy mahdollisuudesta elää omannäköistä elämää ja tehdä siihen liittyviä valintoja, kuulua itselle tärkeisiin ryhmiin ja vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin. Osallisuuden kokemus vahvistaa hyvinvointia ja terveyttä esimerkiksi vähentämällä yksinäisyyttä ja ahdistuneisuutta. Osallisuutta kokeva ihminen tekee myös enemmän omaa terveyttään hyödyttäviä valintoja.

OmaHyte-palvelusta voit etsiä osallisuutta edistävää toimintaa ja palveluja  teemasta Yhteisöllisyys, vaikuttaminen ja sosiaaliset suhteet.  OmaHyte

Asukkailla on oikeus saada tietoa sekä osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Lue lisää:

Osallistu ja vaikuta

Vaikuttamistoimielimet

Esityslistat ja pöytäkirjat