0,27 % mahdollisuus - miten sinä hyödyntäisit sen?
Syksy 2025 on projektien päättymisen kulta-aikaa. Hyvinvointialueellamme on ollut käynnissä mm. monia digitaalisuutta edistäviä kehityshankkeita ja näissä on ollut mukana satoja projektityöntekijöitä.
Projektien viimeiset kuukaudet syksyllä painottuvat toiminnan juurruttamiseen toimialoille, jatkuvuuden takaamiseen, viestintään ja tulevien vastuuhenkilöiden perehdyttämiseen. Näiden lisäksi on yksi asia, joka on varmasti jokaisen projektityöntekijän, jolla ei ole työtä mihin palata, mielessä jo tässä vaiheessa: Työn hakeminen.
Työllistymisen todennäköisyyksistä kertoo se, että tänä päivänä jo pelkästään työhaastatteluun pääsemiseen voi olla häviävän pieni 0,27 % mahdollisuus. Toki elämässä on asioita, joissa on vielä pienempi mahdollisuus niiden toteutumiseen mutta työllistymisessä sen toivoisi olevan suurempi. Kun hakijoita on 370, on työhaastatteluun pääseminen jo itsessään lottovoitto, vaikka ei tulisikaan valituksi, voi olla tyytyväinen itseensä. Herää kysymys, kun tällä hetkellä asiantuntijan työllistyminen voi viedä jopa vuoden, miten juuri minä voin erottua vaikeassa työllistymistilanteessa muista hakijoista?
Projektityöntekijät omaavat paljon substanssi- ja erikoisosaamista, jota ei ole monilla muilla työnhakijoilla. On oltu vastuussa laajoista kokonaisuuksista ja kehitetty toimintaa. Hyvinvointialue on toiminut monelle oman osaamisen kehittämisen mahdollistajana projektityön kautta, ohessa on saatettu jatkokouluttautua täysin uudelle alallekin. Tämä osaaminen tulisi jatkossa osata pukea sanoiksi ja valjastaa käyttöön. Tosin nähtäväksi jää missä määrin itse kukin saattaa joutua joustamaan työn sisällössä, kun avautuvat työpaikat eivät välttämättä vastaa hakijan ajatusta haetusta työstä.
Eräs aiempi esihenkilöni sanoi minulle noin vuosi sitten, että kukaan ei voi viedä sinulta pois osaamistasi. Tätä lausetta olen pohtinut aina aika ajoin, kun olen miettinyt tulevaa. On tosiaan niin, että kukaan henkilö ei voi viedä pois minun osaamistani, mutta mitä aika tekee osaamiselleni? Olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että osaamisen varmuus katoaa, jos en käytä osaamistani. Osaaminen voi perustua esimerkiksi tiettyjen kokonaisuuksien ja tehtävien hallintaan, tietojärjestelmiin, työnantajaan liittyvään tietoon ja erilaisten toimintamallien hallintaan.
Osaamisen voisi siis sanoa olevan vähän kuin pyörällä ajaminen, kovan kolauksen jälkeen sen voi kadottaa mutta ajan myötä varmuus omaan tekemiseen palaa takaisin. Jos sinun osaamistasi ei enää tarvittaisi, mitä ajattelisit?
Jenni Timonen
projektikoordinaattori
HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö