Hyte-työ banneri

Hyte-työ bannerikuva

Sisältöjulkaisija

Vanhusneuvostot kokevat vaikuttamismahdollisuudet liian vähäisiksi

Syyskuussa julkaistiin vanhusneuvostokyselyn 2023 tulokset. Kyselyn toteutti syksyllä 2023 Ikäinstituutti, vanhusasiavaltuutettu ja Avoimen hallinnon hanke. Vastauksissa oli edustettuna 18 hyvinvointialueen neuvostoa ja 142 kuntien neuvostoa.


Raportin mukaan vanhusneuvostojen vaikuttamismahdollisuudet koetaan riittämättömiksi. Edelleen siinä todetaan, että hyvinvointialueilla tehdään mittavia uudistuksia ja siksi on tärkeää, että neuvostot pääsevät vaikuttamaan riittävän ajoissa palvelujen saatavuuteen ja tuovat esille erityisesti kaikkein iäkkäimpien näkökulmaa. 


Hyvinvointialueiden neuvostot olivat kyselyn toteuttamisen aikaan toimineet vasta vajaan vuoden. Ensimmäisen kauden neuvostot ovat muokanneet toimintatapoja ja käytänteitä, joka vie oman aikansa. Seuraavat neuvostot pääsevät tältä osin helpommalla ja suoraan ”tositoimiin”, kun isommat montut ja kompastuskivet on jo ylitetty. 


Neuvoston vaikuttamismahdollisuudet ovat paremmat silloin, kun asioista on mahdollista keskustella avoimesti ja tietoa saadaan ajoissa.  Alueemme ikäihmisten neuvostoon on nimetty edustaja aluehallituksesta ja ikääntyneiden palveluista. Vastaavasti ikäihmisten neuvosto on nimennyt edustajat aluevaltuustoon sekä ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakuntaan. Nämä toimielinten väliset yhteydet ovat erittäin tärkeitä tiedonkulun ja keskustelun mahdollistamiseksi.  Neuvoston kokouksissa on lisäksi ollut mukana eri palvelualueiden ja kehittämishankkeiden edustajia esittelemässä toimintaa. Samalla neuvosto on saanut mahdollisuuden tuoda esille ikäihmisten näkökulmaa. 


Neuvoston jokaisen jäsenen omalla aktiivisuudella on myös merkitys toiminnan vaikuttavuuteen. Jäsenten on tärkeä seurata päätöksentekoa sekä keskustella ikääntyneiden ja päättäjien kanssa. Huolta herättäviä aiheita kannattaa tuoda esille, pyytää kokouksiin viranhaltijoita keskustelemaan niistä ja tehdä neuvostona aloitteita.


Riittävät resurssit mahdollistavat vaikuttamistyön. Erityisen tärkeässä asemassa on luonnollisesti säännöllisesti ja riittävän usein pidettävät kokoukset sekä yhteistyö alueen kuntien neuvostojen kanssa. Lisäksi olisi tarpeellista järjestää muutakin toimintaa, kuten koulutusta tai keskustelutilaisuuksia.  Ikäihmisten neuvoston toiveena on toteuttaa toimintaa läsnäolotapahtumina.
Raportissa nostetaan esille myös neuvostojen tuen tarve toiminnan rakenteiden kehittämisessä, sisällöllisen osaamisen parantamisessa ja arvostuksen lisäämisessä. Neuvostojen toimintaedellytyksissä vaihtelun todetaan kuitenkin olevan suurta. 


Alueemme kuntien neuvostoissa erityisesti sihteerien osalta tapahtunut vaihtuvuutta hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen. Vaihtuvuus on vaikeuttanut neuvostojen toimintaa, koska toiminta on saattanut olla pysähdyksissä jopa kuukausia. Sihteerillä on keskeinen rooli neuvoston toiminnan tukemisessa ja tiedonvälittäjänä. Itse olen toiminut hyvinvointialueen neuvoston sihteerinä ja tukena sen aloittamisesta lähtien. Tuen tarpeet ovat olleet moninaiset sisältäen kokousjärjestelyjä, digitukea, lausuntojen ja esitysten kokoamista, tiedon välittämistä ja tapaamisten järjestelyjä. Yhteydenottoja tulee usein myös kuntien neuvostoista eri asioihin liittyen.


Neuvostojen arvostuksen lisäämisen osalta voisi todeta vanhan sanonnan mukaan, että ”kukas kissan hännän nostaa, ellei kissa itse”. Neuvostojen on tuotava toimintaansa esille ja näkyväksi niin asukkaille, asiakkaille, henkilöstölle kuin päättäjillekin. Myös yhteistyökyky tuo arvostusta. Asioita edistetään parhaiten yhteistyössä, ei vastakkainasettelulla. Jokaisella neuvoston jäsenellä, henkilöstöön kuuluvalla ja luottamushenkilöllä on siten vastuu omasta toiminnastaan.

Lue lisää aiheesta Vanhusneuvostot-vaikuttajina-suomi-29-5-24.pdf (ikainstituutti.fi)

Laila Hytönen
hyvinvointikoordinaattori (osallisuus)
HYTE ja osallisuuspalveluyksikkö
 

Sisältöjulkaisija

Blogit

  1. 7.11.2024 Blogi

    Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin

    Julkaistut 7.11.2024

    TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.

    Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.

    Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä 

     

    Kuva: TEAviisari

    Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?

    • Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
    • Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
    • Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
    • Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
    • Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
    • Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)

    Mitä voisi vielä kehittää?

    • Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
    • Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
    • Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
    • Kuntien pallokenttien määrää (25/100)

     

    Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:

    Heikentynyt tulos:

    • Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
    • Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
    • Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69

    Parantunut tulos:

    • Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
    • Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
    • Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
       

    Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.

    Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024

     

    Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,

    hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti

    Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö

     

    Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä

  2. 8.10.2024 Blogi

     “Onko tää joku projekti?”

    Julkaistut 8.10.2024

    Nykyinen kuva

    Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?

    Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein) 

    Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa. 

    Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.  

    Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.  

    Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen! 

    Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista

     

     

    Näytä kontekstissa »