Hyte-työ banneri

Sisältöjulkaisija
Kollega Marika Lätti pohti viime kuun blogissa käsitettä LOMA tekoälyltä kysyen. Omalle kohdalleni tuli kirjoittaa elokuun blogi. Heinäkuun olin lomalla ja loman päätteeksi pohdin ja hieman tuskastuinkin, että mistä ihmeestä kirjoittaa, kun loma on niin sanotusti nollannut aivoni työasioista. Näitä miettiessä oli sunnuntai-iltapäivä ja istuin auringon lämmössä kauniilla Väinölänniemellä ja summasin omaa lomaani. Päällimmäisenä mieleeni tuli tunne joutilaisuudesta. Lomani oli ollut aika lailla aikatauluton.
Wikipedian määrittelemänä joutilaisuus tarkoittaa toimettomuutta tai joutenoloa - työnteon vastakohtaa tai vapautumista siitä eli vapaa-aikaa ja sen viettoa, laiskottelua ja kiireettömyyttä. Määritelmässä sanotaan, että joutilaisuus voi olla myös myönteistä itsekkyyttä, elämistä tässä ja nyt. Toisaalta pakotettu joutenolo ilman mahdollisuutta virikkeisiin koetaan epämiellyttäväksi.
Kesälomani oli kuitenkin semiaktiivinen rennolla otteella. Keväällä pohdin, että mitähän sitä kesälomallaan tekisi ja kun selvisi, että vakituiset reissukaverini sisko ja tytär ovat eri aikaan lomalla luovuin ajatuksesta reissaamiseen. Mitä tilalle? Pitkään olin pohtinut olohuoneen päätyseinän maalaamista ja loma antoi nyt siihen oivan tilaisuuden. Suuntasin siis maalikauppaan väriä valitsemaan. Maalin ja välineiden osto ja kahden päivän sisällä oli uusi maalipinta seinässä. Hyvä kokemus ja onnistuin. Enkä todellakaan ole mikään remontteja tuosta vaan tekevä nainen.
Joutilaisuus mahdollisti myös kiireettömän ja rennomman otteen liikuntaan. Pyöräilin paljon kauniissa Kuopiossamme ja voimaannuin siitä. Asun Lehtoniemessä ja matka kaupunkiin tai mihin ilmansuuntaan tahansa pakottaa ajamaan Kallaveden äärellä. Kesäpäivän sininen taivas, aurinko ja vesi ovat äärettömän kaunista katseltavaa. Sielu lepää, kun vain pysähtyy ja havainnoi ympäröivää maisemaa. Kävelin myös paljon ja kuntosalille ja ryhmäliikuntatunneille eksyin vain, jos se kyseisenä päivänä hyvältä tuntui. Löysin myös Youtubesta 15 min kestoisia pilates tunteja. Loistavaa kotijumppaa!
Yöpöydälläni oli odottanut pitkään lukemista Mona Blingin kirja 23 transmyyttiä – totta ja tarua transihmisistä (Into Kustannus 2022). Nyt sen avasin ja luin ja totesin, että olipa erinomaisen selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettu transmyytit auki. Kirja on suunnattu erityisesti itseni kaltaiselle cissukupuoliselle (hlö, joka kokee sukupuoli-identiteettinsä vastaavan syntymässä määriteltyä biologista sukupuolta) ja suosittelen sen lukemista kaikille. Varsinkin meille sote-alalla toimiville ammattilaisille kirjasta löytyy paljon hyvää ja tarpeellista tietoa mm. kohtaamisen tärkeydestä.
Joutilaisuus mahdollisti myös hetkittäistä ompelua ja käsitöiden tekoa, elämäni ensimmäisen käynnin manikyyrissa, päiväkäynnin Jyväskylässä, sijoitusvinkkien saamisen pankista, diagnoosin gastroskopiasta, ihmettelyä maailmalla tapahtuvista asioista, suoratoistopalvelun tuijottamista, käynnin Kuopiorockissa kuuntelemassa Dingoa, Happoradiota, Blind Channelia, Amaranthea ja ah niin ihanaa Apulantaa sekä kiireettömän oleilun läheisteni kanssa. Joutilaisuuteen ei kuulunut siivoamista, komeroiden järjestämistä tai ikkunoiden pesua.
Summasummaarum; loma voi olla hyvä ilman etukäteissuunnitelmia tai reissunpäällä olemista. Omakohtaisesti koettuna positiivinen joutilaisuus on hyvästä, kun sen toteuttaa semiaktiivisella otteella ja jokaiseen päivään löytää itselle merkityksellistä tekemistä. Syksy tuokin sitten mukanaan aikatauluja ja yhteensovittamista työn ja vapaa-ajan suhteen. Aloitan syyskuussa Savonialla Hyvinvointikoordinaattorin YAMK-tutkinnon monimuotototeutuksena. 90 opintopisteen metsästys siis alkakoon!
Hyvä lukija, tämä blogi ei nyt sisältänyt viisaita sanoja hyvinvoinnista, terveydestä tai osallisuudesta. Jätän ne seuraavaan kertaan. Toivon kuitenkin sinulle arkeen ja vapaa-ajallesi edes pieniä hetkiä joutilaisuudesta. Vaalitaan niitä.
Sirpa Kononen
Järjestösihteeri
HYTE- ja osallisuuspalvelualue
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 BlogiPohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 Blogi7.11.2024 Blogi
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
Julkaistut 7.11.2024
TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.
Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.
Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Kuva: TEAviisari
Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?
- Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
- Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
- Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
- Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
- Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
- Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)
Mitä voisi vielä kehittää?
- Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
- Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
- Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
- Kuntien pallokenttien määrää (25/100)
Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:
Heikentynyt tulos:
- Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
- Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69
Parantunut tulos:
- Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
- Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
- Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.
Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
-
“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi8.10.2024 Blogi
“Onko tää joku projekti?”
Julkaistut 8.10.2024
Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?
Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein)
Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa.
Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.
Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen!
Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista