Hyte-työ banneri

Sisältöjulkaisija
Sote järjestämislain mukaan hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen on myös edistettävä HYTE-työtä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä alueensa kuntien sekä muiden edellä mainittujen toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta (HYTE-neuvottelut). Lain mukaan kunnan on osallistuttava näihin neuvotteluihin. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 §6 ja §7)
TIIVISTELMÄ:
Pohjois-Savon toiset lakisääteiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli HYTE-neuvottelut pidettiin keväällä 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueen vapaaehtoisen toimielimen, HYTE-neuvottelukunnan toimesta.
HYTE-neuvottelut toteutettiin ennakkokyselyn, työpajatyöskentelyn ja yhteisen keskustelun keinoin.
HYTE-neuvottelussa todettiin, että
- Pohjois-Savon hyvinvointitavoitteet vaativat vielä tehostamista
- Toimenpiteistä pitäisi tehostaa erityisesti osallisuutta ja terveellisiä elintapoja edistäviä menetelmiä
- HYTE-työnjaon selkeyttäminen vaatii yhteisen tavoitteen äärellä olevien toimijoiden tunnistamista, yhteistä keskustelua ja tekemisen sovittamista samaan tavoitteeseen
- HYTE-työn seuranta tarvitaan hieman hiomista
- Konkreettiseen yhdyspintatyöhön paneutumista tarvitaan eli yhteisen tavoitteen tunnistamista, kunkin toimijan oman tehtävänkuvan tunnistamista ja yhteisen keskustelun kautta asukkaan palvelujen sujuvaa tuottamista
- Järjestöyhteistyön rakenteiden kehittämistyöhön kaivataan seudullisia järjestöfoorumeja, järjestöavustusten jakajille yhteistyörakenne, viestinnän tehostamista, tutuksi tulemista ja järjestöjen keskinäisen yhteistyön tukemista.
HYTE-neuvottelujen jälkeen työskentely jatkuu ja tulokset huomioidaan tulevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen talous- ja toimintasuunnitelman kirjauksissa.
POHJOIS-SAVON HYTE-NEUVOTTELUT
HYTE-neuvottelut toteutettiin eri HYTE-toimijoiden organisaatioiden ennakkokyselyn, työpajan ja yhteisen keskustelun keinoin HYTE-neuvottelukunnassa helmi-toukokuussa 2024
Pohjos-Savossa HYTE-neuvottelut kuuluvat aluehallituksen nimittämän HYTE-neuvottelukunnan tehtäviin. HYTE- neuvottelukunnan helmikuun kokouksessa käytiin läpi HYTE-neuvottelujen pohja-aineisto eli
- Pohjois-Savon hyvinvoinnin vuosiraportti vuodesta 2023,
- järjestöyhteistyö esitysdiat,
- yhdyspintasopimus ja
- HYTE-yhdyspinnat esitys
HYTE-neuvottelukunnan jäsenet ohjeistettiin kokoamaan organisaationsa väkeä yhteen ja käymään läpi HYTE-neuvottelujen aineisto ja vastaamaan sähköiseen ennakkokyselyyn ennen varsinaisia toukokuussa työpaja ja yleiskeskusteluna käytäviä HYTE-neuvotteluja. Kyselyn vastaukset olivat osa HYTE-neuvotteluja.
Kyselyllä kartoitettiin vastaajaorganisaatiotahon näkemyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta. Ennakkokyselyn tulokset löytyvät koottuina pdf:nä.
Ennakkokyselyyn vastasi 22 eri organisaatiota, 15 kuntaa, toimijoita oppilaitoksista, hyvinvointialueelta ja muita HYTE-toimijoita. Ennakkokyselyn pohjalta jatkettiin pohdintoja työpajatyöskentelynä ja yhteisin keskusteluin.
Pohjois-Savon hyvinvointitavoitteet vaativat vielä tehostamista
Ennakkokyselyn mukaan Pohjois-Savon painopistealueet ja hyvinvointitavoitteet toimenpiteineen vaativat vielä lähes kaikkien mielestä tehostamista. HYTE-työtä tulisi tehostaa seuraavin tavoin:
- Yhteisen tavoitteellisen toiminnan vahvistaminen
- Yhdyspintatyön vahvistaminen
- Palveluiden kehittäminen
- Rakenteet ja
- Riittävät HYTE-resurssit
Pohjois-Savon hyvinvointitavoitteista tulisi viedä vielä tehostetummin eteenpäin erityisesti
- lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistä
- lasten ja nuorten osallisuutta ja erityisesti sitä, että kokevat olevansa osa yhteisöjään
- vanhemmuustaitojen vahvistumista ja
- ketään ei kiusata tavoitteita
Toimenpiteistä toivottiin vahvistettavan erityisesti osallisuutta ja terveellisiä elintapoja edistäviä menetelmiä
HYTE-toimenpiteistä erityisesti toivottiin vahvistettavan tai otettavaksi käyttöön osallisuutta vahvistavia ja yksinäisyyttä vähentäviä sekä itsestä huolehtimisen ja terveellisiä elintapoja edistävien menetelmiä, käytänteitä tai pilotointeja koko Pohjois-Savossa liittyen HYTE -painopisteisiin ja hyvinvointitavoitteisiin.
Eri organisaatiot toivat esille lukuisia eri HYTE-painopisteisiin liittyviä esimerkkejä toivomistaan käytänteistä (katso ennakkokyselyn tulokset). Näitä lähdetään selvittämään tarkemmin ja suunnittelemaan jalkauttamistoimenpiteitä.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantaan tarvitaan hieman hiomista
Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantaan eli hyvinvoinnin vuosiraporttiin oli tyytyväinen viidesosa vastaajista, loput toivoivat seurantaa kehitettävän jonkin verran. Tosin osa koki, että vuosiraportin visuaalisuuden ja tiivistämisen vaativan kehittämistä, osa taasen koki nämä asiat olevan jo kunnossa. Johtopäätöksiin toivottiin tuloksia yleisellä tasolla kriittisesti arvioivan osuutta ja johtopäätösosiota toivottiin syvennettävän tekstimuotoisella johtopäätösten perustelujen kuvauksella. Myös viestintään toivottiin panostettavan ja tulosten tuotteistamista päättäjille ja viestintää selkokielellä asukkaille. Todettiin, että HYTE-neuvottelukunnan kommenttien pohjalta vuosiraporttia vasta lähdetään viemään eteenpäin aluevaltuustolle ja viestintään panostaminen onkin vasta alussa.
Ennakkokyselyn pohjalta työpajatyöskentelyyn ja yhteiseen keskusteluun valittiin HYTE-roolit, tehtävät, yhdyspintatyö ja järjestöyhteistyön rakenteet
Toteutetun ennakkokyselyn vastausten pohjalta muotoiltiin kysymykset työpajatyöskentelyyn ja yhteiseen keskusteluun, joka toteutettiin 23.5.2024 HYTE-neuvottelukunnan toimesta.
Työpajoissa ja yhteisessä keskustelussa aiheiksi valikoituvat ennakkokyselyssä eniten pohdituttaneet asiat, jotka tuntuivat kaipaavan yhteistä vuoropuhelua. Näitä aiheita olivat:
- Miten saadaan selkeytettyä HYTE-työnjakoa (rooleja ja vastuita) eri toimijoiden (kunta-hva-järjestö-oppilaitokset-muut toimijat) kesken?
- Mitä konkreettinen yhdyspintatyö on?
- Miten tulisi kehittää järjestöyhteistyön rakenteita Pohjois-Savossa?
1) HYTE-työnjaon selkeyttäminen (rooleja ja vastuita) eri toimijoiden (kunta-hva-järjestö-oppilaitokset-muut toimijat) kesken
Ennakkokyselyn mukaan HYTE-roolit ja vastuut olivat yhden organisaation mielestä selkeät ja 50% mielestä osittain selkeät ja loppujen 46% mielestä roolit ja vastuut eivät ole selkeitä.
Yhteisen keskustelun pohjalta tuotiin esille, että HYTE-työnjaon selkeyttäminen vaatii
- yhteisen tavoitteen äärellä olevien toimijoiden tunnistamista,
- yhteistä keskustelua ja
- tekemisen sovittamista samaan tavoitteeseen
Aluksi täytyy määritellä HYTE-työ, mitä se tarkoittaa. Pelkkä HYTE eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lyhenteen käyttäminen ei aukea kaikille. Lisäksi on tärkeä selkeyttää kulloinkin minkä tavoitteen äärellä työskennellään. Tämän jälkeen pystytään tunnistamaan tähän teemaan liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat ja yhteensovittamaan tekeminen samaan tavoitteeseen. Tarvitaan myös aktiivista keskustelua, vuoropuhelua, jossa tunnistetaan kunkin vastuut ja roolit ja ennen kaikkea oma perustehtävä HYTE-työssä, jossa asukkaan näkökulma on kuitenkin keskiössä.
2) Konkreettiseen yhdyspintatyöhön paneutumisen keinoja
Ennakkokyselyn mukaan yhteistyökumppaneita on löydetty jo jonkin verran HYTE-teemoihin. Pohjois-Savon sotepalvelustrategian tavoite: “Yhdyspinnat kuntien, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa toimivat tehokkaasti ja yhteisillä tavoitteilla” saavutetaan seuraavin toimenpitein:
1. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen ja tavoitteiden jalkauttaminen: Kaikkien toimijoiden tiedossa, kaikki mukana päättämässä
2. Selkeät roolit ja pelisäännöt, vastuunjako esim. Kuntien ja hyvinvointialueen keskinäisroolien selkiyttäminen järjestöjen näkökulmasta
3. Selkeät rakenteet
4. Yhteinen keskustelu ja säännölliset kokoontumiset. Laaditut yhdyspintakuviot voisi olla pohjana ilmiöpohjaisiin kuntakohtaisiin keskusteluihin.
5. Konkreettinen yhteistyö
6. Yhdyspintakuvauksien täydentäminen (esim. kulttuurihyvinvointi).
7. Palvelupolkujen kuvaukset ja vastuiden määrittely.
8. Hyvinvointialueen edustajat mukaan myös paikallisiin verkostoihin
9. Sopimusprosessien näkyväksi tekeminen ja sujuvoittaminen järjestöjen kanssa
Yhteisessä keskustelussa tuotiin esille, että yhdyspintatyö on
- yhteisen tavoitteen tunnistamista,
- kukin toimijan oman tehtävänkuvan tunnistamista ja
- yhteisen keskustelun kautta asukkaan palvelujen sujuvaa tuottamista
Yhdyspintatyö on kahden tai useamman organisaation toiminnallista yhteyttä. HYTE-työssä kuten muussakin yhdyspintatyössä on tärkeä tunnistaa yhteinen tavoite, minkä äärellä yhdyspintatyötä tehdään, ketä toimijoita tarvitaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja mikä on kunkin toimijan rooli ja tehtävä tässä tavoitteessa. Yhdyspintatyöstä keskustellessa puhuttiin siis ennen kaikkea myös työnjaosta.
Konkreettisina yhdyspintaesimerkkeinä tuotiin esille mm. Kaikukortti, liikuntaneuvonta, oppilashuollon ohjausryhmät, kaatumisten ehkäisy, ikääntyneiden toimintakyvyn tuki, palvelupolut, maankäytön suunnittelu ja päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA).
3) Järjestöyhteistyön rakenteiden kehittämistyöhön koottiin ajatuksia
Ennakkokyselyssä tuotiin esille, että on jo olemassa moni hyviä käyteitä järjestöjen kanssa käytössä, kuten:
- järjestöfoorumit ja muut foorumit,
- järjestöavustukset,
- yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet
Järjestöyhteistyö voisi parhaimmillaan olla seuraavanlaista:
- Yhteinen näkemys tulevaisuudesta ja tavoitteista on määritetty
- Järjestöillä on selkeä rooli määritelty
- Sujuva, avoin ja kustannustehokas yhteistyö:
- Systemaattinen rakenne ja järjestöyhdyshenkilöt:
- Järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen
- Järjestöyhteistyö on osa strategisia suunnitelmia:
- Tiedon ja tietämyksen lisääminen puolin ja toisin
- Järjestöyhteistyö tukee perustoimintoja ja yhteistyö on arkista, päivittäistä, konkreettista yhteistyötä
- Yhteisiä kehittämishankkeita muiden toimijoiden kanssa.
- Järjestöjen tuki kunnossa
Yhteisen keskustelun tuloksena todettiin, että järjestöyhteistyön kehittämiseksi kaivataan
- seudullisia järjestöfoorumeja,
- järjestöavustusten jakajille yhteistyörakenne,
- viestinnän tehostamista ja tutuksi tulemista ja
- järjestöjen keskinäisen yhteistyön tukemista
Järjestöyhteistyöhön kaivataan nykyisen järjestöfoorumin toiminnan tehostamista ja viestinnän vahvistamista, mutta uusina avauksina tuotiin esille myös seudullisia useamman kunnan alueella toimivia järjestöfoorumeja nykyisen koko hyvinvointialueella toimivan järjestöfoorumin lisäksi.
Järjestöjen toimintaedellytyksiä tukee hyvinvointialue ja kunta avustuksin. Näiden avustusta jakavien toimijoiden yhteistyörakennetta kaivataan. Lisäksi tarvitaan rakenteita, joilla tuetaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja areenoja, joilla saadaan eri toimijat tutuksi toisilleen.
Järjestötoimintaan kaivataan myös kevyempiä osallistumismahdollisuuksia, lyhyitä tehtäviä, jotka eivät vaadi jatkuvaa sitoutumista.
Yhteisten tavoitteiden kirkastamisen kautta yhteistyössä kohti kumppanuutta; luottamusta, konkreettista tekemistä, vastavuoroisuutta, kunnioittamista ja yhteisiä kohtaamisia.
HYTE-neuvottelujen jälkeen työskentely jatkuu
HYTE-neuvottelujen tulokset huomioidaan tulevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen talous- ja toimintasuunnitelman kirjauksissa, joita lähdetään yhdessä työstämään. Huomioidaan erityisesti, miten palvelujen sisällä viestintä toimii ja miten seurataan konkretian toteutumista.
HYTE-neuvottelut saatiin päätökseen menestyksekkäästi.
Lisätietoja:
HYTE-neuvottelukunnan kokousaineistot -> ks HYTE-neuvottelukunta
Blogin kirjaili,
HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Säde Rytkönen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
sade.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 BlogiPohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 Blogi7.11.2024 Blogi
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
Julkaistut 7.11.2024
TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.
Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.
Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Kuva: TEAviisari
Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?
- Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
- Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
- Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
- Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
- Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
- Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)
Mitä voisi vielä kehittää?
- Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
- Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
- Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
- Kuntien pallokenttien määrää (25/100)
Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:
Heikentynyt tulos:
- Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
- Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69
Parantunut tulos:
- Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
- Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
- Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.
Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
-
“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi8.10.2024 Blogi
“Onko tää joku projekti?”
Julkaistut 8.10.2024
Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?
Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein)
Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa.
Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.
Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen!
Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista