Hyte-työ banneri

Hyte-työ bannerikuva

Sisältöjulkaisija

Pohjois- Savon päihdetilannekysely - asukkaat kertovat mihin ja miten alueen päihdetilanteeseen tulisi vaikuttaa?

Pohjois-Savossa tehtiin Pakka- toimintaan liittyvä päihdetilannekysely toteutettiin vuoden 2022 lopussa. Kyselyn avoimissa kysymyksissä asukkaat kertoivat, millaisia epäkohtia päihteiden käyttöön liittyen he olivat havainneet ja millaisia toimenpiteitä pidettiin tärkeinä epäkohtien ehkäisyssä ja niihin puuttumisessa.

Ennaltaehkäisy ja puuttuminen sekä asenteiden merkitys


Asukkaat olivat sitä mieltä, että päihteiden käytön ennaltaehkäisy on tärkeää, jo varhaislapsuudesta lähtien. Samoin riittävän varhaista päihteiden käyttöön puuttumista toivotaan ja vaikuttamista ongelmien taustalla oleviin juurisyihin. 


Lapsiten ja nuorten hyvinvoinnista koetaan huolta ja heille toivotaan tukea, ja kaikkien aikuisten huolenpitoa. ”Koko kylä kasvattaa”. Nuoret tarvitsevat mielekästä tekemistä, tapahtumia ja omia viihtyisiä paikkoja. Ketään ei saa jättää yksin. Nuorisotyö koetaan tärkeäksi kunnan toiminnaksi.


“Kirkonkylälle pitäisi saada nuorille suunnattua toimintaa, aina mopojen korjaamisesta lähtien, jos se kannustaisi nuoria harrastusten pariin. Lisäksi nuorille pitäisi löytää työpaikkoja, josta olisi helppo lähteä työelämään ja oppimaan työntekijäksi matalalla kynnyksellä.”


Päihdemyönteisiin asenteisiin tulee vaikuttaa, niin nuorilla kuin aikuisillakin


“Päihdemyönteisyys on vallalla. Ajatellaan, että päihteiden kokeilu tai käyttö kuuluvat nuoruuteen ja nuoria ymmärretään” (Aikuisen kommentti)

“Isoin epäkohta on se, että jos ei käytä päihteitä sitä pidetään nuorison keskuudessa outona. Ja tämä pitäisi olla todellakin toisinpäin. Tästä voi huomata kuinka normaalia päihteiden käytöstä on tullut.”  (Nuoren kommentti)

Päihteiden käyttöä havaitaan paljon julkisilla paikolla, mikä aiheuttaa epämukavuuden ja turvattomuuden tunnetta. Päihteitä käyttäviä henkilöitä toivotaan kohdeltavan kunnioittavasti ja tarjottava heille apua. Päihteiden käyttö pitäisi tuoda näkyvästi yhteiseen keskusteluun.


Alaikäisten päihteiden käyttöön ja väittämiseen on puututtavat


Alaikäisiä päihteiden käyttäjiä havaitaan yleisesti. Huoli nuorten tupakoinnista nousi tässä kyselyssä yleisimmin esiin. Asukkaat pohtivat sitä, miksi kouluaikana tupakointiin ei voida puuttua. Päihteitä tiedettiin välitettävän koululla. Välittämistä havaittiin myös kauppojen läheisyydessä. Huolena nousi esiin kotipostilaatikkoon tilattavien huumeiden helppo saatavuus. Toivottiin paikkaa, missä välittämisestä voi ilmoittaa nimettömästi. Ikärajavalvonta päihteiden myynnissä koetaan tärkeänä


Koulu päihdekasvattajana


Koululla on merkittävä rooli päihdekasvattajana. Avointa, rehellistä puhetta päihteistä pidetään tärkeänä. ”Se ei saa olla mitään lässytystä”. Päihteistä pitää puhua jo alakoulussa. Kokemusasiantuntijuutta arvostetaan ja somen voima tunnustetaan laajasti. Yhdessä vastauksessa nostettiin esiin myös ekologisen näkökulman hyödyntäminen päihdekasvatuksessa. Vanhempainiltojen toivottiin kehittyvät sellaiseksi, että vanhemmat niihin tulisivat. Hyväksytään myös se, ettei kaikki tule.


Yksilöiden ikätasoinen ja ihmisarvoinen kohtaaminen on tärkeää, eikä pelkillä rajoituksilla ja rangaistuksilla saada hyviä tuloksia.  Myös päihteiden käytön vaikutus läheisiin on hyvä tuoda esiin. Koulussa on oltava selkeä toimintamalli päihteiden käyttöön puuttumisessa. Huomioitava on kuitenkin nuoren koko elämäntilanne ja annettava tarvittavaa tukea. 


”Jokaisella nuorella tulee olla vähintään yksi nimetty luottoaikuinen, kenen kanssa puhuu asioistaan.”


Huumeet pelottava ja joissain paikoissa tilanne tuntuu hallitsemattomalle. ”Kaupungissa oli käytävä avoinkeskustelu huumeongelmaan liittyen”. Huumeiden käyttö ja helpon saatavuus ovat arkipäivää koko Pohjois-Savon alueella. Päihteiden käyttöön liittyy häiriökäyttäytymistä, sotkemista, näpistyksiä ja väkivaltaa. Asukkaat kertovat, että tietyt talot ja alueet koetaan muita ongelmallisempina. Turvattomuuden tunnetta esiintyy. Poliisin ja vartioiden läsnäoloa ja valvontaa toivotaan lisää.


Rahapelaaminen kiinnittää asukkaiden huomiota kaupoissa ja sitä toivotaan rajoitettavan. Pakollisen tunnistautuminen uskotaan parantaneen ongelmallisen rahapelaamisen tilannetta, mutta pelikoneita toivotaan pois kaupoista ja mainontaan rajoituksia.


Koti tarvitsee tukea


Koteihin ja vanhemmuuteen tarvitaan lisää tukea. Avun toivotaan olevan konkreettista tukea kasvatusasioihin sekä perhetyötä ja sosiaalityön tukea.Vanhempien tulee puhua päihteistä kotona ja heille on annettava tietoa päihteisiin liittyvistä asioista. Tukea tarvitaan siihen, kuinka voi puuttua nuoren päihteiden käyttöön ja muistutusta siitä, että alaikäisille ei saa ostaa päihteitä.  Huolenpito ja rajat ovat tärkeinä. Keskusteluyhteys nuoren ja vanhempien välillä tukee säilyttää. 


Asukkaiden mielestä perheissä peitetään alkoholiongelmaa, eikä ymmärretä miten se vaikutusta lapsiin. Vanhempien päihde- ja mielenterveyden häiriöiden hoito pitää olla kunnossa.


Työikäisten päihteiden käyttö nousi esiin


”Työpaikalle krapulassa töihin tulevat tulisi ohjata työterveyshuoltoon.” Monilla työpaikoilla on päihdemyönteinen asenne vapaa-ajan runsaaseen alkoholinkäyttöön. Selvästi päihtyneelle alkoholin myyntiin ja tarjoiluun tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.  


Tukea ja hoitoa matalalla kynnyksellä


Kynnys hakea apua on oltava matala ja apua saatava riittävän varhaisessa vaiheessa. Tieto, mistä apua saa, on oltava helposti löydettävissä. Terveydenhuoltoon tarvitaan anonyymejä puhelin- ja keskustelupalveluja. Terveydenhoidon ammattilaisten tulee ottaa päihteet automaattisesti puheeksi kaikilta. 


”Päihdehoidossa toimivien ammatti-ihmisten kohdalla esiintyy toivottomuutta ja periksi antamista.”

Päihteitä käyttävä henkilö tippuu terveydenhuollon palveluista ja hoitoon pääsyssä sekä kohtelussa olisi parannettavaa. Syrjäytyneisiin henkilöihin kontaktin saaminen on vaikeaa. Pelko rikosmerkinnästä estää nuorten hakeutumisen hoitoon ja hoidossa nuorella ei ole rohkeutta tai halua puhua asioista rehellisesti


Pohjois-Savossa mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon ja ”ihmisiä ei pompotella eessun taas”. Päihde- ja psyykkisiä ongelmia on hoidettava samanaikaisesti ja yhteistyötä näissä palveluissa tulee kehittää. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen tulisi olla selkeä "polku", ilman että henkilön itse täytyy käyttää voimia ja osaamista tai tietää oikeat henkilöt, apua saadakseen. Resursseja tarvitaan päihdetyöhön lisää.


”Ei ole paikkaa ja tukea päihteitä käyttäville henkilöille. Pitäisi saada matalan kynnyksen kohtaamispaikka/asumisyksikkö jotta he tulisivat kohdatuksi. Paljon on hoidon ulkopuolella olevia päihdeaddikteja keillä on liian korkea kynnys hakea itse apua, mennä päihdepalveluihin, terveydenhuoltoon, sosiaalitoimeen. Joku paikka, minne saa mennä juuri siinä kunnossa, kun on ja hänet kohdataan.”


Pohjois-Savon alueen päihdetilannekysely antaa tilannekuvaa alueen ja kuntien päihdetilanteeseen liittyvistä asioista, erityisesti alaikäisten päihteidenkäyttöön liittyrn. Asukkailla on tietoa ja hyviä näkemyksiä ehkäisevän päihdetyöhön kuuluvista asioita ja tarvittavista toimenpiteistä. 


Kunnissa kannattaa koota kuntalaisia ja ammattilaisia, kouluissa ja koulujen vanhempainilloissa, erilaisissa kunnan vaikuttamiselimissä ja keskustelufoorumeissa sekä ehkäisevän päihdetyön ryhmissä, yhteiseen keskusteluun kyselyssä nousseista teemoista ja ehdotetuista toimenpiteistä.


Helena Törmi

Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori

Hyte- ja osallisuus palvelualue

Pohjois-Savon hyvinvointialue


helena.tormi@pshyvinvointialue.fi

 

 

Näytä kontekstissa »

Sisältöjulkaisija

Blogit

  1. Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
    7.11.2024 Blogi
    Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
    7.11.2024 Blogi
    7.11.2024 Blogi

    Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin

    Julkaistut 7.11.2024

    TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.

    Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.

    Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä 

     

    Kuva: TEAviisari

    Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?

    • Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
    • Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
    • Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
    • Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
    • Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
    • Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)

    Mitä voisi vielä kehittää?

    • Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
    • Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
    • Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
    • Kuntien pallokenttien määrää (25/100)

     

    Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:

    Heikentynyt tulos:

    • Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
    • Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
    • Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69

    Parantunut tulos:

    • Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
    • Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
    • Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
       

    Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.

    Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024

     

    Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,

    hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti

    Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö

     

    Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä

  2.  “Onko tää joku projekti?”
    8.10.2024 Blogi
     “Onko tää joku projekti?”
    8.10.2024 Blogi
    8.10.2024 Blogi

     “Onko tää joku projekti?”

    Julkaistut 8.10.2024

    Nykyinen kuva

    Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?

    Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein) 

    Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa. 

    Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.  

    Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.  

    Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen! 

    Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista

     

     

    Näytä kontekstissa »