Perusterveydenhuollon terveydenedistämisaktiivisuus on parhainta Lapinlahdella. Pohjois-Savossa on eniten kehitettävää toimialueen asukkaiden elintapojen seurannassa ja raportoinnissa.
Mitä tarkoittaa TEAviisari perusterveydenhuollossa
TEAviisari on maksuton ja avoin vertailutietojärjestelmä. Palvelu tukee kuntien ja alueiden terveydenedistämistyön suunnittelua ja johtamista. Viimeisin tiedonkeruu on toteutettu vuonna 2022, jolloin 132:sta terveyskeskuksesta 123 (93%) terveyskeskusta toimitti tietonsa. Tiedonkeruun tulokset julkaistiin joulukuussa 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (TEAviisari) perusterveydenhuollon tiedonkeruu on toteutettu kahden vuoden välein.
Perusterveydenhuollon tiedonkeruussa kerätään tietoa muun muassa terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista, seulonnoista, neuvolapalveluista, kouluterveydenhuollosta, opiskeluterveydenhuollosta, ikääntyneiden neuvontapalveluista ja ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Lisäksi väestöryhmien väliset terveyserot, terveyskäyttäytyminen ja mielenterveys on huomioitu. Tiedonkeruun avulla on toteutettu terveydenhuollosta annetun asetuksen (338/2011) velvoittavaa seurantaa ja valvontaa. Jos kunta saa 75-100p, terveydenedistämisaktiivisuden tulos on hyvä. Pistemäärillä 25-74 kunnassa on vielä parannettavaa terveydenedistämisaktiivisuudessa ja 0-24 pistettä on huono tulos.
Perusterveydenhuollon voimavarojen alimitoitus erityisesti lasten ja nuorten ehkäisevissä palveluissa on huolestuttavaa niin koko maassa kuin Pohjois-Savossa
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen perusterveydenhuollon tuloksista (TEAviisari) THL on koonnut tiedotteen, jonka mukaan terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on vähentynyt. Henkilöstöresurssien pitkään jatkunut alimitoitus on lasten ja nuorten ehkäisevissä terveyspalveluissa huolestuttavana: Henkilöstöresurssit vähenivät lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevissä terveyspalveluissa – hyvinvointialueiden väliset erot suuret - Tiedotteet - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Pohjois-Savon hyvinvointialueella voimavarojen osalta saadaan lähes sama pistemäärä (68p/100p) kuin koko maassa (70p/100p) keskimäärin. Pohjois-Savossa voimavarojen osalta tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan vuodesta 2018 lähtien (87p v. 2018->71p v.2022). Terveydenhoitajien henkilöstömitoitus on hyvällä tasolla (99p/100p) verrattuna kansalliseen suositukseen. Eniten kehitettävää on koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen mitoitukseen vaikuttavien tekijöiden huomioimisessa (31p/100p) ja tilanne on huonontunut runsaasti vuodesta 2018 (84p v. 2018-> 31p v.2022).
Pohjois-Savon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen jakamisessa eri kouluihin ja oppilaitoksiin ei ole riittävästi huomioitu erityistä tukea vaativien oppilaiden lukumäärää (32p/100p), maahanmuuttajataustaisten tai ulkomaalaisten oppilaiden/ opiskelijoiden lukumäärä (23p/100p) tai opiskeluhuollon psykologitoiminnan (34p/100p) tai kuraattoritoiminnan (34p/100p) voimavaroja kouluissa/ oppilaitoksissa. Erityisen paljon kehitettävää on maahanmuuttajataustaisen tai ulkomaalaisten oppilaiden/ opiskelijoiden lukumäärän huomioisessa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen jakamisessa eri kouluihin tai oppilaitoksiin (23p/100p)
Taulukko: Pohjois-Savo voimavarat perusterveydenhuollossa
Pohjois-Savon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuus perusterveydenhuollossa on samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin
Pohjois-Savon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuus perusterveydenhuollossa on lähes samalla tasolla (68p/100p) kuin koko maassa (70p/100p) keskimäärin eli parannettavaa tasolla, jossa se on ollut viimeiset neljä vuotta. Suhteessa muihin hyvinvointialueisiin Pohjois-Savon tulos on keskimääräisellä tasolla. Vain Pirkanmaan hyvinvointialue yltää hyvälle tasolle (76p/100p) terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä perusterveydenhuollossa.
Kuva: Terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa hyvinvointialueittain. Lähde: www.teaviisari.fi
Pohjois-Savon terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa on kehittynyt myönteiseen suuntaan erityisesti johtamisessa. Voimavaroissa on hieman heikentymistä viime vuosina, kuten myös osallisuudessa, ks. Taulukko alla.
Taulukko: Pohjois-Savon ja koko maan pistemäärät TEAviisari, perusterveydenhuolto
Tarkasteltaessa valtakunnallisesti eri kuntien tilannetta, parhaimmat tulokset saavat Keuruu, Multia, Joutsa, Toivakka, Petäjävesi, Laukaa, kukin 84p/ 100p. Eniten parannettavaa on muun muassa Pieksämäellä (28p/100p) ja Karvialla (26p/100p)
Kuva: Terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuolto pistemäärät kunnissa. Lähde: www.teaviisari.fi
Johtaminen on perusterveydenhuollon terveyden edistämistyössä selkeä vahvuus koko Pohjois-Savossa
Johtaminen on perusterveydenhuollon terveyden edistämistyössä selkeä vahvuus (92p/100p) koko Pohjois-Savossa. Johtamista arvioidaan johtamisvastuulla terveyden edistämisessä. Pohjois-Savo sai täydet pisteet (100p/100p) kysymyksestä: ”Onko terveyskeskuksen johtoryhmässä henkilö/henkilöitä, jotka vastaavat terveyden edistämisestä tai ehkäisevän työn kehittämisestä, johtamisesta ja/tai koordinoinnista (pää- tai osatoimisesti)? Ylihoitaja, osastonhoitaja tai muu hoitotyön johtaja.” Pohjois-Savo sai kysymyksestä ”Onko terveyskeskuksessa johtava ylihoitaja/johtava hoitaja tai muu vastaava hoitotyön johtaja?”(85p/100p) tämä oli ainoa osa-alue, jossa Pohjois-Savo oli koko maata (88p/100p) heikompi. Ero on kuitenkin todella pieni koko maahan verrattuna. Pohjois-Savo sai kysymyksestä ”Onko terveyskeskuksen johtoryhmässä henkilö/henkilöitä, jotka vastaavat terveyden edistämisestä tai ehkäisevän työn kehittämisestä, johtamisesta ja/tai koordinoinnista (pää- tai osatoimisesti)? Ylilääkäri tai muu vastaava (esim. palvelujohtaja)” (90p/100p). Kokonaisuudessaan johtaminen on Pohjois-Savossa erittäin hyvällä tasolla. Pohjois-Karjala sai johtamisesta täydet pisteet(100p/100p) ja lähes samaan lukemaan (99p/100p) pääsi Pirkanmaa.
Taulukko: Pohjois-Savon, koko maan ja vertailtavien hyvinvointialueiden pistemäärät TEAviisari, perusterveydenhuolto; johtamisvastuu
Raportoinnin puute ja perusterveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin ovat heikkoutena Pohjois-Savossa
Seuranta ja tarveanalyysi vaatii eniten kehitettävää Pohjois-Savossa. Verrattuna koko maahan Pohjois-Savo on kuitenkin aika samalla tasolla, samoin kuin verratessa vertailtaviin hyvinvointialueisiin (Etelä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala). Pirkanmaa on selkeästi parhain vertailtavista hyvinvointialueista (61p/100p), kun taas heikoin on Pohjois-Karjala (25p/100p). Pohjois-Savossa heikkoudet osuvat raportointiin, etenkin sukupuolittain (6p/100p) ja ikäryhmittäin (17p/100p) raportointiin. Kun tuloksia tarkastellaan tarkemmin, voidaan todeta näissä molemmissa puutteiden olevan suun terveydentilan, masennuksen yleisyyden ja päihdehaittojen osalta. Toki raportoinnissa sukupuolittain ovat ylipainon ja päihdehaittojen tuloksetkin vain 14p/100p. Pohjois-Karjala (0p/100p) ja Pohjois-Pohjanmaa (2p/100p) saivat myös heikot tulokset sukupuolittain raportoinnista.
Taulukko: Pohjois-Savon, koko maan ja vertailtavien hyvinvointialueiden pistemäärät TEAviisari, perusterveydenhuolto; seuranta ja tarveanalyysi
Pohjois-Savon perusterveydenhuollon terveydenedistämisaktiivisuuden tuloksia tarkastellessa esille nousi seuranta ja tarveanalyysin lisäksi heikkoudeksi osallisuus (51p/100p). Verrattuna vertailtaviin hyvinvointialueisiin Pohjois-Savo on selkeästi heikoin hyvinvointialue yhdessä Pohjois-Karjalan (53p/100p) kanssa. Muut vertailtavat hyvinvointialueet (kaikilla 70p/100p) ovat lähes samalla lukemalla koko maan (69p/100p) keskiarvon kanssa. Osallisuudessa Pohjois-Savon heikkous on selkeästi ollut kysymyksessä: “Onko terveyskeskuksessa käytössä asiakkaiden itsensä raportoimia terveyttä ja toimintakykyä raportoivia (PROM) tai asiakaskokemusta mittaavia (PREM) mittareita? Asiakkaiden itsensä raportoimia terveyttä ja toimintakykyä raportoivia (PROM) mittareita”, josta Pohjois-Savo on saanut 0p/100p. Tämän lisäksi Pohjois-Savo sai vain 4p/100p asukkaiden mahdollisuudesta osallistua talouden suunniteluun. Nämä kaksi osa-aluetta on laskenut selkeästi Pohjois-Savon pisteitä osallisuudessa.
Taulukko: Pohjois-Savon, koko maan ja vertailtavien hyvinvointialueiden pistemäärät TEAviisari, perusterveydenhuolto; osallisuus
Pohjois-Savon kunnista paras terveyden ja hyvinvoinnin terveydenedistämisaktiivisuuden tilanne perusterveydenhuollossa on Lapinlahdella
Pohjois-Savon kunnista paras terveyden ja hyvinvoinnin terveydenedistämisaktiivisuuden tilanne perusterveydenhuollossa on Lapinlahdella (77p/100p). Lapinlahdella vahvaa on erityisesti johtaminen (100p) eli johtamisvastuut terveyden edistämisessä ovat selkeät ja yhteiset käytännöt muun muassa alkoholinkäytön varhaisessa tunnistamisessa (mittarit ja kirjaaminen) ovat käytössä ja määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien syy ja mahdollinen tuen tarve tehdään yhteisen kirjatun käytännön mukaan niin äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä suun terveydenhuollossa (100p). Myös Varkaus ja Joroinen yltävät kokonaistuloksella hyvälle tasolle (70p/100p), erityisesti voimavarat eli terveydenhoitajien, lääkäreiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset ovat hyvällä tasolla ja ydintoiminnat eli terveystarkastukset ja raskausajan seulontojen tarjonta ovat hyvällä tasolla.
Taulukko: Perusterveydenhuollon hyvinvoinnin ja terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa Pohjois-Savon kunnissa. Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Pohjois-Savon kunnista eniten kehitettävää terveyden ja hyvinvoinnin terveydenedistämisaktiivisuuden tilanne perusterveydenhuollossa on Rautalammilla ja Suonenjoella (47p/100p), joissa parannettavaa on erityisesti seuranta- ja tarveanalyysissä eli raportoinnissa ikäryhmittäin ja sukupuolittain luottamushenkilöille, suunnitelmallinen seuranta ja raportointi toimintakertomuksessa. Kehitettävää on myös osallisuuden kehittämisessä osana perusterveydenhuollon toimintoja eli verkossa tulisi olla avoimesti tarkasteltavissa ikääntyneiden terveystarkastus- ja neuvontapalvelut, työttömien terveystarkastuksista tietoa ja omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset. Lisäksi osallisuus tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuollossa tulisi olla käytössä osallistumis- ja vaikuttamiskanavia kuten keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ja palvelujen suunnitteluun otetaan mukaan kehittämisasiakkaita. Osallisuudessa on kehitettävää monessa muussakin Pohjois-Savon kunnassa.
Blogin kirjoittivat,
Yhteisöpedagogiopiskelija Saara Porthan, HUMAK ja
HYTE- ja osallisuus päällikkö vs. Säde Rytkönen
Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE-tiimi
Blogit
-
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 BlogiPohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 Blogi7.11.2024 Blogi
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
Julkaistut 7.11.2024
TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.
Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.
Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Kuva: TEAviisari
Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?
- Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
- Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
- Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
- Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
- Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
- Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)
Mitä voisi vielä kehittää?
- Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
- Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
- Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
- Kuntien pallokenttien määrää (25/100)
Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:
Heikentynyt tulos:
- Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
- Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69
Parantunut tulos:
- Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
- Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
- Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.
Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
-
“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi8.10.2024 Blogi
“Onko tää joku projekti?”
Julkaistut 8.10.2024
Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?
Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein)
Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa.
Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.
Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen!
Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista
