Hyte-työ banneri

Hyte-työ bannerikuva

Sisältöjulkaisija

Mielenterveyttä kuntaan

Mielenterveyttä kuntaan

Hyvän mielen kunta -hanke toimi MIELI ry:ssä vuosina 2021 – 2023. Hankkeen tavoitteena oli tukea kuntaa vahvistamaan kuntalaisten mielenterveyttä ja siirtää painopistettä korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen kunnan toiminnassa.

Mielenterveyden käsite on muuttunut ja laajentunut kapeasta mielen sairauden käsitteestä laajemmaksi mielen terveyden käsitteeksi. Mielenterveyteen voi jokainen vaikuttaa, mutta mielenterveyteen vaikuttavat myös kasvuympäristö ja monet yhteiskunnalliset tekijät Elämämme kunnassa erilaisissa arjen ympäristöissä, joihin vaikutetaan kunnan päätöksillä ja toimenpiteillä.

Mielenterveyttä edistetään yksilötasolla tukemalla esimerkiksi itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista. Yhteisötasolla vahvistetaan sosiaalista tukea, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta sekä lisätään lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Rakenteiden tasolla mielenterveyteen vaikutetaan mm. turvaamalla taloudellinen toimeentulo ja vähentävät syrjintää ja epätasa-arvoa.

Mielenterveyden ”puhetta”

Hyvän mielen kunnassa lisätään yhteistä puhetta mielenterveydestä. Mielenterveys näkyy kunnan katukuvassa, tilaisuuksissa ja hyvinvointiin liittyvässä toiminnassa. Ihmiset ovat kiinnostuneita toisistaan ja kysyvät ”miten voit?” Ja siihen voi vastata yhtä luontevasti kuin fyysisestä voinnista kerrottaessa, jos ei oikein ole hyvällä mielellä. Askelmittarin lukeman lisäksi voi pohtia, mitkä asiat viikon aikana ovat lisänneet mielenterveyttä. Mielenterveys sanana on arjen sanastossa ja mielenterveyteen liittyvä stigma vähentynyt.

Perheen ja vanhemmuuden tukeminen on tärkeintä mielenterveyden edistämistyötä

Perhekeskustoiminnassa rakentuu vanhemmuuden tuen jatkumo raskausajasta nuoruusikään asti. Raskausaikaisen masennuksen havainnointi ja tuki, varhaisen vuorovaikutuksen ja muiden vanhemmuuden tuen menetelmien käyttö, antavat vahvan perustan lasten ja myöhemmin aikuisten mielenterveydelle.

Huoltajat ja lapset käyvät sote- palveluissa, mutta elävät kunnassa. Vanhempien, varhaiskasvatuksen koulun sekä kaikkien lapsen ja nuoren arkiympäristön aikuisten mielenterveysosaamista tulee tukea ja vahvistaa.  Lapset tarvitsevat harrastuksia ja mielekästä tekemistä sekä turvallisen ympäristön kasvaa. Vanhemmat ja perheet tarvitsevat matalan kynnyksen mahdollisuuksia saada tietoa ja keskustella vanhemmuudesta ja perheen elämän asioista.

Työpaikoilla vahvistetaan mielenterveyttä

Työyhteisöissä mielenterveys tulisi huomioida entistä vahvemmin vaikuttamalla henkiseen kuormittumiseen, vahvistamalla yksilön ja työyhteisön voimavaroja ja tarjoamalla on matalan kynnyksen tukea. Sairausloman jälkeen sekä töihin paluuseen on riittävä tuki. Mielenterveysosaaminen on esimiesten johtamistaito. Työyhteisössä on tunne, että kaikki ovat tärkeitä ja kaikista pidetään huoli.

Ikääntyneet voimavarana

Ikääntyneille on tärkeä olla tarjolla vertaisryhmiä ja toimintaa ylläpitämään mielen vireyttä ja ehkäisemään yksinäisyyttä. Kulttuurihyvinvointitoiminnan lisääminen voisi kunnassa olla yksi tukitusti hyvinvointia lisäävä toimenpide. Ikäihmiset tulee nähdä voimavarana ja hyödyntää entistä paremmin heille kertynyttä tietoa ja kokemusta osallistamalla heitä kunnassa tapahtuvaa toimintaan ja yhteiseen tekemiseen. Erityisesti tulisi kuitenkin huomioida ikääntyneet, joiden toimintakyvyssä on suuria haasteita.

Mielenterveystaitoja opitaan läpi elämän

Tarvitsemme mielenterveystaitoja, joita ovat mm. tunne- ja vuorovaikutustaidot, kyky säädellä stressiä ja luoda merkityksellisiä ihmissuhteita. Mielenterveystaitoihin sisältyvät myös erilaiset arjen taidot ja huomiointi, että terveelliset elämäntavat vaikuttavat mielenterveyteen.

Varhaiskasvatuksessa, koulu- ja opiskeluaikana tarvitaan toimintamalleja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseksi. Mielenterveystaitojen oppiminen on osa opetussuunnitelmaa. Käytännön toteutukseen on tarjolla kouluille esim. Hyvän mielen koulu- materiaaleja tukemaan tätä tehtävää. Mielen asiat olisi hyvä olla koulun ja oppilaitosten yhteisöllisen oppilashuollon toiminnassa suunnitellusti ja sitä kautta kaikkien kouluyhteisön jäsenten yhteisenä asiana.

Aikuisille kuntalaisille voisi olla tarjolla Mielenterveyden ensiapu- kursseja, jossa opitaan arjen mielenterveystaitoja. Kansalaisopistot ja järjestöt ovat hyviä tahoja kurssien toteutukseen. Toivottavasti hyvinvointilähete saadaan käyttöön ja koskemaan myös tätä toimintaa.

Osallisuus ja matalat kynnykset

Kunnan on tärkeä huolehtia siitä, että kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan palveluihin ja toimintaan. Osallistuminen, osallisuus ja yhteisöllisyys lisäävät mielen hyvinvointia.

Erilaisia monitoimijaisia matalan kynnyksen palveluita ja kohtaamisen paikkoja tulisi olla kuntalaisten tavoitettavissa. Tällaisia ovat mm. perhekeskusten toiminnat, nuorten avoimet tilat ja toiminta, esimerkiksi koulunuorisotyö, jolla on mahdollisuus tavoittaa kaikki nuoret kouluissa.  

Järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoistoimijat ovat lähellä kuntalaisia ja madaltavat kynnystä palveluihin erityisesti myös mielenterveys – ja päihdepulmissa olevilla kuntalaisilla. Mielenterveyttä tukevien ympäristöjen luominen, kuten luonnon ottaminen osaksi ”mielen maisemaa”, on merkittävä osa mielen hyvinvointia. Yhteisöllisyyttä ja savutettavuutta edistävät kunnan kaavoitus ja tilaratkaisut.

Mielenterveydestä elinvoimaa kuntaan

Kunnan mielenterveyden edistämisen tulee olla tavoitteellista ja näkyä kunnan strategiassa sekä hyvinvointikertomuksessa ja – suunnitelmassa. Tähän voi kuntapäättäjä paljon vaikuttaa.

Mielenterveyden edistäminen on siis koko kunnan tehtävä. Kunnan eri toimialojen ja toimijoiden, järjestöjen ja seurakunnan sekä vapaaehtoistoimijoiden on osattava havaita mielenterveyteen vaikuttavat suojaavat ja riskitekijät sekä käyttää vaikuttavavia ja hyväksi todettuja toimintamalleja. Tärkeää on yhteistyön jatkuminen ja rakentuminen hyvinvointialueen ja kunnan välillä.

Yksi tapa saada tietoa ja rakennetta kunnan mielenterveyden edistämiseen on lähteä tutkimaan tilannetta Hyvän mielen kunta- tarkistuslistan avulla. Näin voi  saada uusia näköaloja mielenterveyteen ja vaikuttavuutta kunnan mielenterveyden edistämiseen. Ja vastausta kysymykseen, mitä se kunnan mielenterveyden edistäminen tarkoittaa?

Asukkaiden hyvä mielenterveys luodaan kuntalaisten arjessa ja he elävät kunnassa. Hyvä mielenterveys vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten edellytyksiä hyvään elämään.

Helena Törmi, ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori, HYTE- ja osallisuuspalvelualue, Pohjois-Savon hyvinvointialue

 

Lähteet:

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 - Valto (valtioneuvosto.fi)

Hyvän mielen kunta (2021-2023). Mieli ry.  Hyvän mielen kunta - MIELI ry

Solin ym. (2018). Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa. THL: Päätösten tueksi. Mielen hyvinvoinnin edistäminen osaksi kunnan strategiaa (julkari.fi) URN_ISBN_978-952-343-112-6.pdf (julkari.fi)

Mielenterveyden edistäminen. Mielenterveyden edistäminen - THL

Sisältöjulkaisija

Blogit

  1. 7.11.2024 Blogi

    Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin

    Julkaistut 7.11.2024

    TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.

    Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.

    Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä 

     

    Kuva: TEAviisari

    Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?

    • Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
    • Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
    • Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
    • Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
    • Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
    • Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)

    Mitä voisi vielä kehittää?

    • Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
    • Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
    • Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
    • Kuntien pallokenttien määrää (25/100)

     

    Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:

    Heikentynyt tulos:

    • Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
    • Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
    • Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69

    Parantunut tulos:

    • Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
    • Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
    • Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
       

    Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.

    Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024

     

    Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,

    hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti

    Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö

     

    Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä

  2. 8.10.2024 Blogi

     “Onko tää joku projekti?”

    Julkaistut 8.10.2024

    Nykyinen kuva

    Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?

    Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein) 

    Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa. 

    Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.  

    Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.  

    Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen! 

    Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista

     

     

    Näytä kontekstissa »