Hyte-työ banneri

Sisältöjulkaisija
Kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyö yhdyspinnoilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille toimintaympäristö muuttui ja toi mukanaan uusia yhdyspintoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamiseen. Yhdyspinnoilla tarkoitetaan kahden tai useamman organisaation välisiä toiminnallisia yhteyksiä.
Yhdyspinnat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen konkreettisina toimenpiteinä
Erilaisia yhdyspintoja on kuvattu kattavasti eri toimijoiden ja palvelujen näkökulmasta. Yhdyspinnat hyvin abstraktina käsitteenä kaipaa kuitenkin vielä tämän lisäksi konkretisointia, jotta yhteistä toimintaa voidaan kehittää ja toteuttaa tehokkaasti. Yhdyspintoja onkin tarpeen kuvata myös kunnissa ja hyvinvointialueilla asetettujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden pohjalta ja konkreettisen toiminnan tasolla. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä järjestöjen merkitys on niin ikään merkittävä, joten kokonaiskuvan hahmottamiseksi myös järjestöjen toimintaa on tarpeen kuvata yhteen kokonaisuuteen. Toki vielä huomioitavaa tämänkin lisäksi, että hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden ympärillä toimii myös muita keskeisessä roolissa olevia toimijoita. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden pohjalta toteutettu yhdyspintojen kuvaaminen on työväline nykytilan hahmottamiseen, yhteiseen keskusteluun, yhteistyöstä ja rooleista sopimiseen, yhteistoiminnan kehittämiseen ja arviointiin.
Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhteistyönä on kuvattu yhdyspintoja hyvinvointisuunnitelmiin linjattujen tavoitteiden pohjalta ja konkreettisten toimenpiteiden tasolla. Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen osalta yhdyspinnat sisältävät toimintoja ja tehtäväkokonaisuuksia, jotka kuuluvat eri toimijoiden tehtäväkentälle ja joissa niiden asiakaslähtöinen toteuttaminen edellyttää yhteistyötä. Asiakaslähtöisen ja sujuvan yhteistyön onnistumisen mahdollistamiseksi tarvitaan yhteisesti sovittuja tavoitteita, toimintaa mahdollistavia rakenteita, ja toimintatapoja ja tiedonkulkua.
Yhtenä esimerkkinä yhdyspintatyöstä on kaatumisten ehkäisy kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyönä.
Kaatumisiin liittyvän inhimillisen kärsimyksen ja sen aiheuttamien runsaiden kustannusten vuoksi ennalta ehkäisyyn on oleellista kiinnittää huomiota. Tilastojen mukaan Pohjois-Savon alueella kaatumiseen ja putoamiseen liittyviä hoitojaksoja on valtakunnan tilanteeseen nähden enemmän. Kaatumisen ehkäisyyn kunnissa ja hyvinvointialueilla kannustaa myös HYTE-kerroin, jonka mukaan osa valtionosuuden lisäosan suuruudesta määräytyy niiden toteuttaman hyvinvoinnin edistämistyön ja tulosten mukaan. Yhtenä tarkasteltavana tekijänä HYTE-kertoimen osalta on kaatumisiin liittyviä mittareita. Halutessasi voit tutustua tarkemmin kunnan (HYTE-kerroin – kannustin kunnille - THL ja hyvinvointialueen (HYTE-kerroin - kannustin hyvinvointialueille - THL) HYTE -kertoimen mittareihin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.
Kunnan toiminnoissa kaatumisen ehkäisy on toimintakyvyn tukemista esimerkiksi liikkumisen edistämisen ja ruokailutottumuksiin vaikuttamisen avulla, esteettömyyden huomioimista kaupunkisuunnittelussa sekä katujen kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä. Sekä kunnan että hyvinvointialueen toiminnoissa tavoitteena on kaatumisten vähentäminen muun muassa haitallisen päihteiden käytön varhaisella tunnistamisella ja puuttumisella, joka on molempien osapuolten lakisääteinen tehtävä, mutta edellyttää selkeän roolituksen suunnittelua yhteistyössä. Hyvinvointialueella kaatumisvaaran ehkäisyssä on tärkeää mm. säännöllinen lääkehoidon ja sen vaikutusten arviointi. Järjestötoimijoiden työssä kaatumisten ehkäisy on muun muassa harrastamisen mahdollisuuksien luomista, ruoka- ja ravitsemuskursseja, liikkumisen edistämistä, ehkäisevää päihdetyötä ja kodin turvallisuuden tarkastelua.
Kaatumiseen ehkäisyyn liittyy myös muita yhdyspinnoilla olevia toimintoja (kuva 1), kuten liikuntaneuvonta ja jalkineturvallisuus. Näiden osalta tarvitaan sopia roolituksesta tarkemmin ja yhteistyön toteuttamisen tavoista, jotta turvataan sujuvat asiakaslähtöiset palvelut ja vältetään päällekkäinen työ tai toisaalta palveluaukkojen syntymistä.
Kuva 1. Kaatumisten ehkäisyn toimenpiteitä ja painotuksia kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen näkökulmasta sekä niihin liittyvistä yhdyspinnoista.
Yhdyspinnat konkretisoituvat hyvinvointisuunnitelmatyössä ja palvelupoluissa
Syksyllä 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueella ja useissa Pohjois-Savon kunnissa aloitetaan uusien laajojen hyvinvointikertomusten ja hyvinvointisuunnitelmien laatiminen. Tämän laadintaprosessin yhteydessä tarvitaan laajaa yhteistä keskustelua, jonka myötä yhteistyö eri toimijoiden välillä konkretisoituu varmasti entisestään, kun määritellään eri toimijoiden työnjakoa ja vastuita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteissä. Nyt laaditut yhdyspintakuviot toimivat hyvinä apuvälineitä myös osana tätä prosessia.
Pohjois-Savossa on käynnissä myös palvelupolkujen laatiminen, joita voidaan pitää ikään kuin visuaalisina karttoina, joissa kuvataan asiakaskontaktipisteet ennen palvelua, palvelun aikana ja sen jälkeen. Yhdyspintojen kuvaukset toimivat hyvinä yhteisen ymmärryksen luojina ja keskustelun avaajina myös tässä. Kuvauksia voidaan hyödyntää työvälineenä yhteistyön rakentamisessa ja roolien määrittämisessä ja palvelupolkujen laadinnassa.
Tutustu yhdyspintojen kuvauksiin
- Pohjois-Savon hyvinvointialueen verkkosivut: Rakenteet - HYTE - Pohjois-Savo (pshyvinvointialue.fi) -> yhdyspinnat
- Kuopion verkkosivut: Hyvinvoinnin edistämisen verkostot - Kuopio.
Kirjoittajat
Säde Rytkönen, HYTE ja osallisuuspäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue
Tanja Tilles-Tirkkonen, hyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki
Sisältöjulkaisija
Blogit
-
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 BlogiPohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin7.11.2024 Blogi7.11.2024 Blogi
Pohjois-Savossa liikutetaan ihmisiä ihan hyvin
Julkaistut 7.11.2024
TEAviisari kokoaa tietoja, jotka kuvaavat kuntien ja hyvinvointialueen toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tietojen avulla tuetaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn johtamista, suunnittelua ja arviointia. Tulokset ilmoitetaan pisteinä 0–100. Mitä enemmän pisteitä, sitä paremmin asia on toteutunut.
Vuoden 2024 kuntien liikunnan edistämisen tulokset julkaistiin pari viikkoa sitten. TEAviisarin mukaan Pohjois-Savon liikunnan kokonaisuus toteutuu oikein hyvin. Liikunnan pisteet keskimäärin Suomessa ovat 69 ja Pohjois-Savossa 77. Pohjois-Savon pisteet ovat hieman laskeneet edellisestä vuoden 2022 mittaustuloksesta (82/100), mutta alueemme kunnat ovat silti keskimäärin muuta Suomea paremmin onnistuneet esimerkiksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa useilla eri tavoilla edistämään liikunnan palveluja. Tästä siis hatunnosto ja kiitos kuntien toimijoille ja heidän kanssaan yhteistyötä tekeville.
Meidän asukkaiden mahdollisuuksia liikunnalliseen elämäntapaan voidaan tukea eri tavoin. Tuskin aina edes huomaamme, että millä kaikilla keinoilla kotikuntamme on auttanut meitä liikkumaan. TEAviisari nostaakin esiin niitä ehkä meille huomaamattomiakin, mutta tärkeitä toimia, jotka tukevat arjessa liikkumista. Tässä alla koottuna helmet ja kehitettävät asiat ja niiden perässä suluissa TEAviisarin pisteet. Lisää tuloksia voi tarkastella vaikkapa oman kunnan osalta tämän linkin kautta: Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
Kuva: TEAviisari
Mikä Pohjois-Savon kunnissa siis erityisen hyvin toimii?
- Meillä kunnat järjestävät seurojen, yhdistysten ja kuntien yhteisiä tilaisuuksia keskustella ja kehittää toimintaa, näitä ovat esimerkiksi erilaiset liikuntafoorumit (99/100).
- Suurimmassa osassa kuntia on poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan edistämistä (97/100) ja kunnissa on liikuntasuunnitelma, liikunnan kehittämisohjelma tai liikkumisohjelma (94/100)
- Talous- ja toimintasuunnitelmissa on huomioitu erityisen hyvin lasten liikkuminen varhaiskasvatuksessa (95/100)
- Kunnissa liikunnasta vastaava viranhaltija osallistuu maankäytön suunnittelun prosessiin säännöllisesti (93/100).
- Kunnat seuraavat hyvin vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen käyttöä (99/100) ja liikuntapaikkojen käyttö nostetaan esiin hyvinvointikertomuksessa ja luottamushenkilöille esittelyissä (98/100)
- Kunnat ovat järjestäneet liikkumisryhmiä omana toimintana tai yhteistyössä liikunta- ja urheiluseuratoiminnan ulkopuolisille lapsille ja nuorille (100/100) ja ikääntyneille, joilla on toimintakyvyn rajoitteita (98/100)
Mitä voisi vielä kehittää?
- Työn tukena voisi käyttää liikunta- ja liikkumisvaikutusten arvioinnin tarkistuslistaa (46/100) ja kansallista luonnon virkistyskäytön strategiaa 2030 (34/100)
- Mahdollistaa liikuntatilojen käyttövuorojen jakamista toiseen kuntaan rekisteröidylle yhdistykselle samoilla ehdoilla kuin paikallisille yhdistyksille (esim. 50% vuoron käyttäjistä on paikallisia) (24/100)
- Vuorovarauspohjaisten liikuntapaikkojen sukupuolista seurantaa (20/100)
- Kuntien pallokenttien määrää (25/100)
Vuosien 2022-2024 välillä tapahtuneet suurimmat muutokset suuntaan tai toiseen:
Heikentynyt tulos:
- Luontoliikunnan edistäminen 92 -> 69
- Työikäisten liikunta-aktiivisuuden esittely johtoryhmälle 73 -> 60
- Liikkumisryhmien järjestäminen opiskelun ulkopuolella oleville nuorille 84 -> 69
Parantunut tulos:
- Maahanmuuttajien liikunnan edistäminen talous- ja toimintasuunnitelmissa 2 -> 57
- Seuratoimintaan osallistuvien lasten osuuden raportointi vuosittain 28 -> 77
- Liikuntapaikkojen henkilöstön ohjeistus energian-, veden- ja materiaalikulutuksen sekä jätteenmuodostuksen ja haitallisten päästöjen vähentämiseksi 56 -> 85
Nämä yksittäiset asiat jokainen omalla tavallaan varmistavat liikunnallisen elämäntavan mahdollisuutta meille asukkaille, mutta toki kokonaisuus ratkaisee ja yhtä yksityiskohtaa ei kannata jäädä tuijottamaan. Pohjois-Savossa on ns. punaisia tuloksia hyvin vähän, suurin osa tehtävälistasta on pääsääntöisesti kohtuullisesti huomioitu. Myös me asukkaat voimme auttaa kotikuntaamme liikunnallisen elämäntavan edistämisessä esimerkiksi osallistumalla liikuntapalveluihin itse, hyödyntämällä kotikunnan tarjoamia liikkumismahdollisuuksia ja osallistumalla seura-, yhdistys- ja järjestötoimintaan ja sitä kautta tekemällä yhteistyötä kunnan kanssa.
Oman kokemuksesi jokapäiväisestä hyvinvoinnistasi voit kertoa myös kokemuksellisen hyvinvointikyselyn kautta. Vastaamaan pääset tästä linkistä: https://q.surveypal.com/kokemuksellinenhyvinvointikysely2024
Pohjois-Savon kuntien sinnikästä työtä kiitellen ja oman kotikunnan liikuntapalvelujen hyödyntäjä,
hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti
Pohjois-Savon hyvinvointialue/ HYTE- ja osallisuuspalveluyksikkö
Lähde: Etusivu - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä
-
“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi“Onko tää joku projekti?”8.10.2024 Blogi8.10.2024 Blogi
“Onko tää joku projekti?”
Julkaistut 8.10.2024
Sanalla “projekti” on usein ikävä kaiku. Mihin projekteja tarvitaan?
Kohtaamme monia haasteita, jotka kuormittavat sote-palveluita jo nyt, mutta nähtävissä on myös haasteiden mahdollinen lisääntyminen tulevaisuudessa. Tässä muutama esimerkki: väestön ikääntyminen, työkyvyn ja jaksamisen ongelmat, tuki- ja liikuntaelinten ongelmat, liian vähäinen liikunta, mielenterveyden haasteet, yksinäisyys. Näihin haasteisiin meidän on tartuttava; ennaltaehkäisyn keinoin voimme vaikuttaa tulevaisuuden terveyshaasteiden kertymiseen – tai mieluummin kertymättömyyteen. Jos emme ole ratkaisseet näitä haasteita tämänhetkisillä toimilla, eikö meidän tulisi pyrkiä tekemään jotain toisin? ”Hulluus on sitä, että toistaa yhä uudelleen samaa mutta odottaa silti eri tulosta.” (Albert Einstein)
Projektirahoituksen turvin voimme suunnata katsetta kohti tulevaa, kun kollegamme kentällä ratkovat tämän hetken pulmia. Otamme käyttöön digitaalisia ratkaisuja ja kehitämme sekä testaamme toimintamalleja, ammattilaisia osallistaen, helpottaaksemme ammattilaisten arkea tulevaisuudessa. Ilman yhteistyötä kehittämistyöstä puuttuisi keskeinen osa – sen varmistaminen, että kehittämistyön tulokset ovat siirrettävissä käytännön työhön ja juurtuvat osaksi toimintaa.
Toisaalta arjen työn kiireen keskellä kehittämistyölle on niukalti aikaa. Kun aikaa kehittämiselle on, mahdollistuvat ilmiöiden laajempi tarkastelu, benchmarking, kokeilu ja erehtyminen sekä käytännöistä ja toimintamalleista sopiminen laajemmin. Myös digiratkaisujen käyttöönoton prosessi vaatii oman aikansa ja työpanoksensa, mitä arjen työstä ei välttämättä ole helppoa irrottaa.
Arjen ilo ja tuki –projektissa olemme osa hyvinvointialueen hyte- ja osallisuuspalveluyksikköä. Suunnittelemme yhdessä kehittämistyötämme eteenpäin siten, että työmme jää elämään osana yksikön toimintaa projektin päättymisen jälkeen: kehitystyömme on joko sellaisenaan hyödynnettävissä tai sen ylläpidolle on tehty suunnitelma. Esimerkiksi hyte-ohjauksen ja –neuvonnan mallien osalta varmistamme hyvinvointialueen ammattilaisten hyte-osaamisen viemällä koulutuskokonaisuutta hva:n koulutusjärjestelmiin. Digiratkaisun osalta varmistamme pääkäyttäjät hyvinvointialueella ja tuemme vastuun siirtymisessä. Järjestöjen ja kuntien kanssa teemme työtä hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan näkyväksi tekemisessä nyt ja tulevaisuudessa.
Projektilla on myös alku ja loppu – tulokset on saavutettava määrätyssä ajassa ja ne on raportoitava. Onneksi voimme myös tehdä töitä varmistaen, että tuloksia saavutetaan myös osana jatkuvaa toimintaa projektin päättymisen jälkeen!
Blogin kirjoittanut Lilli Martikainen, projektipäällikkö, Arjen ilo ja tuki -projektista