Osallisuuden vahvistaminen

Osallisuuden vahvistaminen

 

Osallisuutta kokeva ihminen tuntee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta, tulevansa kuulluksi omana itsenään ja vaikuttavansa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin.

 

Osallisuus ja erilaiset osallisuutta lisäävät toimet voidaan jaotella kolmeen osa-alueeseen:

  • Osallisuus omassa elämässä tarkoittaa mahdollisuutta elää omannäköistä elämää ja tehdä siihen liittyviä valintoja.
  • Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa tarkoittaa kuulumista itselle tärkeisiin ryhmiin ja vaikuttamista itselle tärkeisiin asioihin.
  • Osallisuus yhteisestä hyvästä tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhteisestä hyvästä nauttimista ja osallistumista yhteisen hyvän tuottamiseen. 

 

Asukas- ja asiakasosallisuus:

  • Asukasosallisuudella tarkoitetaan alueen asukkaan oikeutta osallistua ja vaikuttaa alueensa päätöksentekoon ja palveluihin. 
  • Asiakasosallisuudella tarkoitetaan henkilöiden, asiakkaiden ja asiakasryhmien mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.  
  • Asiakkaan osallisuudella omassa palvelussa tarkoitetaan palveluja käyttävän henkilön oikeuttaa tulla kuulluksi ja sopia palveluistaan yhteisymmärryksessä ammattihenkilöstön kanssa. 

 

Osallisuuden edistämisessä tärkeitä periaatteita ovat seuraavat: 

  • omaehtoinen osallistuminen
  • yksilöllisten ratkaisujen etsiminen 
  • kunnioittava ja kategorioimaton kohtaaminen
  • yksinäisten löytäminen ja mukaan saaminen
  • toiminnan tai palvelun kehittäminen yhdessä
  • osallistujan vaikuttamismahdollisuusksien vahvistuminen myös toiminnan ulkopuolella
  • ihmisen pääseminen osaksi itselle tärkeää yhteissöä
  • mahdollisuus päästä nauttimaan yhteisestä hyvästä sekä osallistua sen tuottamiseen ja jakamiseen tasavertaisena muiden kanssa
  • arvostuksen ja kiitokset saaminen sekä yhteyksien muodostuminen muihin ihmisiin
  • osallisuutta edistävävien keinojen juurtuminen osaksi jatkuvaa toimintaa

Osallisuuden edistämisessä erityinen huomio tulisi kiinnittää kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjittyihin sekä mahdollisiin taustalla oleviin tekijöihin, jotka lisäävät myös eriarvoisuutta (mm. erilaiset riippuvuudet, mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys, elämän kriisit, työttömyys, köyhyys).

 

Osallisuutta voidaan mitata osallisuusindikaattorin väittämien avulla:

  • Tunnen, että päivittäiset tekemiseni ovat merkityksellisiä
  • Saan myönteistä palautetta tekemisistäni
  • Kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön
  • Olen tarpeellinen muille ihmisille
  • Pystyn vaikuttamaan oman elämäni kulkuun
  • Tunnen, että elämälläni on tarkoitus
  • Pystyn tavoittelemaan minulle tärkeitä asioita
  • Saan itse apua silloin, kun sitä todella tarvitsen
  • Koen, että minuun luotetaan
  • Pystyn vaikuttamaan joihinkin elinympäristöni asioihin. 

 

Lähde: thl.fi/osallisuuden edistäminen

 

Pohjois-Savon asukkaat kokevat mittareiden mukaan erittäin heikkoa osallisuuden tunnetta jonkin verran vähemmän verrattuna koko maan tilanteeseen. Osallisuuden kokemus on vahvinta korkeasti koulutetuilla ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla. Erittäin heikkoa osallisuuden tunnetta koetaan eniten 8. ja 9. luokilla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla erityisesti tyttöjen osalta.

Osallisuuden koordinointi on Pohjois-Savon kunnissa järjestetty eri tavoin. Monissa kunnissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori tai nimetty järjestöyhteyshenkilö on ottanut vastuuta osallisuustoiminnan edistämisestä. Joissakin kunnissa toimii osallisuuskoordinaattori. Pohjois-Savon hyvinvointialueella osallisuuden koordinaatiosta vastaa Hyte ja osallisuuspalveluyksikkö.

Pohjois-Savon kunnissa toimivat lakisääteiset vaikuttamistoimielimet nuorisovaltuusto, vammais- ja vanhusneuvostot. Myös hyvinvointialueella on nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja ikäihmisten neuvosto. Lisäksi hyvinvointialueella toimii vapaaehtoisina vaikuttamistoimieliminä järjestöneuvosto, kuntafoorumi ja yrittäjäfoorumi.

Lue lisää  Vaikuttamistoimielimet

Asukkailla ja asiakkailla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja palveluihin antamalla palautetta, tekemällä hyvinvointialoitteita sekä toimimalla kokemusosaajana tai vapaaehtoisena. Lue lisää Osallistu ja vaikuta

Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on myönnetty kokemustoiminnan vastuullisuuden sydän merkkinä siitä, että organisaatio on sitoutunut kehittämään kokemustoimintaa sekä toimimaan eettisesti ja vastuullisesti. 

Sydän, jossa teksti Vastuullinen kokemustoiminta

 

Kaikukortti on tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville suunnattu kortti, jolla Pohjois-Savon Kaikukortti-verkostossa mukana olevien kortinjakajatahojen asiakas voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkiksi museoihin, festivaaleille, urheilutapahtumiin, liikuntakohteisiin ja kurssipaikkoja kansalaisopistoihin. 

Tutustu Kaikukorttiin ja kortin jakajatahoihin Pohjois-Savossa Kaikukortti

 

Osallisuuden edistämiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet on kirjattu Pohjois-Savon hyvinvointisuunnitelmaan.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen osallisuuden vahvistamisen tavoitteita vuosina 2025-2029 ovat:  

  • Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa (vaikuttamisen kanavat) ja osallistumisen vaikuttavuus lisääntyy

  • Yhteisöön kuulumisen tunne lisääntyy

  • Ketään ei syrjitä (ikä, terveydentila, mielipide)

Tavoitteiden saavuttamiseksi hyvinvointialueella tehdään mm. seuraavia toimenpiteitä: 

  • Viestinnän tehostaminen vaikuttamisen mahdollisuuksista ja osallistumisen vaikuttavuudesta 
  • Osallistumiskanavien monipuolistaminen  
  • Etsivä työ yksinäisyyden tunnistamiseksi ja palvelujen piiriin ohjaamiseksi 
  • Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toimeenpano 

Hyvinvointialueella toimii osallisuustyöryhmä, jossa on mukana edustajia eri palvelualueilta. 

Pohjois-Savon osallisuusverkosto toimii esim. kuntien, järjestöjen, yhdistysten, hankkeiden, oppilaitosten ja seurakuntien osallisuustyön tukena.

Toimitko osallisuuden edistämisen parissa Pohjois-Savon alueella? Tule mukaan osallisuusverkostoon!


Osallisuusverkosto on tarkoitettu esimerkiksi järjestöjen, hankkeiden, kuntien, seurakuntien ja oppilaitosten edustajille. 
Verkoston tarkoituksena on antaa ja saada tukea käytännön osallisuustyöhön esimerkiksi jakamalla hyviä käytäntöjä ja ajankohtaista tietoa osallisuudesta, tapahtumista ja koulutuksista sekä ideoimalla yhdessä. 

Verkoston etätapaamiset järjestetään neljä kertaa vuodessa. Verkostoon osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja toiminta on vapaamuotoista. Käsiteltävät aiheet nousevat verkoston jäsenten tarpeista. 


Osallisuusverkostoon pääset liittymään ilmoittamalla asiasta sähköpostitse laila.hytonen(at)pshyvinvointialue.fi

 

Digiraati lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen menetelmänä -verkkokoulutus

Digiraati.fi on oikeusministeriön verkkopalvelu, jossa lapset ja nuoret voivat osallistua keskusteluun erilaisista ajankohtaisista aiheista. Palvelun tarkoituksena on tarjota kaikille alle 29-vuotiaille yhdenvertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Digiraateja voi järjestää esim. hyvinvointialue, kunta, koulu tai järjestö. Palvelun käyttö on maksutonta. 

eOppivan verkkokoulutus on suunnattu digiraatien järjestäjille ja muille keskustelun ohjaamisesta kiinnostuneille. Koulutuksen suoritusaika on n. 30-60min. Koulutuksen suorittamisen jälkeen voi tilata oikeudet järjestää digiraateja.

Verkkokoulutuksen löydät täältä: eOppiva

 

Puntaroimalla parempaa demokratiaa -verkkokoulutus

Kaikille avoin koulutus puntaroivasta demokratiasta ja puntaroivan kansalaiskeskustelun järjestämisestä. 

Verkkokoulutuksen löydät täältä: eOppiva

 

Yhdenvertaisen kunnan tekijät

Kaikille avoin eOppivan verkkokoulutus. Koulutuksessa opit, mistä tekijöistä yhdenvertainen kunta rakentuu ja miten kunnan eri toimialat ja työntekijät voivat toimia yhdenvertaisuuden tekijöinä. Kuntien lisäksi koulutus soveltuu erinomaisesti hyvinvointialueiden työn tueksi.

Verkkokoulutuksen löydät täältä: eOppiva