Syyskuussa julkaistiin vanhusneuvostokyselyn 2023 tulokset. Kyselyn toteutti syksyllä 2023 Ikäinstituutti, vanhusasiavaltuutettu ja Avoimen hallinnon hanke. Vastauksissa oli edustettuna 18 hyvinvointialueen neuvostoa ja 142 kuntien neuvostoa.

Raportin mukaan vanhusneuvostojen vaikuttamismahdollisuudet koetaan riittämättömiksi. Edelleen siinä todetaan, että hyvinvointialueilla tehdään mittavia uudistuksia ja siksi on tärkeää, että neuvostot pääsevät vaikuttamaan riittävän ajoissa palvelujen saatavuuteen ja tuovat esille erityisesti kaikkein iäkkäimpien näkökulmaa. 

Hyvinvointialueiden neuvostot olivat kyselyn toteuttamisen aikaan toimineet vasta vajaan vuoden. Ensimmäisen kauden neuvostot ovat muokanneet toimintatapoja ja käytänteitä, joka vie oman aikansa. Seuraavat neuvostot pääsevät tältä osin helpommalla ja suoraan ”tositoimiin”, kun isommat montut ja kompastuskivet on jo ylitetty. 

Neuvoston vaikuttamismahdollisuudet ovat paremmat silloin, kun asioista on mahdollista keskustella avoimesti ja tietoa saadaan ajoissa.  Alueemme ikäihmisten neuvostoon on nimetty edustaja aluehallituksesta ja ikääntyneiden palveluista. Vastaavasti ikäihmisten neuvosto on nimennyt edustajat aluevaltuustoon sekä ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakuntaan. Nämä toimielinten väliset yhteydet ovat erittäin tärkeitä tiedonkulun ja keskustelun mahdollistamiseksi.  Neuvoston kokouksissa on lisäksi ollut mukana eri palvelualueiden ja kehittämishankkeiden edustajia esittelemässä toimintaa. Samalla neuvosto on saanut mahdollisuuden tuoda esille ikäihmisten näkökulmaa. 

Neuvoston jokaisen jäsenen omalla aktiivisuudella on myös merkitys toiminnan vaikuttavuuteen. Jäsenten on tärkeä seurata päätöksentekoa sekä keskustella ikääntyneiden ja päättäjien kanssa. Huolta herättäviä aiheita kannattaa tuoda esille, pyytää kokouksiin viranhaltijoita keskustelemaan niistä ja tehdä neuvostona aloitteita.

Riittävät resurssit mahdollistavat vaikuttamistyön. Erityisen tärkeässä asemassa on luonnollisesti säännöllisesti ja riittävän usein pidettävät kokoukset sekä yhteistyö alueen kuntien neuvostojen kanssa. Lisäksi olisi tarpeellista järjestää muutakin toimintaa, kuten koulutusta tai keskustelutilaisuuksia.  Ikäihmisten neuvoston toiveena on toteuttaa toimintaa läsnäolotapahtumina.
Raportissa nostetaan esille myös neuvostojen tuen tarve toiminnan rakenteiden kehittämisessä, sisällöllisen osaamisen parantamisessa ja arvostuksen lisäämisessä. Neuvostojen toimintaedellytyksissä vaihtelun todetaan kuitenkin olevan suurta. 

Alueemme kuntien neuvostoissa erityisesti sihteerien osalta tapahtunut vaihtuvuutta hyvinvointialueen aloittamisen jälkeen. Vaihtuvuus on vaikeuttanut neuvostojen toimintaa, koska toiminta on saattanut olla pysähdyksissä jopa kuukausia. Sihteerillä on keskeinen rooli neuvoston toiminnan tukemisessa ja tiedonvälittäjänä. Itse olen toiminut hyvinvointialueen neuvoston sihteerinä ja tukena sen aloittamisesta lähtien. Tuen tarpeet ovat olleet moninaiset sisältäen kokousjärjestelyjä, digitukea, lausuntojen ja esitysten kokoamista, tiedon välittämistä ja tapaamisten järjestelyjä. Yhteydenottoja tulee usein myös kuntien neuvostoista eri asioihin liittyen.

Neuvostojen arvostuksen lisäämisen osalta voisi todeta vanhan sanonnan mukaan, että ”kukas kissan hännän nostaa, ellei kissa itse”. Neuvostojen on tuotava toimintaansa esille ja näkyväksi niin asukkaille, asiakkaille, henkilöstölle kuin päättäjillekin. Myös yhteistyökyky tuo arvostusta. Asioita edistetään parhaiten yhteistyössä, ei vastakkainasettelulla. Jokaisella neuvoston jäsenellä, henkilöstöön kuuluvalla ja luottamushenkilöllä on siten vastuu omasta toiminnastaan.

Lue lisää aiheesta Vanhusneuvostot-vaikuttajina-suomi-29-5-24.pdf (ikainstituutti.fi)

Laila Hytönen
hyvinvointikoordinaattori (osallisuus)
HYTE ja osallisuuspalveluyksikkö