Sote järjestämislain mukaan hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä (HYTE) yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Sen on myös edistettävä HYTE-työtä tekevien järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi hyvinvointialueen on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä alueensa kuntien sekä muiden edellä mainittujen toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta (HYTE-neuvottelut). Lain mukaan kunnan on osallistuttava näihin neuvotteluihin. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 §6 ja §7)

TIIVISTELMÄ: 

Pohjois-Savon toiset lakisääteiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eli HYTE-neuvottelut pidettiin keväällä 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueen vapaaehtoisen toimielimen, HYTE-neuvottelukunnan toimesta. 

HYTE-neuvottelut toteutettiin ennakkokyselyn, työpajatyöskentelyn ja yhteisen keskustelun keinoin. 

HYTE-neuvottelussa todettiin, että 
- Pohjois-Savon hyvinvointitavoitteet vaativat vielä tehostamista
- Toimenpiteistä pitäisi tehostaa erityisesti osallisuutta ja terveellisiä elintapoja edistäviä menetelmiä
- HYTE-työnjaon selkeyttäminen vaatii yhteisen tavoitteen äärellä olevien toimijoiden tunnistamista, yhteistä keskustelua ja tekemisen sovittamista samaan tavoitteeseen
- HYTE-työn seuranta tarvitaan hieman hiomista
- Konkreettiseen yhdyspintatyöhön paneutumista tarvitaan eli yhteisen tavoitteen tunnistamista, kunkin toimijan oman tehtävänkuvan tunnistamista ja yhteisen keskustelun kautta asukkaan palvelujen sujuvaa tuottamista
- Järjestöyhteistyön rakenteiden kehittämistyöhön kaivataan seudullisia järjestöfoorumeja, järjestöavustusten jakajille yhteistyörakenne, viestinnän tehostamista, tutuksi tulemista ja järjestöjen keskinäisen yhteistyön tukemista. 

HYTE-neuvottelujen jälkeen työskentely jatkuu ja tulokset huomioidaan tulevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen talous- ja toimintasuunnitelman kirjauksissa. 

POHJOIS-SAVON HYTE-NEUVOTTELUT
 

HYTE-neuvottelut toteutettiin eri HYTE-toimijoiden organisaatioiden ennakkokyselyn, työpajan ja yhteisen keskustelun keinoin HYTE-neuvottelukunnassa helmi-toukokuussa 2024

Pohjos-Savossa HYTE-neuvottelut kuuluvat aluehallituksen nimittämän HYTE-neuvottelukunnan tehtäviin. HYTE- neuvottelukunnan helmikuun kokouksessa käytiin läpi HYTE-neuvottelujen pohja-aineisto eli 

• Pohjois-Savon hyvinvoinnin vuosiraportti vuodesta 2023, 
• järjestöyhteistyö esitysdiat, 
• yhdyspintasopimus ja 
• HYTE-yhdyspinnat esitys

HYTE-neuvottelukunnan jäsenet ohjeistettiin kokoamaan organisaationsa väkeä yhteen ja käymään läpi HYTE-neuvottelujen aineisto ja vastaamaan sähköiseen ennakkokyselyyn ennen varsinaisia toukokuussa työpaja ja yleiskeskusteluna käytäviä HYTE-neuvotteluja. Kyselyn vastaukset olivat osa HYTE-neuvotteluja.  
Kyselyllä kartoitettiin vastaajaorganisaatiotahon näkemyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta. Ennakkokyselyn tulokset löytyvät koottuina pdf:nä.

Ennakkokyselyyn vastasi 22 eri organisaatiota, 15 kuntaa, toimijoita oppilaitoksista, hyvinvointialueelta ja muita HYTE-toimijoita. Ennakkokyselyn pohjalta jatkettiin pohdintoja työpajatyöskentelynä ja yhteisin keskusteluin.

Pohjois-Savon hyvinvointitavoitteet vaativat vielä tehostamista

Ennakkokyselyn mukaan Pohjois-Savon painopistealueet ja hyvinvointitavoitteet toimenpiteineen vaativat vielä lähes kaikkien mielestä tehostamista. HYTE-työtä tulisi tehostaa seuraavin tavoin:

• Yhteisen tavoitteellisen toiminnan vahvistaminen
• Yhdyspintatyön vahvistaminen
• Palveluiden kehittäminen
• Rakenteet ja
• Riittävät HYTE-resurssit

Pohjois-Savon hyvinvointitavoitteista tulisi viedä vielä tehostetummin eteenpäin erityisesti 

• lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistä 
• lasten ja nuorten osallisuutta ja erityisesti sitä, että kokevat olevansa osa yhteisöjään 
• vanhemmuustaitojen vahvistumista ja 
• ketään ei kiusata tavoitteita

Toimenpiteistä toivottiin vahvistettavan erityisesti osallisuutta ja terveellisiä elintapoja edistäviä menetelmiä

HYTE-toimenpiteistä erityisesti toivottiin vahvistettavan tai otettavaksi käyttöön osallisuutta vahvistavia ja yksinäisyyttä vähentäviä sekä itsestä huolehtimisen ja terveellisiä elintapoja edistävien menetelmiä, käytänteitä tai pilotointeja koko Pohjois-Savossa liittyen HYTE -painopisteisiin ja hyvinvointitavoitteisiin.

Eri organisaatiot toivat esille lukuisia eri HYTE-painopisteisiin liittyviä esimerkkejä toivomistaan käytänteistä (katso ennakkokyselyn tulokset). Näitä lähdetään selvittämään tarkemmin ja suunnittelemaan jalkauttamistoimenpiteitä. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantaan tarvitaan hieman hiomista

Pohjois-Savon hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurantaan eli hyvinvoinnin vuosiraporttiin oli tyytyväinen viidesosa vastaajista, loput toivoivat seurantaa kehitettävän jonkin verran. Tosin osa koki, että vuosiraportin visuaalisuuden ja tiivistämisen vaativan kehittämistä, osa taasen koki nämä asiat olevan jo kunnossa. Johtopäätöksiin toivottiin tuloksia yleisellä tasolla kriittisesti arvioivan osuutta ja johtopäätösosiota toivottiin syvennettävän tekstimuotoisella johtopäätösten perustelujen kuvauksella. Myös viestintään toivottiin panostettavan ja tulosten tuotteistamista päättäjille ja viestintää selkokielellä asukkaille. Todettiin, että HYTE-neuvottelukunnan kommenttien pohjalta vuosiraporttia vasta lähdetään viemään eteenpäin aluevaltuustolle ja viestintään panostaminen onkin vasta alussa. 

Ennakkokyselyn pohjalta työpajatyöskentelyyn ja yhteiseen keskusteluun  valittiin HYTE-roolit, tehtävät, yhdyspintatyö ja järjestöyhteistyön rakenteet

Toteutetun ennakkokyselyn vastausten pohjalta muotoiltiin kysymykset työpajatyöskentelyyn ja yhteiseen keskusteluun, joka toteutettiin 23.5.2024 HYTE-neuvottelukunnan toimesta.  
Työpajoissa ja yhteisessä keskustelussa aiheiksi valikoituvat ennakkokyselyssä eniten pohdituttaneet asiat, jotka tuntuivat kaipaavan yhteistä vuoropuhelua. Näitä aiheita olivat: 

1. Miten saadaan selkeytettyä HYTE-työnjakoa (rooleja ja vastuita) eri toimijoiden (kunta-hva-järjestö-oppilaitokset-muut toimijat) kesken? 
2. Mitä konkreettinen yhdyspintatyö on? 
3. Miten tulisi kehittää järjestöyhteistyön rakenteita Pohjois-Savossa?

1) HYTE-työnjaon selkeyttäminen (rooleja ja vastuita) eri toimijoiden (kunta-hva-järjestö-oppilaitokset-muut toimijat) kesken 

Ennakkokyselyn mukaan HYTE-roolit ja vastuut olivat yhden organisaation mielestä selkeät ja 50% mielestä osittain selkeät ja loppujen 46% mielestä roolit ja vastuut eivät ole selkeitä.

Yhteisen keskustelun pohjalta tuotiin esille, että HYTE-työnjaon selkeyttäminen vaatii

1. yhteisen tavoitteen äärellä olevien toimijoiden tunnistamista,
2. yhteistä keskustelua ja
3. tekemisen sovittamista samaan tavoitteeseen

Aluksi täytyy määritellä HYTE-työ, mitä se tarkoittaa. Pelkkä HYTE eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lyhenteen käyttäminen ei aukea kaikille. Lisäksi on tärkeä selkeyttää kulloinkin minkä tavoitteen äärellä työskennellään. Tämän jälkeen pystytään tunnistamaan tähän teemaan liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijat ja yhteensovittamaan tekeminen samaan tavoitteeseen. Tarvitaan myös aktiivista keskustelua, vuoropuhelua, jossa tunnistetaan kunkin vastuut ja roolit ja ennen kaikkea oma perustehtävä HYTE-työssä, jossa asukkaan näkökulma on kuitenkin keskiössä. 

2) Konkreettiseen yhdyspintatyöhön paneutumisen keinoja 

Ennakkokyselyn mukaan yhteistyökumppaneita on löydetty jo jonkin verran HYTE-teemoihin. Pohjois-Savon sotepalvelustrategian tavoite: “Yhdyspinnat kuntien, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa toimivat tehokkaasti ja yhteisillä tavoitteilla” saavutetaan seuraavin toimenpitein: 

1.    Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen ja tavoitteiden jalkauttaminen: Kaikkien toimijoiden tiedossa, kaikki mukana päättämässä
2.    Selkeät roolit ja pelisäännöt, vastuunjako esim. Kuntien ja hyvinvointialueen keskinäisroolien selkiyttäminen järjestöjen näkökulmasta
3.    Selkeät rakenteet
4.    Yhteinen keskustelu ja säännölliset kokoontumiset. Laaditut yhdyspintakuviot voisi olla pohjana ilmiöpohjaisiin kuntakohtaisiin keskusteluihin.
5.    Konkreettinen yhteistyö
6.    Yhdyspintakuvauksien täydentäminen (esim. kulttuurihyvinvointi). 
7.    Palvelupolkujen kuvaukset ja vastuiden määrittely.
8.    Hyvinvointialueen edustajat mukaan myös paikallisiin verkostoihin 
9.    Sopimusprosessien näkyväksi tekeminen ja sujuvoittaminen järjestöjen kanssa

Yhteisessä keskustelussa tuotiin esille, että yhdyspintatyö on

1. yhteisen tavoitteen tunnistamista,
2. kukin toimijan oman tehtävänkuvan tunnistamista ja
3. yhteisen keskustelun kautta asukkaan palvelujen sujuvaa tuottamista

Yhdyspintatyö on kahden tai useamman organisaation toiminnallista yhteyttä. HYTE-työssä kuten muussakin yhdyspintatyössä on tärkeä tunnistaa yhteinen tavoite, minkä äärellä yhdyspintatyötä tehdään, ketä toimijoita tarvitaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja mikä on kunkin toimijan rooli ja tehtävä tässä tavoitteessa. Yhdyspintatyöstä keskustellessa puhuttiin siis ennen kaikkea myös työnjaosta.

Konkreettisina yhdyspintaesimerkkeinä tuotiin esille mm. Kaikukortti, liikuntaneuvonta, oppilashuollon ohjausryhmät, kaatumisten ehkäisy, ikääntyneiden toimintakyvyn tuki, palvelupolut, maankäytön suunnittelu ja päätösten vaikutusten ennakkoarviointi (EVA). 

3) Järjestöyhteistyön rakenteiden kehittämistyöhön koottiin ajatuksia

Ennakkokyselyssä tuotiin esille, että on jo olemassa moni hyviä käyteitä järjestöjen kanssa käytössä, kuten: 

• järjestöfoorumit ja muut foorumit,
• järjestöavustukset, 
• yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet

Järjestöyhteistyö voisi parhaimmillaan olla seuraavanlaista: 

• Yhteinen näkemys tulevaisuudesta ja tavoitteista on määritetty 
• Järjestöillä on selkeä rooli määritelty 
• Sujuva, avoin ja kustannustehokas yhteistyö: 
• Systemaattinen rakenne ja järjestöyhdyshenkilöt: 
• Järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen
• Järjestöyhteistyö on osa strategisia suunnitelmia:
• Tiedon ja tietämyksen lisääminen puolin ja toisin
• Järjestöyhteistyö tukee perustoimintoja ja yhteistyö on arkista, päivittäistä, konkreettista yhteistyötä
• Yhteisiä kehittämishankkeita muiden toimijoiden kanssa. 
• Järjestöjen tuki kunnossa

Yhteisen keskustelun tuloksena todettiin, että järjestöyhteistyön kehittämiseksi kaivataan

• seudullisia järjestöfoorumeja,
• järjestöavustusten jakajille yhteistyörakenne,
• viestinnän tehostamista ja tutuksi tulemista ja
• järjestöjen keskinäisen yhteistyön tukemista

Järjestöyhteistyöhön kaivataan nykyisen järjestöfoorumin toiminnan tehostamista ja viestinnän vahvistamista, mutta uusina avauksina tuotiin esille myös seudullisia useamman kunnan alueella toimivia järjestöfoorumeja nykyisen koko hyvinvointialueella toimivan järjestöfoorumin lisäksi. 

Järjestöjen toimintaedellytyksiä tukee hyvinvointialue ja kunta avustuksin. Näiden avustusta jakavien toimijoiden yhteistyörakennetta kaivataan. Lisäksi tarvitaan rakenteita, joilla tuetaan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja areenoja, joilla saadaan eri toimijat tutuksi toisilleen. 

Järjestötoimintaan kaivataan myös kevyempiä osallistumismahdollisuuksia, lyhyitä tehtäviä, jotka eivät vaadi jatkuvaa sitoutumista. 

Yhteisten tavoitteiden kirkastamisen kautta yhteistyössä kohti kumppanuutta; luottamusta, konkreettista tekemistä, vastavuoroisuutta, kunnioittamista ja yhteisiä kohtaamisia. 

HYTE-neuvottelujen jälkeen työskentely jatkuu 

HYTE-neuvottelujen tulokset huomioidaan tulevassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen talous- ja toimintasuunnitelman kirjauksissa, joita lähdetään yhdessä työstämään. Huomioidaan erityisesti, miten palvelujen sisällä viestintä toimii ja miten seurataan konkretian toteutumista. 

HYTE-neuvottelut saatiin päätökseen menestyksekkäästi. 

Lisätietoja: 
HYTE-neuvottelukunnan kokousaineistot -> ks HYTE-neuvottelukunta

Blogin kirjaili, 
HYTE- ja osallisuuspäällikkö, Säde Rytkönen, Pohjois-Savon hyvinvointialue
sade.rytkonen(at)pshyvinvointialue.fi