ناشر الأصول

Perusterveydenhuollon terveydenedistämisaktiivisuus on parhainta Lapinlahdella. Pohjois-Savossa on eniten kehitettävää toimialueen asukkaiden elintapojen seurannassa ja raportoinnissa.

Mitä tarkoittaa TEAviisari perusterveydenhuollossa


TEAviisari on maksuton ja avoin vertailutietojärjestelmä. Palvelu tukee kuntien ja alueiden terveydenedistämistyön suunnittelua ja johtamista. Viimeisin tiedonkeruu on toteutettu vuonna 2022, jolloin 132:sta terveyskeskuksesta 123 (93%) terveyskeskusta toimitti tietonsa. Tiedonkeruun tulokset julkaistiin joulukuussa 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen (TEAviisari) perusterveydenhuollon tiedonkeruu on toteutettu kahden vuoden välein.

Perusterveydenhuollon tiedonkeruussa kerätään tietoa muun muassa terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista, seulonnoista, neuvolapalveluista, kouluterveydenhuollosta, opiskeluterveydenhuollosta, ikääntyneiden neuvontapalveluista ja ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Lisäksi väestöryhmien väliset terveyserot, terveyskäyttäytyminen ja mielenterveys on huomioitu. Tiedonkeruun avulla on toteutettu terveydenhuollosta annetun asetuksen (338/2011) velvoittavaa seurantaa ja valvontaa. Jos kunta saa 75-100p, terveydenedistämisaktiivisuden tulos on hyvä. Pistemäärillä 25-74 kunnassa on vielä parannettavaa terveydenedistämisaktiivisuudessa ja 0-24 pistettä on huono tulos. 

Perusterveydenhuollon voimavarojen alimitoitus erityisesti lasten ja nuorten ehkäisevissä palveluissa on huolestuttavaa niin koko maassa kuin Pohjois-Savossa


Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen perusterveydenhuollon tuloksista (TEAviisari) THL on koonnut tiedotteen, jonka mukaan terveydenhoitajien ja lääkäreiden määrä äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa on vähentynyt. Henkilöstöresurssien pitkään jatkunut alimitoitus on lasten ja nuorten ehkäisevissä terveyspalveluissa huolestuttavana: Henkilöstöresurssit vähenivät lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevissä terveyspalveluissa – hyvinvointialueiden väliset erot suuret - Tiedotteet - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä

Pohjois-Savon hyvinvointialueella voimavarojen osalta saadaan lähes sama pistemäärä (68p/100p) kuin koko maassa (70p/100p) keskimäärin. Pohjois-Savossa voimavarojen osalta tilanne on kehittynyt huonompaan suuntaan vuodesta 2018 lähtien (87p v. 2018->71p v.2022). Terveydenhoitajien henkilöstömitoitus on hyvällä tasolla (99p/100p) verrattuna kansalliseen suositukseen. Eniten kehitettävää on koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen mitoitukseen vaikuttavien tekijöiden huomioimisessa (31p/100p) ja tilanne on huonontunut runsaasti vuodesta 2018 (84p v. 2018-> 31p v.2022). 

Pohjois-Savon koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen jakamisessa eri kouluihin ja oppilaitoksiin ei ole riittävästi huomioitu erityistä tukea vaativien oppilaiden lukumäärää (32p/100p), maahanmuuttajataustaisten tai ulkomaalaisten oppilaiden/ opiskelijoiden lukumäärä (23p/100p) tai opiskeluhuollon psykologitoiminnan (34p/100p) tai kuraattoritoiminnan (34p/100p) voimavaroja kouluissa/ oppilaitoksissa. Erityisen paljon kehitettävää on maahanmuuttajataustaisen tai ulkomaalaisten oppilaiden/ opiskelijoiden lukumäärän huomioisessa koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstön työpanoksen jakamisessa eri kouluihin tai oppilaitoksiin (23p/100p)
 


 

Taulukko: Pohjois-Savo voimavarat perusterveydenhuollossa

Pohjois-Savon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuus perusterveydenhuollossa on samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin

Pohjois-Savon terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen aktiivisuus perusterveydenhuollossa on lähes samalla tasolla (68p/100p) kuin koko maassa (70p/100p) keskimäärin eli parannettavaa tasolla, jossa se on ollut viimeiset neljä vuotta. Suhteessa muihin hyvinvointialueisiin Pohjois-Savon tulos on keskimääräisellä tasolla. Vain Pirkanmaan hyvinvointialue yltää hyvälle tasolle (76p/100p) terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä perusterveydenhuollossa. 

Kuva: Terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa hyvinvointialueittain. Lähde: www.teaviisari.fi 

Pohjois-Savon terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa on kehittynyt myönteiseen suuntaan erityisesti johtamisessa. Voimavaroissa on hieman heikentymistä viime vuosina, kuten myös osallisuudessa, ks. Taulukko alla. 


 

Taulukko: Pohjois-Savon ja koko maan pistemäärät TEAviisari, perusterveydenhuolto

Tarkasteltaessa valtakunnallisesti eri kuntien tilannetta, parhaimmat tulokset saavat Keuruu, Multia,  Joutsa, Toivakka, Petäjävesi, Laukaa, kukin 84p/ 100p. Eniten parannettavaa on muun muassa Pieksämäellä (28p/100p) ja Karvialla (26p/100p)
 

Kuva: Terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuolto pistemäärät kunnissa. Lähde: www.teaviisari.fi

Johtaminen on perusterveydenhuollon terveyden edistämistyössä selkeä vahvuus koko Pohjois-Savossa

Johtaminen on perusterveydenhuollon terveyden edistämistyössä selkeä vahvuus (92p/100p) koko Pohjois-Savossa. Johtamista arvioidaan johtamisvastuulla terveyden edistämisessä. Pohjois-Savo sai täydet pisteet (100p/100p) kysymyksestä: ”Onko terveyskeskuksen johtoryhmässä henkilö/henkilöitä, jotka vastaavat terveyden edistämisestä tai ehkäisevän työn kehittämisestä, johtamisesta ja/tai koordinoinnista (pää- tai osatoimisesti)? Ylihoitaja, osastonhoitaja tai muu hoitotyön johtaja.”  Pohjois-Savo sai kysymyksestä ”Onko terveyskeskuksessa johtava ylihoitaja/johtava hoitaja tai muu vastaava hoitotyön johtaja?”(85p/100p) tämä oli ainoa osa-alue, jossa Pohjois-Savo oli koko maata (88p/100p) heikompi. Ero on kuitenkin todella pieni koko maahan verrattuna. Pohjois-Savo sai kysymyksestä ”Onko terveyskeskuksen johtoryhmässä henkilö/henkilöitä, jotka vastaavat terveyden edistämisestä tai ehkäisevän työn kehittämisestä, johtamisesta ja/tai koordinoinnista (pää- tai osatoimisesti)? Ylilääkäri tai muu vastaava (esim. palvelujohtaja)” (90p/100p). Kokonaisuudessaan johtaminen on Pohjois-Savossa erittäin hyvällä tasolla. Pohjois-Karjala sai johtamisesta täydet pisteet(100p/100p) ja lähes samaan lukemaan (99p/100p) pääsi Pirkanmaa. 


 

Taulukko: Pohjois-Savon, koko maan ja vertailtavien hyvinvointialueiden pistemäärät TEAviisari, perusterveydenhuolto; johtamisvastuu

Raportoinnin puute ja perusterveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuus osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin ovat heikkoutena Pohjois-Savossa

Seuranta ja tarveanalyysi vaatii eniten kehitettävää Pohjois-Savossa. Verrattuna koko maahan Pohjois-Savo on kuitenkin aika samalla tasolla, samoin kuin verratessa vertailtaviin hyvinvointialueisiin (Etelä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala). Pirkanmaa on selkeästi parhain vertailtavista hyvinvointialueista (61p/100p), kun taas heikoin on Pohjois-Karjala (25p/100p). Pohjois-Savossa heikkoudet osuvat raportointiin, etenkin sukupuolittain (6p/100p) ja ikäryhmittäin (17p/100p) raportointiin.  Kun tuloksia tarkastellaan tarkemmin, voidaan todeta näissä molemmissa puutteiden olevan suun terveydentilan, masennuksen yleisyyden ja päihdehaittojen osalta. Toki raportoinnissa sukupuolittain ovat ylipainon ja päihdehaittojen tuloksetkin vain 14p/100p. Pohjois-Karjala (0p/100p) ja Pohjois-Pohjanmaa (2p/100p) saivat myös heikot tulokset sukupuolittain raportoinnista. 


 

Taulukko: Pohjois-Savon, koko maan ja vertailtavien hyvinvointialueiden pistemäärät TEAviisari, perusterveydenhuolto; seuranta ja tarveanalyysi

Pohjois-Savon perusterveydenhuollon terveydenedistämisaktiivisuuden tuloksia tarkastellessa esille nousi seuranta ja tarveanalyysin lisäksi heikkoudeksi osallisuus (51p/100p). Verrattuna vertailtaviin hyvinvointialueisiin Pohjois-Savo on selkeästi heikoin hyvinvointialue yhdessä Pohjois-Karjalan (53p/100p) kanssa. Muut vertailtavat hyvinvointialueet (kaikilla 70p/100p) ovat lähes samalla lukemalla koko maan (69p/100p) keskiarvon kanssa. Osallisuudessa Pohjois-Savon heikkous on selkeästi ollut kysymyksessä: “Onko terveyskeskuksessa käytössä asiakkaiden itsensä raportoimia terveyttä ja toimintakykyä raportoivia (PROM) tai asiakaskokemusta mittaavia (PREM) mittareita? Asiakkaiden itsensä raportoimia terveyttä ja toimintakykyä raportoivia (PROM) mittareita”, josta Pohjois-Savo on saanut 0p/100p. Tämän lisäksi Pohjois-Savo sai vain 4p/100p asukkaiden mahdollisuudesta osallistua talouden suunniteluun. Nämä kaksi osa-aluetta on laskenut selkeästi Pohjois-Savon pisteitä osallisuudessa.


 

Taulukko: Pohjois-Savon, koko maan ja vertailtavien hyvinvointialueiden pistemäärät TEAviisari, perusterveydenhuolto; osallisuus

Pohjois-Savon kunnista paras terveyden ja hyvinvoinnin terveydenedistämisaktiivisuuden tilanne perusterveydenhuollossa on Lapinlahdella

Pohjois-Savon kunnista paras terveyden ja hyvinvoinnin terveydenedistämisaktiivisuuden tilanne perusterveydenhuollossa on Lapinlahdella (77p/100p). Lapinlahdella vahvaa on erityisesti johtaminen (100p) eli johtamisvastuut terveyden edistämisessä ovat selkeät ja yhteiset käytännöt muun muassa alkoholinkäytön varhaisessa tunnistamisessa (mittarit ja kirjaaminen) ovat käytössä ja määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien syy ja mahdollinen tuen tarve tehdään yhteisen kirjatun käytännön mukaan niin äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä suun terveydenhuollossa (100p). Myös Varkaus ja Joroinen yltävät kokonaistuloksella hyvälle tasolle (70p/100p), erityisesti voimavarat eli terveydenhoitajien, lääkäreiden ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset ovat hyvällä tasolla ja ydintoiminnat eli terveystarkastukset ja raskausajan seulontojen tarjonta ovat hyvällä tasolla. 
 



 

Taulukko: Perusterveydenhuollon hyvinvoinnin ja terveydenedistämisaktiivisuus perusterveydenhuollossa Pohjois-Savon kunnissa. Tulokset - TEAviisari - Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä

Pohjois-Savon kunnista eniten kehitettävää terveyden ja hyvinvoinnin terveydenedistämisaktiivisuuden tilanne perusterveydenhuollossa on Rautalammilla ja Suonenjoella (47p/100p), joissa parannettavaa on erityisesti seuranta- ja tarveanalyysissä eli raportoinnissa ikäryhmittäin ja sukupuolittain luottamushenkilöille, suunnitelmallinen seuranta ja raportointi toimintakertomuksessa. Kehitettävää on myös osallisuuden kehittämisessä osana perusterveydenhuollon toimintoja eli verkossa tulisi olla avoimesti tarkasteltavissa ikääntyneiden terveystarkastus- ja neuvontapalvelut, työttömien terveystarkastuksista tietoa ja omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset. Lisäksi osallisuus tarkoittaa sitä, että perusterveydenhuollossa tulisi olla käytössä osallistumis- ja vaikuttamiskanavia kuten keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ja palvelujen suunnitteluun otetaan mukaan kehittämisasiakkaita. Osallisuudessa on kehitettävää monessa muussakin Pohjois-Savon kunnassa.

Blogin kirjoittivat, 

Yhteisöpedagogiopiskelija Saara Porthan, HUMAK ja
HYTE- ja osallisuus päällikkö vs. Säde Rytkönen
Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE-tiimi